Amanita Muscaria: Super Marion power-up

Mitä meille tulee ensimmäisenä mieleen kärpässienestä? Kaikkien myrkkysienten symboli punakärpässieni. Älä ikinä koske tähän sieneen. Kierrä se kaukaa.

Halusin tehdä tutkimusmatkan kohti tuntematonta ja koostaa paketin infoa, koska tästä on vain hajanaista tietoa siellä täällä ja uteliaille tämä herättää ajatuksia. Voiko punakärpässientä myydä, miten siitä voi itse hyötyä, mistä moinen maine ja kuinka mielenkiintoinen eliö se loppujen lopuksi onkaan?

Muuan tuttu kertoi taannoin säilyttäneen kuivattua punakärpässienen lakkia vuoden kotonaan odottaen hyvää hetkeä sen nauttimiselle. Ensimmäinen ajatukseni oli, että hyvät myrkytystilat sillä varmasti saa aikaiseksi. Nyt vuosia myöhemmin ja vähän luettuani aiheesta, kuulin toisen tutun kertovan, että hänen kämppiksellä on unettomuuden hoitoon kaupallista kärpässienitinktuuraa, jota hän ottaa muutaman tipan unettomana iltana.

Mitä lääkelaki sanoo

Suomen lääkelaissa lääkkeeksi luokitellaan ulkoisesti tai sisäisesti käytettävä aine, joka lievittää, parantaa tai ehkäisee oireita tai sairautta. Myös aineet ja aineiden yhdistelmät, joita käytetään selvittämään terveyden tilaa ja sairauden syytä taikka korjaamaan, palauttamaan tai muuttamaan elintoimintoja immunologisen, metabolisen tai farmakologisen vaikutuksen avulla luokitellaan lääkkeiksi. (Lääkelaki 395/1987) Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen päätöksen lääkeluettelon rohdoslistalta löytyy punakärpässieni, Amanita Muscaria, mutta sieltä löytyy myös elintarvikkeina tunnetut kurpitsan siemen ja ginseng-juuri. (Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen päätös lääkeluettelosta 183/2022)

Kasvirohtovalmisteen rekisteröi lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, jos rohdosta voi käyttää ilman lääkärin diagnoosia, hoidon valvontaa tai lääkemääräystä; valmistetta käytetään oraalisesti, ulkoisesti tai inhalaationa; valmisteen käytöstä ja vaikutuksista on riittävästi tietoa. (Lääkelaki 395/1987) Kriteerien lista ei lopu siihen, joten myyntilupaa edellyttävä rekisteröinti voi olla pienen väännön takana. Miten luonnontuotekaupat saavat myydä punakärpässienitinktuuraa? Aina voi sanoa, että valmistetta myydään hyönteismyrkyksi, vaikka asiakkaat tietävät tuotteen lääkepotentiaalin.

Punakärpässienen kulttuurihistoriaa

Suomen Sieniseuran kertomuksiin voi suhtautua varauksella, koska heidän lähdemerkintänsä ovat vajaat. Nimensä kärpässieni on eri lähteiden mukaan saanut sen käytöstä kärpäsmyrkkynä. Sientä on survottu ja yhdistettynä sokerin kanssa se houkuttelee kärpäsiä imemään nestettä, joka saa kärpäset pöydälle sätkimään. Siitä kärpäset on saatu helposti listittyä. Myös latinankielinen nimi Amanita Muscaria viittaa kärpäseen, musca. (Härkönen. n.d.)

1600-luvulla Siperiaan karkoitetut venäläiset kertoivat tarinoita Siperian samaanien matkoista tuonpuoleiseen, joihin he lähtivät kysymään esi-isiltä neuvoja heimojensa haasteisiin. Samaa perinnettä on löydetty Suomenkin Lapista. Kärpässienieremonioita on ollut myös maallisen väen juhlissa. Kärpässienten syömisestä vajaan tunnin päästä alkoi vapina, jota seurasi tanssi, laulu ja kauhutilat. Sen jälkeen juhlijat vaipuivat uneen nähden voimakkaita, pelottavia ja kauniita näkyjä tai matkoja, jotka olivat todentuntuisia. Unen jälkeen juhlintasykli toistui moneen kertaan ja juhlia ylläpidettiin juomalla juhlijoiden pissaa. Hihihi! 😀 (Härkönen. n.d.)

Muskimoli elimistössä

Virtsan juomista kaikessa hauskuudessaan harrastettiin, koska punakärpässienen vaikuttavaa ainetta, muskimolia, pääsee munuaisten läpi virtsaan hajoamatta. Punakärpässienessä on myös neurotoksista iboteenihappoa, joka dekarboksyloituu mahahapossa muskimoliksi. Elimistössä muskimoli läpäisee sellaisenaan veri-aivoesteen, jonka jälkeen se sitoutuu agonistina GABA-A-reseptoreihin samaan kohtaan kuin gamma-aminovoihappo. Aivoissa muskimoli vaikuttaa ventraalisen hippokampuksen, etuotsalohkon ja mantelitumakkeen emotionaalisiin prosesseihin ja erityisesti rotilla tehdyissä kokeissa syntynyt ahdistustila aiheutti ”Pavlovin pelkomuistin” häiriintymistä. Sitä selittää muskimolin dissosiatiivinen luonne (lähde). Muskimolilla on havaittu olevan myös mahan karsinogeneesiä vaimentava vaikutus rotilla. (Carboué & Lopez. 2021)

Punakärpässienten visuaalisen ja auditiivisen hypersensitiivisyyden ohella viikinkien berserk-tilaan viittaavaa aggressiivisuutta ei ole raportoitu sedatiivisen vaikutuksensa takia (Michelot, Melendez-Howell 2002). Tarinoista puheen ollen lähes kaikkien tuntema tarina ”Liisa ihmemaassa” sai inspiraatiota punakärpässienestä, kun tarinan kirjoittaja, Lewis Carroll, koki punakärpässienen aiheuttavan hänelle ajan ja fyysisen koon käsityksen muutoksia (Ioffe 2020).

Lisää tutkimuksia

Vuonna 1797 puolalainen Josef Kopeč kertoi punakärpässieniä nautittuaan vaipuvan syvään uneen, jossa hän kertoo kulkeneensa elämänsä läpi varhaisesta lapsuudesta nuoruuden kautta nykyhetkeen (Härkönen. n.d.). Tämä viittaa muskimolin dissosiatiiviseen vaikutukseen (Frolund, Ebert, Kristiansen, Liljefors, Krogsgaard-Larsen 2002), jonka voi ymmärtää yhteyden katkeamisena ja tässä tapauksessa tuoreimpien muistojen katoamisena ensin ja varhaisimpien muistojen ollen tiiviimmin yhteydessä ja samalla ne muistot eivät tunnu omilta. Tunnetumpi dissosiatiivi, ketamiini, lisää neuroplastisuutta sekä synaptogeneesin (uusien synapsien synty) että neurogeneesin (uusien neuronien synty) kautta. Siten hermoyhteyksien vapautuminen ja yhdistyminen voi terapeuttisessa ohjauksessa auttaa parantamaan yhteyksiä hermorakenteiden välillä, jotka ovat rajoittuneesti kehittyneitä trauman vuoksi. (Mind Foundation 2021)

1991 tehdyissä tutkimuksissa havaittiin, että muskimoli paransi sosiaalista käyttäytymistä rotilla ja sillä oli diatsepaamin kaltaisia anksiolyyttisiä vaikutuksia (Meade, Hehir, Rowan & Garvey 2022). Muskimolin tappava annos, LD50, koirilla tehdyssä kokeessa oraalisesti on noin 45mg/kg, eli 70 kg ihminen saisi ottaa kuollakseen muskimolia yli 500 punakärpässienen verran, joiden muskimolipitoisuus on keskimäärin 6 mg per sieni, jos ei ota iboteenihappoa huomioon (Piqueras 1990).

Ennen Richard Nixonin vuoden 1971 sekaantumista, vuosina 1949 – 1973 tehdyissä tutkimuksissa psykedeelien vaikutuksista mielialahäiriöihin todettiin, että 79% potilaista osoittivat kliinisesti arvioitua paranemista. Lähempänä nykyaikaa tutkimukset ovat jatkuneet lupaavin tuloksin eri mielialahäiriöihin ja riippuvuuksiin. (Carhart-Harris, Goodwin 2017) Punakärpässieni on sen sijaan jäänyt vähemmälle huomiolle, mutta nykyään sitä on otettu huomioon yhdistelmähoitojen vaihtoehdoksi parhaiden kliinisten tulosten saavuttamiseksi (Jahanabadi, Amiri, Karkeh-abadi, Razmi 2023).

Mitäs mitäs?

Näistä päätellen punakärpässieni kaipaa lisää tutkimusta, jotta sen hyöty-riskisuhdetta rohdosvalmisteena voi todentaa. Jos lääkkeellistä käyttöä puoltavaa näyttöä löytyisi paljonkin, isot lääkeyhtiöt eivät voikaan patentoida luonnontuotteita (Upcounsel 2020), joten niitä tuskin kiinnostaa myöskään rahoittaa tutkimuksia, saati markkinoida valmisteita. Mielestäni tämä punalakkinen ja valkorähmäinen jortikka on hyvinkin söpö eliö. Ei kai silti kannata mennä umpimähkään lappaamaan punakärpässieniä naamariin. Kuulin kaverin kuitenkin mussuttaneen sellaisen hönöpäiten, kun pysähtyi kotimatkallaan lannoittamaan kaupungin nurmikkoa. Jos on rohkea, voi kokeilla punakärpässientä unen laadun parantamiseen. Kuivaa lakin ja antaa iboteenihapon dekarboksyloitua vaikka sitruunamehussa ja imaisee kitusiin… Mutta en suosittele.

LÄHTEET

Lääkelaki. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870395

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen päätös lääkeluettelosta 183/2022 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2022/20220183

Härkönen, M. Suomen Sieniseura ry: Myrkkysienisoppaa. Verkkosivu. Viitattu 11.10.2023. https://www.funga.fi/ruokasienestys/myrkkysienet/

Carboué, Q., Lopez, M. 2021. Amanita muscaria: Ecology, Chemistry, Myths. URD Agro-Biotechnologies Industrielles. Encyclopedia. https://www.mdpi.com/2673-8392/1/3/69

Michelot, D., Melendez-Howell, L. M. 2002. Amanita Muscaria: chemistry, biology, toxicology, and ethnomycology. The British Mycological Society. https://www.davidmoore.org.uk/21st_Century_Guidebook_to_Fungi_PLATINUM/REPRINT_collection/Michelot_etal_A.muscaria_chemistry_biology_toxicology.pdf

Ioffe, D. (2020). The Grand Narrative of the Mukhomor: “Communist Dunaev” as a Mushroom Eater in Mifogennaia Liubov’ Kast: Understanding the Ethnobotanical History of the Younger Group of Russian Conceptualists. The Soviet and Post-Soviet Review. 47. 135-184. 10.30965/18763324-04702002.

Frolund, B., Ebert, B., Kristiansen, U., Liljefors, T., Krogsgaard-Larsen, P. 2002. GABA-A Receptor Ligands and their Therapeutic Potentials, Current Topics in Medicinal Chemistry 2002; 2 (8). https://dx.doi.org/10.2174/1568026023393525

Mind Foundation. 2021. Ketamine in contextual trauma therapy:

The paradox of dissociation in (complex) PTSD. Verkkosivu. Viitattu 7.11.2023. https://mind-foundation.org/cptsd-ketamine-dissociation/

Meade, E., Hehir, S., Rowan, N., & Garvey, M. (2022). My cotherapy: Potential of Fungal Bioactives for the Treatment of Mental Health Disorders and Morbidities of Chronic Pain. Journal of fungi (Basel, Switzerland), 8(3), 290. https://doi.org/10.3390/jof8030290

Piqueras, J. 1990. Aminita muscaria, Amanita pantherina and others. Department of Haematology & Haemotherapy. General Hospital Vall d’Hebron. Autonomous University of Barcelona. https://www.inchem.org/documents/pims/fungi/pimg026.htm

Carhart-Harris, R. L., Goodwin, G. M. 2017. The Therapeutic Potential of Psychedelic Drugs: Past, Present, and Future. Neuropsychopharmacology : official publication of the American College of Neuropsychopharmacology, 42(11), 2105–2113. https://doi.org/10.1038/npp.2017.84

Jahanabadi, S., Amiri, S., Karkeh-abadi, M., Razmi, A. 2023. Natural psychedelics in the treatment of depression; a review focusing on neurotransmitters. Fitoterapia.

Upcounsel. 2020. How To Patent a Natural Product: Everything You Need To Know. Verkkosivu. Viitattu 7.11.2023. https://www.upcounsel.com/how-to-patent-a-natural-product