Tähän kommenttiesseeseen valitsin ihan vain itseäni kiinnostavilta kirjoittajilta mielestäni hyödyllisiä esseitä. Kiitos teille, joiden ajatuksia pääsi ammentamaan ja kaikista esseistä löytyi käytäntöön vietävää sekä myöhemmin pureskeltavaa asiaa. Juhan ja Johanneksen essee resonoi itselle eniten, joten se ensimmäisenä:

Juha Kankaanpää & Johannes Mäkinen: Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu

https://esseepankki.proakatemia.fi/siita-on-lahdettava-etta-tahan-on-tultu/

Kiitos vaikuttavasta esseestä ja Wauren matkan haasteiden sanoittamisesta myös meidän muiden tiimien avuksi.

Olisikohan ollut Arvon porukka niminen kirja, josta luin siitä, kuinka arvot ovat yrityksissä vaikkei niitä johdettaisi ja kuinka arvojohtamisen puuttuminen voi aiheuttaa ongelmia. Yleensäkin ilmapiirin ja yrityskulttuurin johtamiseen käytetään mielestäni aivan liian vähän resursseja enkä tarkoita nyt ainoastaan Proakatemialla vaan ylipäätään.

Itse en välitä siitä, jos ihmiset jaotellaan karkeasti kahteen tyyppiin tai vaikkapa edes neljään kuten esimerkiksi Idiootit ympärilläni, mutta tämän esseen kohdalla näin sen toimivan, kun kirjoititte riippumattomuuden tarpeesta ja tiiviin yhteisön kaipuusta. Moni varmasti on jotain näiden arkkityyppien väliltä. Itselle kuitenkin tuo mustavalkoisuus sai näkemään joidenkin ihmisten käytöksen syntyperiä entistä paremmin ja uskon hyötyväni tuon riippumattomuuden tarpeen hoksaamisesta runsaasti omaa johtamistyyliäni kehittäessä. Olen todella vahvasti yhteisöorientoitunut, niin eipä olisi tullut muutama tässä jaettu ajatus mieleenkään, vaikka koenkin ymmärtäväni suhteellisen hyvin ihmisten erilaisia tarpeita. Aina on onneksi varaa parantaa.

Jotenkin lohduttavaa kuulla kuinka teillä on havahduttu palautteen antamisen harjoitteluun vasta kolmantena vuonna. Koen, että kipinäläisetkin ovat tulleet siihen pisteeseen aika lailla tänä syksynä ja se vaikuttaa luonnolliselta kehityskaarelta akatemialaisille. Olisi mielenkiintoista kuulla miten olette päässeet tässä eteenpäin. Meidän palautteessamme on ollut ehkä enemmän positiivisen ja kannustavan palautteen puutetta, joka johtaa palautteen vastaanoton vaikeuksiin. Ylipäätään palautteen antamisen kulttuuria on vaikea muodostaa, jollei siihen kiinnitetä huomiota jo alusta asti.

En olisi paremmassa kohtaa voinut lukea tätä esseetä, sillä emmin yhtä projektia epävarmuuden vuoksi. Tästä inspiroituneena uskallan viedä projektia eteenpäin ilman paineita täydellisen onnistumisen vaatimuksista.

Jeena Kantosalo: Palautteen voima

https://esseepankki.proakatemia.fi/palautteen-voima/

Napakka essee tärkeästä aiheesta. En usko, että tiimit voisivat liikaa panostaa palautteenannon kulttuuriin. Huomaan, että vaikka sinulla on ollut jo keväällä paljon hyviä ajatuksia tästä, laahaa tiimi silti vielä perässä ja vasta nyt olemme kunnolla havahtuneet palautteenannon haasteisiin. Sanoisin sen olevan ihan luonnollista, ettei kaikki uppoa käytäntöön hetkessä. Onko noita kysymyksiä jo käyty keväällä läpi tiimin kesken? Olisi mahtavaa, jos voisimme sen vielä tämän vuoden puolella tehdä.

Kun sanot palautteen antamisen vaativan luottamusta, olen samaa mieltä. Se vaatii myös tunnetta kuulluksi tulemisesta. Tiimiläisten pitää pystyä luottamaan siihen, että heidän sanomisillaan on merkitystä, joten palautekulttuurin kehittäminen vaatii myös palautteen vastaanottajilta kehittymistä. Kipinäläiset tuntuvat hieman pelkäävän sitä, kuinka jokin homma ei heti lähdekään toimimaan täydellisesti ja kokevat sen silloin jopa epäonnistuneen. Tähän voisi olla syynä kärkkäämpi palautteen antamisen tyyli ja pelkkiin kehityskohtiin takertuminen. Itse koen olevani huono antamaan positiivista palautetta ja moni muukin tiimiläisistä haluaa puskea hommaa maaliin antaen vain korjaavaa palautetta. Tarvitsemme nyt enemmän vahvistavaa ja kannustavaa palautetta.

Avoimuuden on lähdettävä aivan samalla tapaa esimerkistä, kuten sanoit palautteesta. Itse olen viime aikoina kamppaillut omassa arjessani sen kanssa, kuinka puolisoni äärimmäisyyksiin menevä miellyttämisenhalu saa hänet vaikenemaan asioista. Olisi hyvä käydä keskustelua tiimin kesken miellyttämisestä, omista rajoista ja kiltteydestä.

Kiitos, että jaoit ajatuksiasi HR kaudelta. Olisi syytä, että kaikki sinun jälkeesi tulevat tiimimme johtajat lukevat tämän ja pohtivat missä mennään.

Katja Asbill: Eteenpäin yhdessä kipinöiden

https://esseepankki.proakatemia.fi/eteenpain-yhdessa-kipinoiden/

Sinulla on oiva kyky hahmottaa kokonaiskuvaa ja sanoittaa sitä teksteissäsi. Systeemiajattelu kuuluu selvästi vahvuuksiisi ja tekemäsi dokumentaatio sekä sen hyödyntäminen näkyvät yleensäkin esseissäsi. Oletko lukenut systeemiajatteluun liittyvää kirjallisuutta?

Hienoa kuulla, että motorolaan panostaminen on tuntunut toimivalta. Itse koen motorolan tärkeyden myös siltä kannalta, kuinka se helpottaa pajasta muihin tehtäviin siirtymistä. Toimii ikään kuin cool offina pajalle. Motorola on myös hetki, jossa jokainen tulee (ainakin toivottavasti) kuulluksi ja puheenvuorot jakautuvat tasaisesti huolimatta siitä mitä pajassa on käsitelty.

Kiitos selkeästä esseestä ja pistän muistiin nuo Tommilan johtamisen viisi periaatetta.

Sanni Hujanen: Markkinoinnin tulevaisuus

https://esseepankki.proakatemia.fi/markkinoinnin-tulevaisuus-2/

Lähdin etsimään olisiko sinulla esseetä, jossa reflektoit viime kesän innovointeja, mutta löysin tämän sen sijaan. Erittäin kiinnostava essee ja miellyttävä lukea.

Inspiroivaa oli tuo näkökulma audion vahvistumisesta markkinoinnissa ja ylipäätään brändiajattelussa. Itse en ainakaan vielä kuuntele podcasteja, mutta koen itselleni olevan paljonkin merkitystä sillä miltä yritys kuulostaa.

Olen kamppaillut myynnissä ja markkinoinnissa juuri niiden ajatusten kanssa, etten haluaisi saada ihmisiä ostamaan yhtään mitään ylimääräistä ellen koe sen vievän meitä jollain tavoin kohti parempaa tulevaisuutta kuluttamisen kannalta. Erityisesti vaateteollisuus hirvittää ja en ole ainakaan itsekään vielä onnistunut irrottautumaan pikamuodista. Koen samoin, että läpinäkyvyys tuotantoketjussa tulee korostumaan entisestään kuluttajien valinnoissa. Toivottavasti tämä on totta eikä vain oman kuplani tuomaa harhaa.

Tuija Jaatinen: Mitä sinun täytyy tietää Instagramin algoritmista ja trendeistä vuonna 2022?

https://esseepankki.proakatemia.fi/instagram-algoritmit-2022/

Tämmöiselle lähes someummikolle hurjan hyödyllinen essee, mutta täytyy palata tähän vielä useampaan kertaan. Ei aivan mene opit tästä perille ilman käytännön toteuttamista ja inspiroiduin kesken lukemisen testaamaan sitouttamisen vinkkejä ihan omassa henkilökohtaisessa somessa.

Uskon, että itsellä on vielä paljon matkaa somemarkkinoinnin tekemiseen, mutta on silti hyvä tietää perusasioita. Kaiken kaikkiaan loistoessee, hyvä rakenne ja helppo lukea. Hienosti tuotu esimerkkejä ja käytännön asioita esille eikä pelkkään teoriaan pohjautuva essee. Juuri sellainen tasokkuus mitä odotinkin sinulta.