Tampere
02 May, Thursday
10° C

Proakatemian esseepankki

Kiltti tyttö pääsee pomoksi



Kirjoittanut: Annika Viiala - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Kiltti tyttö ei pääse pomoksi
Louis P Frankel
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kiltti tyttö ei pääse pomoksi 

  1. Puurtaminen

Kiltti tyttö ei pääse pomoksi – 101 tapaa hävitä miehelle on Lois P. Frankelin kirjoittama kirja, joka herätti mielenkiintoni TAMK:in kirjaston hyllyllä jo pelkästään nimensä perusteella. Kirjan kirjoittaja Lois P. Frankel on kansainvälisesti palkittu ja tunnustettu johtajuuskouluttaja. Kirjassa luvataan, että jos tunnistat tyttömäisen käyttäytymisen ja muutat sitä naisen käyttäytymiseksi, lopulta voittaja olet sinä itse. Frankel (2005) kertoo kirjassaan, miksi jotkut naiset menestyvät ja toiset eivät ja sisällön luvataan olevan käänteentekevä opas meille naisille. Näin alkuun täytyy heti todeta, että olen hieman hämmentynyt jo pelkästään kirjan nimestä. Lähdetään siis tutustumaan kirjan sisältöön näin esseen merkeissä… Esseessä olevat ”quot” -väitteet ovat kirjassa esitettyä naisten käyttämiä toimintamalleja.

2. Nuukailu yrityksen rahojen kanssa

Kirjassa kuvatut 101 naisten toimesta tehtyä virhettä työelämään liittyen ovat aitoja tilanteita Frankelin elämästä. Vinkit, joita Franckel antaa kirjoittamassaan kirjassa ovat samoja kaikille naisille, kaikkialla maailmassa. Frankelin mukaan monet naiset ovat tietämättään itse murtaneet uskottavuuttaan tai pilanneet uransa, kukaan ei ole tehnyt sitä heidän puolestaan. Hän lähti tutkimaan näitä naisten käyttämiä toimintamalleja ja sitä, että miksi jotkut naiset noudattavat itselleen haitallisia toimintamalleja. Miksi älykkäät ja kykenevät naiset heikentävät omilla teoillaan uramahdollisuuksia. Hän kuvaa vastausta seuraavanlaiseksi:

3. Idioottien suojelu

”tytöille opetetaan jo pienestä pitäen, että heidän hyvinvointinsa ja menestyksensä edellyttää tiettyjä stereotyyppisiä toimintatapoja, kuten kohteliaisuutta, hiljaisuutta, alistavuutta ja suhdekeskeisyyttä”.  Frakelin mukaan tätä viestiä vahvistaa niin joukkoviestintä, perhe kuin sosiaalinen media. Seuraavaksi Frankel kertoo muutaman elävän esimerkin; pojat eivät pidä liian kovaäänisistä tytöistä, toisena esimerkkinä aviomies voi kysyä naiselta tunteenpurkauksen jälkeen; onko taas se aika kuusta. Frankelin mukaan naiset saavat jatkuvasti kielteistä palautetta, jos he toimivat toisella tapaa kuin heitä on tyttöiässä opetettu toimimaan.

4. Tarve olla pidetty

Kirjan mukaan naiset saavat 72 prosenttia miehen palkasta, organisaatioiden ylätasojen paikkoja täytetään usein miesten kesken. Väitettä vahvistaa Fortunen selonteon mukaan tehty tutkimus, jonka mukaan vain 11:llä Yhdysvaltain tuhannesta suurimmasta yrityksestä on naispuolinen toimitusjohtaja. Minun vastaukseni on, että valittelu ei vie meitä sinne, minne haluamme. Se on vain tekosyy paikallaan pysymiselle. Uskon myös siihen, että maailma on muuttunut viime vuosien aikana hyväksyvämmäksi ja naisten asema suhteessa miesten asemaan on muuttunut tai muuttumassa.

5. Totuuden puhuminen

Kirjassa kerrotaan mielestäni mielenkiintoinen esimerkki 47-vuotiaasta naisesta nimeltä Susan. Susan ihmetteli, miksei hän edennyt urallaan yhtä nopeasti kuin kollegansa. Frankel tarkkaili Susanin käyttäytymistä palavereissa ja kahdenkeskeisissä valmennustilanteissa. Palavereissa Susanilla on tapana kallistaa päätään ja hymyillä muita kuunnellessa. Hän käytti puheenvuoroissaan kiertoilmaisuita, kuten meidän pitäisi ehkä harkita… Kukaan ei koskaan syyttänyt Susania hyökkääväksi – päinvastoin, Susanin kanssa oli ilo työskennellä, mutta kukaan ei ikinä harkinnut häntä vaativiin johtotehtäviin tai projekteihin, siitä syystä, että hän oli kiltti ja mukautuvainen.

6. Vaatimattomuus

En lähde käymään tässä esseessä läpi kaikkia Frakelin määrittelemää 101 -virhettä, mutta mikäli johdanto herätti mielenkiintosi, suosittelen lukemaan kirjan ja tutustumaan Frankelin määrittelemiin virheisiin.

Itse mietin kirjaa lukiessani, että miksi kirjassa olevat 101-toimintatapaa määritellään virheiksi? Kirjassa oli mielestäni erittäin mielenkiintoisia väitteitä ja kommentteja, joista pystyn osittain samaistumaan, mutta mikä niiden yhteys on siihen etteikö nainen voisi olla menestyvä saatikka toimia johtotehtävissä. Kirjassa oli myös mielestäni liian paljon yleistämistä ja syyttelyä; päällimmäisenä mieleeni jäi, että naiset ovat työelämässä huomattavasti miehiä alempiarvoisia ja se johtuu naisten omista toimintamalleista. Olen myös luottavainen, että viimeisen vuosikymmenen aikana (kirja kirjoitettu 2005) olemme tulleet suuria harppauksia eteenpäin siihen, että työelämässä ei enää määritellä naisten tai miesten menestystä eri tavalla. Kaikilla on mahdollisuus menestyä – oli titteli tai sukupuoli mikä tahansa. Menestyminen ei mielestäni ole myöskään kovin musta-valkoinen asia – se tarkoittaa kaikille meille eri asioita; toiselle se voi olla taloudellinen rikastuminen, tittelin saavuttaminen, perheen perustaminen, opiskelupaikan saaminen. Vain taivas on rajana mittaamaan menestystä.

7. Tarkoitukseton hymyily

Vaikka en erityisesti pitänyt kirjan tavasta vähätellä naisten menestymistä, yleisesti ottaen kirjan esittämät ”virheet” ovat sellaisia mitkä koskettavat osittain myös omaa käyttäytymistäni. Halusin lukea kirjan mielenkiinnosta ja toisaalta todistaa omalla toiminnalla ja kokemuksilla, että myös me naiset voimme olla menestyneitä – persoonasta tai toimintamalleista huolimatta.

8. Itkeminen

LÄHTEET

Lois P. Frankel. 2005. Kiltti tyttö ei pääse pomoksi. Talentum. 2005.

 

 

Kommentoi