Kova sukupolven vaihdos

Kovanen on tunnettu taksialan yritys. Perheyritystä on pyöritetty kolmessa sukupolvessa ennen kuin yritys myytiin. Eeva Kovanen oli yrityksen puikoissa tuona aikana, ja hän onkin jo varhaisesta nuoruudesta tuntenut vastuuta perheyrityksestä. Opiskeluaikoina hän teki ympäripyöreitä viikonloppuja yhtiön tilauspalvelu keskuksessa ja etenikin vähitellen isänsä Heikki Kovasen työn jatkajaksi. Kovanen on suomen suurin täyden palvelun henkilöstönkuljetusyhtiö. Ja eteni sinne järjestelmällisin yritysostoin ja tuoden brändi ajattelua tiukasti säädellylle taksialalle.

Opiskelujen aikana kaverit kysyivät, että oletko hullu, kun olet aina sijaistamassa tai valvot kaksi yötä töissä. Minä olin kuitenkin kasvanut siihen ja en siksi nähnyt edes vaihtoehtoa. Perheyrityksessä asiat on hoidettava ja jos on tarve niin silloin hypätään, vaikka itse ratin taakse myös. Eevan on vaikea ymmärtää välillä kohtaamaansa asiaa, jonka mukaan menestyneen perheyrityksen seuraava sukupolvi saisi istua valmiiseen pöytään nauttimaan saavutetuista eduista. Yrityksen toisen sukupolven bisnes nainen onkin saanut tehdä kaikkia työtehtäviä toimistosta autohalleille.

Eeva ja siskonsa Hanna ovat eläneet taksiyhtiön arkea jo vauvasta asti. Ja isänsä Heikin sekä setänsä Hannun perustamaan yritykseen laittoivat alkuaikoina isovanhemmat omaisuutensa kiinni. Täten vastuu perheyrityksestä syntyi osin itseselvästi. Perheyrityksessä sukupolven vaihdoksessa yleensä tulevalta sukupolvelta vaaditaan kovempia suorituksia kuin ulkopuolisilta tekijöiltä ja Eevankin vastuun synty itsestään selvästi ei ole aina välttämättä vain hyvä asia. Se laittaa kyllä tekemään yhteisen asian eteen asioita, mutta millä hinnalla? Välillä voi olla, että töitä tehdään vain velvollisuuden tunnosta, eikä niinkään omasta halusta saatikka intohimosta.

1970-luvun puolivälissä Heikki Kovanen alkoi ajaa kauppakorkeakoulun opintojen ohella öisin ja viikonloppuisin taksia. Myös veljensä Hannu istui illat ja viikonloput mittariauton ratin takana. Yrittäjäperheen pojat alkoivat kuitenkin nopeasti miettiä: miksi ajaisivat taksia vieraan palveluksessa, kun voisivat yhtä hyvin kasvattaa omaa yritystä hankkimalla taksiluvan itselleen.

17 huhtikuuta vuonna 1978 Kovaset perustivat yhdessä yrityksen, joka onkin sittemmin vuosikymmenten saatossa näkynyt laajasti Suomalaisessa katukuvassa sekä uudistanut taksialaa. Veljesten erilaiset luonteenpiirteet tukivat hyvin toisiaan. Heikki on ollut alusta asti numeroista perillä oleva toimistotyöläinen ja johtohahmo, kun taas Hannu oli kasvun vuosina yrityksen kasvot ulospäin ja autohallilla. Ensimmäiset kymmenen vuotta Heikki oli päivätyössä rahoitusyhtiössä, ajoi lisäksi itse taksia ja johti veljensä kanssa perustamaa yritystä. Vuonna 1987 Kovanen laajensi tavarankuljetuspuolelle ja osti kuorma-autoyhtiön.

Alkuun haaste olikin vanha taksilaki, jonka aikana uuden taksiluvan hakeminen ei ollutkaan niin yksin kertaista. Uusia lupia myönnettiin vain ensiyrittäjille, joilla oli pitkä ajokokemus takanaan. Jo alalla olevalle taksiyritykselle uusien lupien saaminen käytännössä edellytti toisten taksiyhtiöiden ostamista. Ostimme paljon yhden tai kahden miehen taksifirmoja. Tyypillisesti he myivät lupansa siinä vaiheessa, kun halusivat jäädä eläkkeelle, eivätkä jaksaneet enää ajaa. Vähitellen syntyikin maine, että jos haluat myydä, niin tarjoa Kovaselle.

Eeva oppi mummon kanssa laskemaan laskiessaan ajovuoroista tulleita käteisvaroja. Muistan, että siitä tuli jo nuorena hyvä ja tärkeä fiilis. Tarkistin myös ajopäiväkirjoja, osa kuskeista ei aina merkinnyt niihin ajoja tarpeeksi tarkasti. Heidän piti sitten tulla käymään toimistolla, jotta ne ajot pystyttäisiin laskuttamaankin. Kuskeista oli varmaan huvittavaa, kun pieni tyttö kyselee: miksi tässä tällä tavalla lukee, ei näin saa tehdä.

1978 toinen veljeksistä ajoi bisnesmiehen Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Kovanen antoi käyntikorttinsa ja kysyi, saisiko liikemiehen tulla hakemaan lentokentältä samalla autolla, kun hän palaa takaisin suomeen. Kävi ilmi, että asiakas kuului Nokian johtoon. Teknologiayritys ulkoisti bisnesvieraidensa ja johtonsa kuljetukset Kovaselle. Yhden yrityksen merkitys muodostui kovin suureksi, joten Kovasten piti strategisesti alkaa rakentaa tilausajo konseptia laajemmallekin asiakaskunnalle

Tietoista brändin rakentamista teki tuohon aikaan ainoastaan Kovanen. Isoja kumppanuuksia oli tunteita herättävät urheiluseurat kuten Jokerit ja HIFK. Heidän keikkabussissaan oli meidän logomme ja me tuimme myös heidän juniori pelaajia. Jokaisella juniorilla on vanhemmat tai vanhempi ja heillä on työpaikat. Näin verkoston rakentaminen toimi.

Kovaset pyrkivät ja tekivät asiat eri tavalla kuin muut taksialan yrityksen. Oikeastaan toimintaa ei edes suhteutettu toisiin, yleensä pieniin taksifirmoihin, vaan esimerkiksi lentoyhtiöihin ja muihin vastaaviin palveluyrityksiin.

Meille oli helposti erottautumistekijä, kun kaikki autot olivat mustia Mersuja, pieni Kovasen kohokuvioitu teksti, yhtenäinen työvaatetus ja kuskien käytöstavat, ovien avaaminen ja tervehtiminen. Jos kuski oli aikaisemmin tottunut ajamaan nahkatakki päällä ja tupakoimaan samalla, niin meillä se ei todellakaan mennyt niin. Rekrytoimme alan ulkopuolelta ja koulutimme kaikki itse.

Kovanen kasvoi tavoitteellisesti ja rakensi erottuvaa brändiä jo silloin kun lainsäädäntö ja yleinen mielipide näkivät taksialan suomessa pienyritysten alaksi. Yritykset ja vähitellen myös kuluttajat oppivat yhdistämään kasvuhakuisen Kovasen nimen ja logon laadukkaisiin kuljetuspalveluihin. Eeva Kovanen on nähnyt myös ne ajat, kun perheyritys taisteli lamassa omasta olemassaolostaan.

Haasteet asioiden ja roolien ennalta sopimattomuuden takia erityisesti sukupolven vaihdoksen aikana on Kovasilla johtanut todellakin tulehtuneisiin väleihin. Heikin ja Hannun rollit jakautuivat sujuvasti, muuta heidän jälkipolvensa roolit Heikin kaksi ja tytärtä ja Hannun kolme menivät käytännössä heidän isiensä roolien mukaan, eikä oikeasti kuka olisi ollut paras mihinkin rooliin. Muita perheyrityksiä hän muistuttaakin tarkasta asioiden ja roolien sopimisesta, vaikka se toiminnan alkuvaiheessa tuntuisi kankealta. Perheyrityksessä hallituksen kokous tarkoitti usein esimerkiksi äitienpäiväjuhlapöytää.

Lopulta Eeva ja Hanna ostivat serkkupojat ulos yhtiöstä 2010 ja sittemmin yhtiöön on tuotu hallitukseen perheen ulkopuolisia ammattilaisia. Tämä auttoi selkeyttämään yrityksen johtamista.

Vierailu piilaakso vuonna 2017 sai Eevan harkitsemaan tarkemmin yrityksen suuntaa ja sen mahdollista myymistä. 2015 vuonna oli jo tullut ostotarjouksia Ruotsista päin, mutta tuolloin aika ei ollut oikea, mutta siitä kuitenkin alkoivat pitkät ja vaikeat myyntineuvottelut, jotka päätyivät kauppoihin kesällä 2017. Cabonline yritti röyhkeitä peliliikkeitä myyntineuvotteluissa, mutta ne eivät toimineet meihin. Meillä kun ei missään vaiheessa ollut pakko myydä, niin pystyimme kävellä ulos neuvotteluista hetkenä minä hyvänsä. Eeva oli synnärillä tietokone kainalossa ja hoiti yrityskauppoja loppuun.