Tampere
23 Apr, Tuesday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Kiireelle kenkää



Kirjoittanut: Arto Ala-Seppälä - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Sinulla on vain yksi elämä - Anna kiireelle kenkää
Pekka Hämäläinen
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

AIHE: Vastuullinen ja kestävä yrittäjyys
Luokitus: 2 esseepistettä, Yksilö essee
Kirjoittajat: Arto Ala-Seppälä (23.8.2023)

 

Johdanto

Aloitin tänään tiimini kanssa viimeisen opintojakson ennen tavoiteltua valmistumista. Vaihdoimme vuorotellen kesän kuulumiset ja pohdimme miten nopeasti aika on kulunut. Ynnäsimme yhdessä miten paljon meillä on yhteistä aikaa jäljellä ennen tiimien loppunäyttöjä. Henkilökohtainen opinnäytesuunnitelma (HOPS) osoittautuu nyt yhdeksi tärkeimmäksi ajanhallinnan työkaluksi. Kehotankin tulevia opiskelijoita perehtymään suunnitelmaansa heti opintojen alussa mahdollisimman hyvin välttääkseen loppuopintojen kiireen.

Toki muitakin ajanhallinnantaitoja tarvitaan ja jokaisen tulee pyrkiä etsimään itselleen parhaat tavat. Näin opintojen loppumetreillä voin todeta HOPS taulukon olleen yksi merkittävimmistä opeista opintojen aikana. Seuraamalla ja kirjaamalla omia työtunteja olen oppinut ajanhallinnan lisäksi hinnoittelemaan työni kannattavasti. Nämä ovat avainasemassa kestävälle yrittäjyydelle, sillä usein olen kuullut sanottavan ajan olevan tärkein voimavaramme ja resurssimme.

Terapeutti, kouluttaja ja kirjailija Pekka Hämäläinen kirjoittaa kirjassaan, Sinulla on vain yksi elämä – anna kiireelle kenkää, että pahin aikavaras löytyy usein miten oman pään sisältä. Hämäläinen kuvailee karkeasti kirjan alkupuolella, että kiireen tunteen muodostaa ulkoiset ja sisäiset paineemme. Kirjan kappaleen otsikossa onkin hyvin herättelevä kysymys: ”Alituinen kiire – minne?” (2009, 43)

Näin opintojen loppupuolella varmasti jokainen kokee enempi tai vähempi kiireen tunnetta. Kuulun myös itse tähän joukkoon. Näin pajan jälkeen palatessani kuitenkin tähän keväällä lukemaani kirjaan pysähdyn jälleen pohtimaan kiirettäni. Onko minulla oikeasti kiire vai onko kyse vain kiireen tunteesta? Tulisiko minun kehittää ajanhallintaa vai omaa sisäistä ääntäni? Onko minun ja kanssa ihmisten odotukset realistisia nykytilanteeseeni? Hämäläinen kysyykin lukijaltaan osuvasti kirjan takakannessa kysymyksen: ”Olenko kuljettaja vai matkustaja omassa autossani?

 

Kiireelle kenkää

Olen nuoruudestani asti ollut kiinnostunut ajasta. Näen kelloissa ja kellorattaissa jotain mystisyyttä mitä en oikein osaa selittää. Ehkä tämä johtuu lapsuuteni isovanhempieni kajahtavista seinäkelloista tai isäni lahjaksi antamasta rannekellosta. Kyse voi olla myös kahdeksan-yhdeksänkymmentäluvun populäärikulttuurin luomasta aikamatkailun illuusiosta tai kuolemattomuuden lähteen kertomuksista. Kuitenkin väliaikaista kaikki on vain.

En kuitenkaan ole koskaan ollut kiinnostunut niinkään itse kellotekniikasta vaan enemmänkin ajanhallinnasta. Olen pyrkinyt nuoruudestani asti tehokkuuteen ja usein olen myös varastanut aikaa unestani. Työurani alkupuolella tämä tehokkuus viritettiin huippuunsa työnantajan perehdytysten ja ajanhallintakoulutusten sekä -laskennan tuloksena. En kuitenkaan koskaan aikaisemmin ole osannut kyseenalaistaa kiirettä tunnetasolla.

Hämäläinen haastaa meitä pohtimaan, että onko kyse lopulta ajanhallinnasta vai kiireen hallinnasta. Hänen mukaansa kiireen hallinta on lähtökohtaisesti kykyä käyttää aikaa tyydyttävästi sekä tarkoituksenmukaisesti. Ajan rajallisuuden vuoksi meidän tulisi harjoitella tekemään oikeanlaisia valintoja tarjolla olevien mahdollisuuksien joukosta. Oikeilla valinnoilla hän lyhyesti kerrottuna tarkoittaa sitä, että pyrkisimme valitsemaan asioita elämäämme, joita todella haluamme ja tarvitsemme. Haasteelliseksi tästä tekee sen, että usein emme edes tiedä itse mitä haluamme. (2009, 61)

Olen harjoitellut kalenterin käyttöä liki kaksikymmentä vuotta. Lisäksi olen kokeillut erilaisia ajanhallinnan työkaluja sekä listannut erityyppisiä tehtävälistoja. Kalenterin avuksi ottanut myös käyttöön älypuhelinsovelluksia sekä kokeillut päiväsuunnitelmapohjia. En kuitenkaan ole koskaan aikaisemmin havainnut, että voin kieltäytyä itse kiireestä. Voin todella valita päivieni sisällön viisaammin. Kiire on asenne ja elämäntapa, jonka puute saa vaarallisimmillaan antamaan aikaa ajatella ja tehdä parempia valintoja ajankäyttöön merkityksellisen elämän tavoittamiseksi (2009, 162).

Arjen rentouden saavuttaminen on avain asemassa, kun tavoitellaan hyvää tulosta työssä, ihmissuhteissa tai esimerkiksi urheilusuorituksissa. Kun arkiset askareet sujuvat rennosti, niin emme väännä asioita väkisin. Asiat tapahtuvat luonnonmukaisella toiminnalla, eikä urheilutermein sanottuna tule puristettua mailaa. Päivät sujuvat mutkattomasti ja ilman suurempia ponnisteluja. Itse rentouden saavuttamiseen Hämäläinen korostaa hiljentymisen merkitystä. (2009, 132)

 

Pohdinta

Opintojen lopulla emme voi juurikaan vaikuttaa siihen mitä opintosuorituksia teemme. Mikäli aiomme valmistua ajallamme, niin opintosuoritukset tulee vain kerätä kasaan määräpäivään mennessä. Voimme kuitenkin tarkastella sitä millä laadulla suoritukset suoritamme ja mitä kaikkea muuta haalimme suoritusten ympärille. Pohtia näiden suhdetta toisiinsa ja hakea optimaalista ratkaisua siitä mikä on itselle riittävä taso. Riittäisikö esimerkiksi arvosanana vitosen sijasta minulle kolmonen tai voisinko jättää jotain muuta elämässäni odottamaan myöhäisempää hetkeä. Tai kenties valita tehtävistä tässä hetkessä ne olennaisimmat ja valmistua hieman myöhemmin. Loppujen lopuksi jokainen meistä valmistuu ennemmin tai myöhemmin. Valmistumme siis silloin kun olemme valmiita, eli valmistumme kyllä ajallaan.

 

Lähteet:

Hämäläinen, P. 2009. Sinulla on vain yksi elämä – Anna kiireelle kenkää. Helsinki: Minerva kustannus Oy

Kommentoi