Miksi kaikilla on aina kiire jonnekin? Tänä keväänä olen miettinyt paljon kiirettä. Varsinkin omaa kiirettäni ja sitä mistä se johtuu. Kiire on se mikä minua motivoi. Kiire on se mikä saa minut liikkeelle. Toteutan asiat vasta kun on kiire ja lähden liikkeelle vasta kun on kiire. Päivittäin huomaan käveleväni tohinalla junalle, Proakatemialle tai vain tapaamaan kavereitani, sillä olen jättänyt taas lähdön viime tippaan. Joskus jopa huomaan kotona olevani ajoissa, mutta sitten päätän vielä tehdä yhden asian tai vaikka vain huilaan hetken, mutta lähteä ei voi ennen kuin on taas kiire. Kasasin tähän esseeseen neljä asiaa, mitkä auttaisivat omaan kiireeseeni.

Myönsin vasta muutama päivä sitten ensimmäistä kertaa itselleni, että minulla on ongelma aikataulutuksen kanssa. Otan kalenterin aina täyteen kaikkea enkä jätä tarpeeksi aikaa siirtymille asiasta toiseen. Usein ajattelen myös pystyväni hoitamaan muutaman tapaamisen, jopa samaan aikaan päällekkäin. Tähän asti olen perustellut sitä, ettei tämä olisi ongelma, sillä ettei aika riitä muutoin tai sillä, että pidän vain tiukasta aikataulusta ja tekemisestä. Tästä lähin minun tulee keskittyä omaan aikataulutukseeni.

Kalenterin täyttymiseen vahvasti liittyy myös kalenterissa olevat asiat ja niiden priorisointi. Jos oikeasti ei ehdi kaikkea tekemään ja on kiire koko ajan paikasta toiseen, tulee asioita laittaa tärkeys järjestykseen ja luopua joistain asioista. Tulisi priorisoida ne asiat, jotka miellyttävät ja jotka oikeasti haluaa tehdä ja jättää tekemättä ne joista ei pidä tai jotka eivät kehitä. Luin juuri priorisointi tekniikasta, jossa kalenterin menot merkattiin eri väreillä. Vihreitä olivat ne, jotka kehittivät sinua tai ovat sinulle mieluisia, keltaiset menot olivat neutraaleja ja punaiset menot ovat niitä joista et saa mitään irti eivätkä ne kehitä sinua. Tätä tekniikkaa pitäisi kokeilla itsekin ja poistaa kalenterista turhat menot. Minun pitää oppia sanomaan ei turhille menoille, jotka ovat epämieluisia, eivätkä kehitä minua.

Omalla kohdallani asia on kuitenkin useimmiten niin, että kalenterissa on täysin tyhjää, mutta silti saan kiireen aikaan. Kiire on vain se ainoa asia joka motivoi ja saa liikkeelle. Tämän voisi laskea itsensä johtamisen ongelmaksi ja kiireen tilalle pitäisi keksiä uusia motivaatiotekijöitä. Toisaalta taas Ylen uutisessa sanotaan itse aiheutetun kiireen olevan yleensä hyvää kiirettä, onko tästä asiasta sitten niin haittaa?

Tässä muutama seikka joista tunnistat hyvän kiireen:

1. Kiire johtuu omasta tahdosta. Tällainen kiire on yleensä hyvää kiirettä, kunhan vaan muistaa myös välillä pysähtyä ja huilata.
2. Kiire johtuu vastuusta, haasteista ja tekemisestä on sopivasti.
3. Kiire on lyhytkestoista ja väliaikaista.
4. Asioista joista kiire johtuu, tulee hyvä mieli ja niistä on innoissaan.

Näistä seikoista tunnistat huolestuttavan kiireen

1. Kiire on jatkuvaa ja lisääntyvää eikä rauhallisia jaksoja ole.
2. Ulkopuoliset asiat aiheuttavat kiirettä.
3. Kiire johtuu priorisoimisen ongelmista.
4. Kiire on niin kova, ettei ehdi huilaamaan tai tapaamaan ystäviään.
5. Kun kiireen takia ei pysty suorittamaan asioitaan täydellä painolla, koska aika ei riitä siihen.

Itseni pitää kiinnittää huomiota erityisesti priorisointiin, oman ajan ottamiseen ja ystävien näkemiseen. Kevään aikana on myös välillä tuntunut, ettei aina ole pystynyt suorittamaan kaikkea parhaalla mahdollisella tavalla, joten nyt on aika priorisoida asioita, sano joillekin ei ja muistaa myös pitää vapaata.

https://yle.fi/uutiset/3-9155389