Rakastan kirjoittamista! Nautin siitä niin paljon, että välillä ilmaisen asiani kirjoittamalla, vaikka puhuen asia hoituisi paljon nopeammin. Kirjoittaminen on minulle usein jopa helpompaa kuin puhuminen. Olen kirjoittanut elämäni aikana paljon erilaisia tekstejä ja oppinut kirjoittamisesta paljon. Siksi pidänkin tärkeänä sitä, että kun joku tiimistäni pyytää apua kirjoittamiseen, pystyn häntä auttamaan. Koska tiimissämme on 19 tietyn aihealueen taitajaa, on äärimmäisen tärkeää, että näitä taitajia käytetään myös hyödyksi. Pyydän itse muilta apua ja mielipiteitä esimerkiksi asiakkaiden kanssa kommunikoinnissa tai myynnissä, ja siksi onkin mahtavaa, että myös minulla on taito, jolla voin antaa tiimille takaisin!

Mutta miten auttaa muita oppimaan paremmiksi kirjoittajiksi ilman että vaikutat punakynän kanssa viuhuvalta besservisser-opettajalta, joka haluaa aina löytää tekstistäsi vain jotain kehitettävää? Kun tiimissä on hyödynnetty kaiken maailman tiimirooleihin ja persoonallisuuteen pureutuvia testejä ja avoimesti puhuttu siitä, että jossakin on enemmän perfektionistin virkaa kuin toisessa, voi olla mahdotonta antaa palautetta ilman että kaikki nämä ennakko-oletukset hyökkäävät palautteensaajan silmille. Miten antaa palautetta niin, että se on niin puolueetonta kuin mahdollista ja keskittyy tavoittelemaan vain ja ainoastaan toisen oppimista?

Hyväksi kirjoittajaksi ei opi kuin kirjoittamalla. Ja aivan niin kuin missä tahansa muussakin taidossa, vielä paremmaksi oppii vain ottamalla palautteen vastaan ja käsittelemällä sitä omista lähtökohdista. Mitä palautteenantaja haluaa minulle sanoa? Mitä voin tästä palautteesta saada? Miten juuri tämä palaute vie minua (kirjoittajana) eteenpäin? Esseepankki tarjoaa hyvän mahdollisuuden palautteen antamiseen, sillä palaute on kirjallista, julkista ja se jää talteen, jolloin siihen voi palata myöhemmin. Itse tykkään kommentoida ja antaa palautetta muiden kirjoittamista esseistä juuri Esseepankissa, koska minulla on aikaa pohtia lukemaani ja voin muotoilla palautteen niin, että palautteensaaaja ymmärtää kommenttini juuri niin kuin olen sen tarkoittanut. Esseepankissa on myös se hyvä puoli, että palaute näkyy myös muille ja että siihen voi vastata.

Ennakko-odotuksista lienee mahdotonta päästä kokonaan eroon, sillä ihmisten sosiaalinen kanssakäyminen perustuu niihin. Luulen kuitenkin, että tärkeää niin palautteen antamisessa kuin sen vastaanottamisessakin on luottamus. Hyvä palaute vie molempia osapuolia eteenpäin, kun palautteenantajan ei tarvitse vatvoa mielessään, mitä toinen hänen palautteestaan ajattelee ja kun palautteensaaja uskoo, että palautteen tavoitteena on vain ja ainoastaan oppiminen. Ja korkeintaan ehkä myös hyvän mielen tuottaminen siinä samalla.

Luin joulukuussa Promisian esseitä pohtiessani tiimimme ”kuukauden essee”-ehdokasta. Mielestäni viisi esseetä ansaitsivat erityistunnuksen, ja lupasin näiden esseiden kirjoittajille käydä antamassa heille palautetta myös Esseepankkiin. Joulukuu vaihtui tammikuuksi ja tammikuu helmikuuksi, ja nyt, vihdoin, tässä ollaan. On sääli, että muut kiireet ovat menneet tämän asian edelle, mutta toisaalta toivon, että palautteensaajat arvostavat myös sitä, etten suinkaan ole heitä unohtanut vaan asia on ollut koko ajan mielessäni. Alla esittelen nämä edellä mainitut Promisian esseet ja niille antamani kommentit.

KOMMENTIT JA ESSEET

Teemu Petäjistö, Asennetta

http://esseepankki.proakatemia.fi/asennetta-2/

Kommentti: Mielenkiintoinen essee! Peilaat esseessäsi hyvin kirjasta saamiasi ajatuksia omiin kokemuksiin, ja teoria ja käytännön kokemukset ovat mielestäni sopivassa tasapainossa. Pohdit aihetta myös Promisian kannalta, ja olisinkin halunnut lukea tästä vielä lisää. Miten minä-sairaus näkyy Promisiassa? Millaisissa tilanteissa käy ilmi, että epämukavuusalueelle meneminen on hankalaa? Sinulla on selkeä tapa kirjoittaa ja tekstiäsi on helppo lukea, joten avaa ihmeessä vielä enemmän ajatuksiasi!

Annika Äijälä, Passiongersin markkinointi

http://esseepankki.proakatemia.fi/passiongersin-markkinointi/

Kommentti: Pureudut esseessäsi hyvin käytännönläheisesti lähteistä hankittuun tietoon, ja siksi esseestä käy hyvin ilmi se, mitä olet oppinut. Esseistä saa usein eniten irti juuri niin, että peilaa teoriaa omaan tekemiseen. Lähdeviittausten käyttäminen sinun kannattaa vielä kerrata: esim. kolmannen kappaleen ”(Myynti&Markkinointi, Millainen on hyvä markkinointisuunnitelma)” kuuluisi muotoilla näin: ”(Flygare 2016)”. Artikkelin kirjoittaja löytyy ihan artikkelin lopusta, ja julkaisuvuoden /ajankohdan näät ihan alusta otsikon alta. Tekstisi on helppolukuista, ja olisin voinut lukea vielä enemmänkin! Jäin esimerkiksi kaipaamaan lisätietoa siitä, miksi tavoitteena on saavuttaa 1 000 seuraajaa juuri Instagramissa. Entä muut kanavat, onko niille asetettu omat tavoitteet?
Mielenkiintoinen aihe! Lisää tätä!

Tommi Hämäläinen, Opettele perustelemaan tai pala helvetissä

http://esseepankki.proakatemia.fi/opettele-perustelemaan-tai-pala-helvetissa/

Kommentti: Inspiroivaa podintaa! Olen itsekin monesti pohtinut, miksi ihmeessä makuasioista ei voisi kiistellä. Nehän nimenomaan ovat niitä, joista voi kiistellä! Mielestäni kirjoitat selkeästi! Välillä jouduin lukemaan lauseen uudelleen, jotta pääsen kärryille siitä, mitä ajat takaa, mutta se ei joudu kirjoitustyylistäsi vaan aiheen filosofisesta luonteesta, jonka vuoksi minun piti pureskella asioita useempaan otteeseen. Se, että osaa perustella mielipiteensä, on tänä päivänä äärimmäisen tärkeää, vaikka välillä minusta tuntuukin kyllä siltä, että nykyään kuka tahansa saa tykätä mistä tahansa, asiaa sen kummemmin perustelematta.
Osataanko meidän osuuskunnassa sinun mielestä perustella asiat kunnolla vai olisiko meidän tiimissäkin olennaista kiinnittää tähän asiaan joskus vähän enemmän huomiota?

Joonatan Halonen, Arvosta, tiedät kyllä miksi

http://esseepankki.proakatemia.fi/arvosta-tiedat-kylla-miksi/

Kommentti: Todella tärkeä aihe, josta olet meidän tiimissäkin muistuttanut! On tosi hienoa, että tuot kirjoista saamaasi osaamista esille myös tiimissä! On kyllä todella ärsyttävää puhua jollekin, kun huomaa, että toinen vaikkapa tuijottaa puhelintaan eikä kuuntele lainkaan. Esseesi herätti minut pohtimaan omaa toimintaani vähän kriittisemmin: sorrunkohan itsekin joskus tuohon? Kiireessä on todella helppo unohtaa muut ihmiset ja keskittyä siihen, että saa itselleen tärkeän tehtävän suoritettua, vaikka silloinkin tärkeää olisi huomioida muut ihmiset ja näyttää, että arvostaa muiden mielipiteitä. Tekstistäsi käy selvästi ilmi, että olet sisällä aiheessa ja ymmärrät mistä kirjoitat. Kappaleessa ”Arvostava johtaja” kirjoitat omista johtamiskokemuksistasi KV-päällikkönä, ja tällaista omiin kokemuksiin peilaamista jäin kaipaamaan lisää! Olisin halunnut lukea enemmän pohdintaa siitä, miten itse yleensä toimit, millaisia johtajia tai päätöksentekoa olet kohdannut tai oletko itse huomannut, että merkityksen tunne näkyy työnteossa tai vaikuttaa siihen, miten työtä tehdään.
Esseesi sai minut inspiroitumaan tästä aiheesta niin, että lisäsin tuon Kurttila ym. teoksen omallekin kirjalistalle!

Juha Hyytinen, Tiimityön tärkeys

http://esseepankki.proakatemia.fi/tiimityon-tarkeys/

Kommentti: Todella mielenkiintoista ja avointa pohdintaa! Sinulla on vahvasti hallussa se, miten peilaat omia kokemuksiasi kirjasta opittuun teoriaan. Kirjasta luettu ja Promisiassa opittu kulkevat koko ajan mukavasti käsi kädessä! Minusta oli todella mielenkiintoista lukea ajatuksiasi Promisiasta, tiimeistä, joihin olet ennen Proakatemiaa kuulunut ja ajatuksista, joita näiden väliset eroavaisuudet ovat herättäneet. Oli varmasti tosi antoisaa lukea tiimityöskentelyyn liittyvä kirja juuri tässä vaiheessa, kun on päässyt mukaan uuteen tiimiin. Luin tämän esseesi tosiaan jo aikaisemmin joulukuussa, ja nyt kun vihdoin palasin tänne kommentoimaan, luin esseesi vielä uudestaan. Nyt näin nuo esittelemäsi Salmisen tiimiroolit aivan uudessa valossa, kun mielessä on vielä kirkkaana Promisian paja Belbinin tiimirooleista. Jäinkin nyt pohtimaan, miten nämä roolit sopivat yhteen Belbinin tiimiroolien kanssa… Sinun esseessäsi jäin kaipaamaan lyhyttä pohdintaa liittyen Salmisen tiimirooleihin: onko Promisiasta helppo löytää tälaisia erilaisia rooleja ja tunnistatko itsesi selkeästi jonkun tietyn roolikuvauksen perusteella?
Tosi hyvä ja mielenkiintoinen essee! Sinulla on selkeä tapa kirjoittaa, ja tekstiä on helppo lukea. Mielelläni luen lisää tiimityöhön liittyvää pohdintaa sinulta!