Tampere
21 Apr, Sunday
-4° C

Proakatemian esseepankki

Kieli siellä kieli täällä



Kirjoittanut: Jesse Järvensivu - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Sanojen supervoima
Martti Vaalahti
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Päivittäisessä elämässä kohtaa mitä räikeämpää kieltä ja kielenkäyttöä. Mitä erikoisemmista sanoista maailma ympärillämme koostuu, sen vaikeampaa on saada sanotuksi asiat niin kuin ne todellisuudessa ovat. Ylipäätään kuulluksi tuleminen ja sanoman perille saattaminen muuttuu jatkuvasti vaikeammaksi. Jo pitkään on ollut nouseva trendi, että uutisia, mainoksia ja työpaikkailmoituksia täytetään tehostesanoilla, jolla asiasta, kun asiasta saadaan mielenkiintoisen kuuloinen. Näin toimittaessa tulee huomaamatta luotua pohja sellaiselle toiminnalle, että se tavallinen ei kiinnosta enää ketään, tai vastavuoroisesti kun jotain oikeasti poikkeuksellista tapahtuu, niin sanat eivät enää riitä kertomaan siitä. Tästä syystä jokaisen onkin syytä perehtyä aiheeseen ja pohtia sitä, että miten omassa arjessaan pystyy kiinnittämään tähän huomiota ja toimimaan paremmin ja kestävämmin aiheen kanssa. Heitetäänkin tässä lukijoille pieni haaste: seuraavan kerran, kun luet jotain artikkelia, tekstiä tai muuta vastaavaa, niin riisu mielessäsi kaikki ylimääräinen ja koristeeksi tarkoitetut sanat siitä pois ja vertaile näitä kahta keskenään. Jossain tilanteessa määrä ei ehkä korvaakaan laatua.

 

Kommunikaation ei tarvitse olla kuivaa, mutta siinä pitää olla niin sanotusti dynamiikkaa, voimakkuuseroja. Jos kaasu on pohjassa koko ajan ja verrattain tavanomaisia asioita kuvataan liian voimakkain sanankääntein, meillä ei ole reservissä sanoja silloin, kun jotain oikeasti poikkeuksellista on käsillä. Tiedotusvälineiden niin sanotussa klikkiotsikoinnissa on hieman tätä ongelmaa. (Kieli-inflaatio vie väärinkäsityksiin. Tyysniemi, 2022.)

 

Useimmiten ylisanojen taustalla on halu kiinnittää lukijan huomio haluttuun aiheeseen ja näinhän on toimittu lähestulkoon niin kauan, kun ihmiskunta on tuottanut tekstiä. Se missä asia alkaa menemään vikaan on se, että informaatiotulva, joka hyökyy ylitsemme päivittäin, on niin valtava ja hallitsematon, että tosiasiassa sieltä nostavat vain räikeimmät tapaukset päätään ja loput sivuutetaan tyhjänpäiväisinä, tai kiinnostamattomina suoraan romukoppaan. On täysin mahdotonta sisäistää kaikkea informaatiota mitä vastaan tulee. Eikä kyse ole siitä, että ihminen ei tähän pystyisi. Varmasti maailmasta löytyy joku ihminen, joka pystyy sisäistämään tietoa päähänsä, vaikka millä mitalla, mutta se on todella raskasta ja kuluttavaa. Tästä syystä esimerkiksi sanomalehdistä löytyy erilaisia osioita, joiden alta jokaiselle löytyy jotakin mielenkiintoista. Haasteellisuus tulee tässä tapauksessa siitä, että eri sanomatalot ja verkkosivustot kilpailevat kävijämääristä ja klikkauksista, jolloin kilpailu siitä, että kenellä on mielenkiintoisimmat, tai ainakin mielenkiintoisimmalta kuulostavat jutut on todella kovaa.

 

Harhaanjohtavat sanat ovat vaarallisia ja tuhoisia. Nykypäivänä altistumme jatkuvasti suurelle määrälle tietoa, ja siksi sanojen voima on ajankohtaisempi kuin koskaan. Maailmassa vallitsee sotatila, jonka laajuista ei ole koskaan aiemmin nähty. Se ei jätä lapsiaan orvoiksi tai täytä hautausmaita. Mikä se on? Tietosota. Sota, joka käydään ennen kaikkea sanojen voimalla. Sen uhrit todistavat, että haukku tekee paljon enemmän kuin haavoja. (Vaalahti, 2018.)

 

Ylisanojen ja muiden hehkutusten täyttäessä palstatilaa, tulee väistämättään ajatelleeksi, että miten tämä tilanne tulee muuttumaan esimerkiksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Jo nyt verratessa 2010-luvun alkuun voidaan nähdä huomattava muutos siinä, että kuinka paljon enemmän tuotetaan erilaista informaatiota. Tulevaisuudessa onkin odotettavissa, että ihmisistä tulee entistä kriittisempiä lähteiden suhteen ja muutenkin vaativampia siinä, että minkä lehden, tai uutissivuston kanssa he aikaansa viettävät. Laadukas sisältö tulee olemaan myös yksi selvistä kriteereistä, että kuinka hyvin otsikko vastaa koko sisältöä.

 

Läsnäolo on aikamme katoava taito. Teknologia mahdollistaa hetkessä elämisen, mutta vie meidät pois läsnäolosta. Mitä tästä seuraa? Elämätön elämä. Kun joku ravistelee meidät olemaan läsnä, ärsyynnymme. Soiva puhelin suututtaa, mutta samalla odotamme uutta tykkäystä tai kommenttia somessa. Mistä on oikeasti kysymys? Halusta paeta todellisuutta, sitä mikä on tässä ja nyt. (Vaalahti, 2018.)

 

Jokaisen onkin syytä kehittää omaa taitoaan tämän aiheen ympärillä ja oppia tunnistamaan se todellinen aihe kaikkien ylisanojen keskeltä, sekä pysähtyä miettimään millä eri tavoin asian, jota on tuomassa esille voikaan ilmaista. Näin antaa omalta osaltaan tilaa sille, että oikeasti merkittävän asian osuessa kohdalle, on vielä sanoja kuvaamaan sitä.  Mitä asiapitoisempaa sisältöä osaa itse tuottaa, niin sen helpompaa on myös oppia tunnistamaan ne vastaavasti alati kasvavasta informaatiotulvasta.

 

Lähteet

 

Tyysniemi, M. 2022: Kieli-inflaatio vie väärinkäsityksiin. Helsingin Sanomat.

https://www.hs.fi/visio/art-2000009022414.html

Kommentoi