Johdanto 

Kesäloma alkaa olla taputeltu ja ensi viikolla alkaa taas akatemian arki maanantaina 21.8.2023 järjestettävällä perinteisellä Kunniakujalla. Tiistaina heti ollaankin tiimin ensimmäisen pajan ääressä ja siitä kolmas lukuvuosi lähtee rullaamaan Roima tiimimme kanssa. Syyslukukaudelle valittu Business Leaderimme, Atte Takamaa, langetti ennakkotehtävän kaikille roimalaisille kesän ajalle. Tehtävänä oli rustailla vapaamuotoinen essee jostakin aiheesta, mikä jollain tapaa käsittelee yksilön, tiimin tai tiimin sisällä olevien pienempien ryhmien toimintaa sekä tavoitteita ja kuinka niiden toimintaa voisi edistää eteenpäin syksyn aikana. Itse päädyin käsittelemään tiimin yleistä hyvinvointia ja varsinkin psykologisen turvallisuuden näkökulmasta. Luin Nina Rinteen kirjan Rohkea organisaatio – Turvallinen työyhteisö menestyy (2021), jota valmentajamme Tanja Verho oli suositellut. Kirja käsittelee turvallisen työyhteisön rakentamista monelta eri näkökulmalta, mutta Rinne varsinkin painottaa psykologisen turvallisuuden tärkeyttä työyhteisön menestymisessä. 

Psykologinen turvallisuus käsitteenä on paljon esillä akatemialla ja Roima on myös käsitellyt aihetta useampaan otteeseen. Halusin ottaa aiheen kevyeen tarkasteluun näin kolmannen vuoden alkaessa ja varsinkin siitä vinkkelistä, kuinka voin itse omalla toiminnallani olla vaikuttamassa sen kehitykseen.  

Mitä on psykologinen turvallisuus? 

‘’Psykologinen turvallisuus tarkoittaa luottamukseen perustuvaa työyhteisön ja organisaation toimintakulttuuria, jossa jokainen kokee itsensä arvostetuksi ja tervetulleeksi. Psykologinen turvallisuus on tila, jossa niin onnistumiset, vastoinkäymiset kuin vaikeudetkin ovat sallittuja.’’ (Levanto 2022) 

Moni kyllä ymmärtää sen, mitä psykologinen turvallisuus tarkoittaa. Useimmiten on kuitenkin haastavampaa ymmärtää, mitä psykologisen turvallisuuden saavuttaminen edellyttää organisaatiossa yksilöltä ja yhteisöltä. On myös tärkeää ymmärtää, mihin psykologisella turvallisuudella pyritään ja mitä kaikkea hienoa se voi rakentaa, kun se saavutetaan hyvälle tasolle.  

Rinteen mukaan psykologisen turvallisuuden ydin on rohkeus, joka on yksilöiden ja sitä myötä yhteisön vastuulla (Rinne 2021, 21). Yksilöiltä edellytetään muutamaa asiaa Rinteen mukaan turvallisuuden edistämiseksi: 

• Kyky valita teot arvoista ponnistaen 
• Kyky avata itsensä ja asettua alttiiksi = olla haavoittuvainen 
• Kyky rakentaa omalla toiminnallaan luottamusta 
• Kyky oppia koetuista epäonnistumisista 

(Rinne 2021, 22) 

Nämä neljä asiaa kulkevat rinta rinnan ja tukevat toisiaan. Itse koen, että Roima on tiiminä sillä tasolla, että nämä asiat toimivat melko hyvin. Ei kuitenkaan vielä kiitettävästi, mutta uskon, että meillä on oikea suunta siihen.  

Itse en voi muiden puolesta puhua, kuinka näitä täytetään, mutta oma henkilökohtainen tavoitteeni syksylle on keskittyä näihin asioihin entistä enemmän, jotta voin omalta osaltani edistää tiimimme kehitystä. Akatemian aikana olen mielestäni täyttänyt edellytyksiä hyvin, kuitenkin itsensä alttiiksi laittamisessa itselläni on vielä tekemistä. Osaan helposti olla melko sulkeutunut omaan kuoreeni ja en hirveästi näytä ikäviä tuntemuksia, vaikka on niitä myös pikkuhiljaa tiimille näkynytkin. Kesä on ollut itse pohdiskelun ja tutkistelun aikaa, jota haluaisin jatkaa syksyn aikana. Suunta on ollut ehkä vähän hukassa monen asian suhteen ja uskon, että moni muukin jakaa samoja ajatuksia kuin minä itse. Haluan omalla toiminnallani olla avoin ja selvitellä mielen koukeroita, ja auttaa varsinkin muita selvittämään niitä yhdessä tiiminä. 

Mitä psykologinen turvallisuus sitten edellyttää yhteisöltä eli meidän tapauksessamme Roimalta? Rinteen mukaan edellytyksenä on yhdessä luotu turvallinen ympäristö, jossa on turvallista yrittää ja kokeilla (Rinne 2021, 22).  

Mitä olemme tiiminä aihetta käsitelleet ja saanut myös palautetta tiimin ulkopuolisilta toimijoilta, Roiman tilanne tämän suhteen on käsityksemme mukaan keskivertoa parempi. Henkilökohtaisesti koen, että tiimissämme on tämän vuoden aikana pystytty rohkeasti kokeilemaan uusia asioita, olemme pystyneet tekemään tiiminä ja yksilöinä vaikeita päätöksiä, minkä olemme huomanneet vain vahvistavan meitä. Emme kuitenkaan läheskään ole täydellisiä tässä, tiimissä ajoittain näkyy epäröintiä omien kykyjen ja rohkeuden suhteen, mikä on toki täysin ymmärrettävää ja luonnollista. Syksyltä toivoisin itseltäni ja kaikilta muiltakin enemmän rohkeutta ottaa vaikeita askeleita, vaikka ne vähän pelottaisi. Toivon myös sitä, että tiimi haastaa yksilöiden sekä ylipäätään tiimin toimintaa, eikä vain kuljeta laput silmillä tyytyväisenä siihen tilanteeseen, missä milläkin hetkellä ollaan. Joku viisaampi joskus väitti, että kehitys loppuu tyytyväisyyteen. Vaikka kliseinen lause onkin, on siinä jotain perääkin.  

Mitä psykologisella turvallisuudella voidaan saavuttaa?  

• Tiedon ja toimintojen uudenlainen yhdistely 
• Yhdessä tekeminen 
• Kriittinen ajattelu 
• Uudistuminen 
• Riskinotto 
• Innovointi 

(Rinne 2021, 23). 

Roiman psykologinen turvallisuus on mielestäni sillä tasolla, että pystymme edellä mainitut asiat saavuttamaan yhdessä. Kuinka hyvin, on sitten asia erikseen. Mielestäni meidän tulisi kiinnittää entisestään enemmän huomiota riskinottoon, kriittisen ajatteluun sekä tiedon ja toimintojen uudenlaiseen yhdistelyyn. Ei tietenkään muita asioita huomioimatta. 

Olemme siinä vaiheessa, että toiminnan selkeä kehittyminen vaatii isompaa riskinotto kykyä. Se voi tarkoittaa montaa eri asiaa, mutta esimerkiksi projektien vieminen seuraavalla tasolle vaatii meiltä suurempaa riskinottoa. Haluaisin ajatella, että Roiman osaaminen on sillä tasolla, että useampi toimintamme voitaisiin pikkuhiljaa viedä projektiajattelusta oikeaan yritysajatteluun. Tämä tuo mukanaan riskinotto kykyä, jos esimerkiksi projekteja alettaisiin ulkoistamaan osuuskunnasta omiksi osakeyhtiöiksi, mikä on ollut jo keväälläkin puheenaiheena. 

Kriittistä ajattelua meillä myös on melko paljon ja varsinkin valmentajamme Tirri ruokkii tätä kyseenalaistavalla luonteellaan, mikä on äärimmäisen tärkeää. Haluaisin, että tämä jatkuu entistä enemmän ja aionkin omalta osalta olla tätä vaalimassa tiimissämme. On tärkeää ymmärtää, ettei kriittinen ajattelu tai toisten toimintojen kyseenalaistaminen ole negatiivinen asia. Olemme tiimi, joka haluaa kehittyä entisestään. Se vaatii välillä parhaan kaverin kyseenalaistamista ja ikäviä keskusteluja. Mutta miten itse asian näen, se on välittämistä. Jos itse kriittisesti suhtaudun jonkun toimintaan ja puutun siihen jollain tavalla, se ei tarkoita, teen sitä muuten vaan. Teen sitä sen takia, että oikeasti välitän asiasta ja haluan, että henkilö tai esimerkiksi projekti onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla. On tiimin vastuuta haastaa toisiamme, aina ei tarvitse olla niin sanottuja ‘’Yes-maneja’’, jonka mielestä kaikki on ihanaa ja loistavaa. Toistemme haastaminen hyvällä tavalla puskee meitä eteenpäin. 

Tietojemme ja toimintojemme yhdistäminen on myös mielestäni aihe, mihin syksyllä saisimme paneutua. Meidän ja niin kuin muidenkin tiimien sisällä on vaikka kuinka paljon erilaista osaamista ja taitoa, mutta kuinka moni tiimi oikeasti pystyy täysin hyödyntämään yksilöiden potentiaalin tiimin yhteisen hyvän eteen. Tästä toki on myös ollut jo puhetta ennenkin, mutta haluaisin että keskittyisimme entisestään siihen, kuinka esimerkiksi minä voin mahdollisesti omilla kyvyilläni edistää henkilön x tai projektin y toimintaa, vai onko se joku muu minun sijaani kuka saa projektin lyömään läpi omilla kyvyillään. 

Mietteitä 

Oikeasti hyvän psykologisen turvallisuuden saavuttaminen vaatii tajuttoman monta asiaa ja sitä ei myöskään voi oikein pakottaa, vaan se tulee pikkuhiljaa omalla painollaan. Voimme kuitenkin yksilöinä ja tiiminä vaalia sitä. Tulee muistaa, että kaikki lähtee yksilöiden omasta rohkeudesta.  

Tämä essee oli vain pintaraapaisu psykologisesta turvallisuudesta ja enemmänkin siitä, mitä se meiltä kaikilta edellyttää. Aiheesta on melko helppo kirjoittaa, mutta koitetaanpa sitten saada asiat käytäntöön tiimin kanssa, niin olen varma, että haasteita on tien varrella ja tästä ei varmasti kellään ole epäilystäkään. Mutta ei se mitään, homma menee kuitenkin reisille jollain tapaa jossain kohtaan niin kuin olemme tämän parin vuoden akatemia taipaleen aikana jo oppineet. Innolla odottaen katsomaan siis, mitä se syksy tuokaan tullessaan ja saammeko psykologisen turvallisuuden taas uudelle tasolle! 

Lähteet: 

Levanto, S. 2022. Artikkeli. Psykologinen turvallisuus – miten sitä voi vahvistaa? https://www.ilmarinen.fi/tietoa-ilmarisesta/ajankohtaista/blogit-ja-artikkelit/2022/psykologinen-turvallisuus/ 

Rinne, N. 2021. Rohkea organisaatio – Turvallinen työyhteisö menestyy. Helsinki: Alma Talent.