Tampere
21 May, Tuesday
17° C

Proakatemian esseepankki

Keskittyminen muuttuvassa maailmassa



Kirjoittanut: Emmi Salminen - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Kirjoittanut Emmi Salminen ja Mari-Anne Kuosa

 

1 JOHDANTO

Olemme viime aikoina pohtineet useasti sitä, kuinka paljon käytämme energiaa epäolennaisiin asioihin. Ja nyt puhumme nimenomaan energiasta, mitä tulee keskittymiseen ja mielen resursseihin. Omalla kohdallamme käytämme molemmat suuren osan tästä energiasta esimerkiksi yliajatteluun ja turhien somepostausten selailuun. On erittäin surullista huomata, kuinka ihmiset ovat ikään kuin älylaitteidensa orjia, eivätkä useinkaan pysty viettämään edes lyhyttä bussimatkaa ilman kännykän selaamista. Ja täysin samaan syyllistymme mekin. Miksi emme osaa vain tuijottaa tyhjyyteen ja nauttia hetkestä?

Mitä keskittymiskykyyn esimerkiksi opiskelun tiimoilta tulee, olemme molemmat olleet aina huonoja vaikkapa lukemaan kirjoja, koska unohdamme välittömästi kaiken lukemamme ja huomaamme ajattelevamme huomista ostoslistaa ruokakauppaan. Nyt kun olemme molemmat alkaneet tietoisesti kiinnittää huomiota keskittymiskykyymme, on se alkanut paranemaan. Kuitenkin edelleen täydellisen tai edes kiitettävän fokuksen saavuttaminen on erittäin harvinaista.

Huomaamme molemmat keskittymiskyvyssämme olevan valtavia puutteita, halusimme kirjoittaa esseen juuri keskittymiskyvystä ja ymmärtää sitä laajemmin. Tässä esseessä käsittelemme keskittymiskyvyn ja keskittymisen psykologista selitystä, sekä niihin liittyviä haasteita sekä kehittämiskeinoja opiskelun näkökulmasta. Lisäksi pureudumme älylaitteiden ja sosiaalisen median vaikutuksiin.

2 KESKITTYMISKYKY JA KESKITTYMINEN

Emmi törmäsi mielenkiintoiseen kirjoitukseen, jossa keskittymiskykyä kuvaillaan seuraavanlaisesti:

’’Keskittymiskyvyn ajatellaan psykologiassa olevan rajallinen resurssi (Vohs ym. 2014). Tämä tarkoittaa sitä, että yhden päivän aikana opiskelijalla on vain tietty määrä keskittymisenergiaa. Tätä teoriaa keskittymiskyvyn rajallisuudesta on kuitenkin alettu kyseenalaistamaan. Esimerkiksi Ariga ym. osoittaa 2011 julkaistussa tutkimuksessaan, että lyhyet tauot päivän aikana voivat täyttää keskittymisenergiavarastot.’’ (Psykologi 2023.)

Tehdyistä tutkimuksista käy ilmi, että ihminen voi keskittyä yhteen asiaan korkeintaan 30-90 minuuttia kerrallaan. On myös totta, että pienet tauot esimerkiksi opiskelun keskellä voivat vaikuttaa positiivisesti keskittymiskykyyn, mutta mielestämme myös sillä on väliä, kuinka tällaiset tauot oikeasti käyttää.(Psykologi 2023.) Tai ainakin me huomaamme selkeän eron siinä, onko käynyt vaikkapa lyhyellä happihyppelyllä vai selannut vain TikTokia.

3 KESKITTYMISKYVYN PARANTAMINEN

Olennaisia asioita opiskeluun liittyvään keskittymiskykyyn ovat ympäristö, motivaatio, olotila ja jo edellä mainittu keskittymiseen käytetty aika. Käymme seuraavaksi tarkemmin näitä opiskeluun liittyvään keskittymiskykyyn vaikuttavia tekijöitä. (Psykologi 2023.)

3.1 Ympäristö

Ympäristön kaikkia häiriötekijöitä ei aina pysty eliminoimaan, mutta kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, että kännykkä ja muut älylaitteet ovat äänettömällä. Myös sellaisten paikkojen suosiminen, joissa voi olla kokonaan yksin tai edes hiljaisuudessa, on hyödyksi. Lähettyvillä on myös hyvä pitää vettä ja mahdollisesti myös pientä purtavaa, sekä opiskelupisteen siisteydestä huolehtiminen on tärkeää. Ympäristön siisteydellä voi olla suurikin vaikutus keskittymiskykyyn ja tehokkuuteen. (Psykologi 2023.)

3.2 Motivaatio

Jokainen meistä tietää, että on huomattavasti haastavampaa keskittyä asioihin, jotka eivät kiinnosta, verrattuna niihin asioihin, joihin tunnemme suurta paloa. Motivaation avulla voi saavuttaa mitä vain. Jotkin työkalut, kuten tarkka suunnittelu, auttavat tiettyyn pisteeseen asti, mutta motivaatio on se, joka ratkaisee. Motivaatiota on kahdenlaista: sisäistä ja ulkoista. Sisäisellä motivaatiolla tarkoitetaan sitä, että muutos tapahtuu sisäisen halun voimasta, eli henkilön omasta tahdosta. Ulkoinen motivaatio tulee nimensä mukaisesti ulkopuolelta, eli esimerkiksi erilaisten palkkioiden avulla. (Psykologi 2023.)

3.3 Olotila

Usein kiinnitetään huomiota olotilan mahdollisiin negatiivisiin vaikutuksiin, kuten näläntunteeseen, mutta todellisuudessa olotilalla voi olla myös paljon positiivisia vaikutuksia. Negatiiviset vaikutukset, kuten näläntunteen, voi helposti korjata syömällä, kun taas esimerkiksi liikunnan hyötyjen saavuttamiseksi täytyy jaksaa lähteä liikkumaan tai riittävän unen saamiseksi mennä aikaisemmin nukkumaan. Valitettavasti ihmiset siis helposti laiminlyövät olotilaansa parantavia asioita, koska eivät ole valmiita muuttamaan rutiinejaan ja näkemään vaivaa. (Psykologi 2023.)

Haluamme vielä edellisten tekijöiden lisäksi nostaa muutaman muun konkreettisen asian, joiden avulla keskittymiskykyä on mahdollista parantaa.

3.4 Mindfulness ja meditaatio

”Mindfulness eli tietoinen ja hyväksyvä läsnäolo on taito, jota voi vahvistaa arjen erilaisissa tilanteissa. Se laskee hermoston kuormitusta”, Kriselda Mustonen (Opiskelukoulu n.d.) kertoo. Paetaksesi omia ajatuksia ja tuntemuksia, kännykän käteen ottamisen sijaan kokeile näitä Mustosen vinkkejä:

  • Tartu fyysiseen kirjaan. Kiinnitä huomiota siihen, miltä paperi tuntuu ja miltä kirja tuoksuu.
  • Lähde lenkille ilman kuulokkeita ja nauti hiljaisuudesta tai luonnon äänistä. Podcastit ja äänikirjatkin ovat informaatiota, jotka kuormittavat aivoja.

3.5 Oikeanlainen ruokavalio

Monipuolisella ruokavaliolla voimme ylläpitää hyvää vireystilaa, sekä tukea aivojen toimintaa. Näin ollen sillä on suuri vaikutus myös keskittymiskykyyn. Tarvitsemme proteiinia, hyviä rasvoja, hiilihydraatteja, kuituja, vitamiineja ja hivenaineita. Mustonen (Opiskelukoulu n.d.) jakaa myös hyviä vinkkejä oikeanlaiseen ruokavalioon liittyen:

  • Syö säännöllisesti muutaman tunnin välein, niin aivosi jaksavat työskennellä
  • Kun syöt, keskity pureskelemaan ja hengittämään rauhallisesti. Tietoinen syöminen on mindfulness-teko, joka samalla edistää ruoansulatuksen toimintaa ja voi ehkäistä vatsavaivoja.
  • Jos olet kasvissyöjä, vegaani tai sinulla on keliakia, huolehdi siitä, että saat riittävästi rautaa ja B12-vitamiinia.

3.6 Riittävä lepo ja uni

Elämme nykyään suorittamista ja kiireellistä arkea lietsovassa yhteiskunnassa, joten stressin ylläpitämä mieli ja hermosto koskettaa hyvin suurta osaa meistä. Tämän vuoksi ei ole ihme, että keskittymisvaikeudet ovat arkipäivää, kun aivot käsittelevät samanaikaisesti monia asioita kerrallaan. Voimme siis todeta, että hyvälaatuinen uni ja riittävä lepääminen ovat avainasemassa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vuoksi.

Emmi on kamppaillut jo pitkään uniongelmien kanssa, sillä vaikka hän nukkuisi öisin 7–10 tuntia, herää hän silti väsyneenä ja energiatasot alhaalla. Tähän vaikuttaa nimenomaan se, että unenlaatu on erittäin heikkoa, eikä yön aikana mieli ja hermosto pääse palautumaan riittävästi. Jotta unenlaatu paranee, on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, mitä tapahtuu ennen nukkumaanmenoa. Tähän Mustosella (Opiskelukoulu n.d.) on myös vinkata hänen itse toimivaksi todettuja tapoja: ”Minulle toimivat jääkylmät suihkut ja piikkimatolla makaaminen. Myös syvä palleahengitys on työkalu, joka on kaikilla aina mukana.’’

4 PERSOONALLISUUSTEKIJÄT OSANA KESKITTYMISKYKYÄ

 

Myers-Briggsin tyyppi-indikaattoriin perustuva persoonallisuusjaottelu (MBTI) hahmottaa persoonallisuuden neljän eri ulottuvuuden avulla seuraavasti:

Ekstravertti-Introvertti (E/I)

Tosiasiallinen-Intuitiivinen (S/N)

Ajatteleva-Tunteva (T/F)

Järjestelmällinen-Spontaani (J/P)

Näistä muodostuu 16 eri persoonallisuustyyppiä muodostaen erilaiset kirjainyhdistelmät, kuten ISTJ, ENTP, INJF jne. MBTI on hyvä työkalu ottaa tueksi työelämän tai vuorovaikutuksen kehittämiseen, mutta näemme, että sillä on myös mahdollista auttaa paremmin ymmärtämään itseään erityisesti keskittymiskyvyn näkökulmasta. Sen vuoksi halusimme ottaa MBTI:n osaksi tätä esseetä, ja pohtia keskittymiskykyä ja persoonallisuustekijöiden yhteyksiä.

Ekstraverteilla, intuitiivisilla ja spontaaneila persoonallisuuksilla on taipumusta innostua monista asioista yhtä aikaa ja työtehtäviä tuleekin haalittua useampia samanaikaisesti. Myös suunnitelmallisuus ei ole tällaisten persoonallisuuksien vahvuus mikä itsessään lisää yllättäviä työpiikkejä. (Esignals 2022.) Kiire tällaisessa tilanteessa on väistämätön ja myös ylikuormittuminen mahdollista. Keskittymiskyky on vaikea pitää hallinnassa, kun on niin paljon tehtäviä, joita tehdä samanaikaisesti.

Joillakin introverteilla persoonallisuuksilla, joka on yhdistettynä spontaanisuuteen, voi olla alkuun pääsemisen vaikeuksia. Pohdintaan ja miettimiseen käytetään niin paljon aikaa, että se voi taas vaikuttaa esimerkiksi yöuniin, mikä heikentää keskittymiskykyä. (Esignals 2022.)

Ongelmia saattaa liittyä myös keskeytysten hallintaan, ja osa persoonallisuudesta ovat erityisen alttiita keskeytyksille (Esignals 2022). Erityisesti Marianne tunnistaa kuuluvansa tähän persoonallisuustyyppiin. Tämä on saattanut aiheuttaa tilanteita, joissa tehtävien tekeminen on saattanut viivästyä sen vuoksi, että ympäristötekijät ovat vaikuttaneet keskittymiskykyyn, vaikka oma motivaatio olisikin ollut täysin kunnossa.

Yleisesti ottaen voisi siis sanoa, että ekstravertit ihmiset tarvitsevat vuorovaikutusta tehokkaaseen työntekoon, mutta introvertit taas kaipaavat sitä, että saavat hoitaa työnsä keskeytyksittä. Järjestelmälliset persoonat kaipaavat rutiineja, kun taas spontaaneille persoonille sopii paremmin vaihteleva työtapa. (Esignals 2022.)

Mikäli tunnistaa oman persoonallisuuden ja siihen liittyvät heikkoudet, on tällöin myös loogisesti mahdollista kiinnittää niihin paremmin huomiota ja osata ennaltaehkäistä sellaisia tilanteita, jotka aiheuttavat keskittymiskyvyn herpaantumisen. Työkaluja on tällöin saatavilla myös oman keskittymiskyvyn parantamiseen esimerkiksi juuri oikeanlaisella priorisoinnilla ja suunnittelulla. Se, kuinka hyvin osaa omaa keskittymiskykyä hallita on mielestämme myös osa onnistunutta ja hyvää itsensä johtamista. Se ei kuitenkaan ole helppoa nykypäivänä. Seuraavaksi haluammekin nostaa sosiaalisen median roolin keskittymiskyvyn hallinnassa.

5 SOSIAALINEN MEDIA JA KESKITTYMISKYKY

Ihmisten keskittymiskyvyn heikkenemistä on tutkittu jo pidemmän aikaa ja valitettavasti älylaitteiden käyttö on vaikuttanut tähän huomattavasti. Johann Harin kirjoittamassa kirjassa Kadonnut Keskittymiskyky (2023) todetaan näin: ’’Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan yliopisto-opiskelijat keskittyvät yhteen tehtävään nykyään keskimäärin 65 sekuntia ja toimistotyöläiset 3 minuuttia.’’ Kyseiset luvut kuulostavat suorastaan kauhistuttavalta, mutta tähän tilanteeseen olemme näyttävästi ajautuneet ympäri maailman. Harin puhuu kirjassaan siitä, että älypuhelimien sivustot ja sovellukset ovat nimenomaan suunniteltu hajottamaan ihmisten keskittymiskykyä.

’’ Asiasta toiseen hyppimisen vaikutukset tarkkaavaisuudelle vastaavat humalatilaa tai huumetta. Some häiritsee myös ajatusten vapaata virtaamista ja flow-tilan saavuttamista. Ainutlaatuiset, luovat oivallukset voidaan saavuttaa vapaan assosiaation avulla. Mielen täytyy välillä saada harhailla rauhallisessa mielentilassa’’, kirjoittaa neuropsykologi ja kliininen mielenterveyspsykologi Kaisu Paulanto (2023) tehdessään kirjaesittelyä Harin kirjasta.

Kirjassa (Harin 2023) pohditaan myös somen vaikutusta lukemiseen. Somessa meidän on mahdollista saavuttaa järkyttävän suuri määrä tietoa lyhyessä ajassa, vain heilauttamalla sormea. Tämän vuoksi ihmisen lukutapa on muuttunut asiasta toiseen hyppeleväksi. Meidän on siis helppoa omaksua irrallista tietoa, mutta syvällisemmän ymmärtämisen tasoa on vaikeampi saavuttaa. Kirjassa todetaan, että jopa Harvardissa opiskelevien on hyvin vaikea keskittyä lineaarisen kirjan lukemiseen. Tämän vuoksi professorit joutuvat antamaan opiskelijoille podcasteja ja Youtube -videoita opiskeltavaksi.

Mielenkiintoiseksi puheenaiheeksi on myös noussut lisääntyneet ADHD-diagnoosit. Harin (2023) mukaan teknologiayhtiöt eivät pysty enää kieltämään syntynyttä ongelmaa, joten ne suostuttelevat ihmiset uskomaan, että keskittymiskyvyn heikentyminen on yksilön oma ongelma. Olemme myös itse huomanneet, että viimeisen vuoden aikana ystäväpiireissämme useammalla on todettu jonkinnäköinen keskittymishäiriö, kuten juuri ADHD tai joku sen muodoista. Selkeästi vastuuta tästä lisääntyneestä keskittymiskyvyttömyydestä on alettu siirtämään yksilöille.

6 POHDINTA

On päivänselvää, että muuttuvassa maailmassa haasteet kasvavat usealla eri osa-alueella. Voimme kuitenkin itse pyrkiä rajoittamaan esimerkiksi sosiaalisen median käyttöä ja panostamaan terveellisiin elämäntapoihin. Kasvatuksessa olisi myös syytä pohtia, millaiset seuraukset sillä on, jos hiljennämme joka kerta itkevän lapsen laittamalla hänet katsomaan jotain älylaitetta. Monet valinnat, mitä teemme päivittäin, eivät aina ole niitä kaikista kannattavimpia pitkällä aikavälillä katsoen.

Olemme molemmat alkaneet tietoisesti vähentämään sosiaalisen median käyttöä varsinkin ennen nukkumaanmenoa. Koemme, että omalla kohdallamme keskittymisvaikeudet eivät ole tällä hetkellä niin suuri huolenaihe, mutta ehdottomasti muutaman kuukauden päästä, kun esimerkiksi opinnäytetyön kirjoittaminen alkaa, on asia ajankohtaisempi. Pyrimme kuitenkin panostamaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiimme jatkuvasti, joten toivottavasti tämä kantaa hedelmää myös keskittymiseen liittyvissä taidoissa.

LÄHTEET

Esignals. 2022. Persoonallisuus ja itsensä johtaminen. Verkkosivu. Luettu 6.12.2023. https://esignals.fi/kategoria/hr-ja-johtaminen/persoonallisuus-ja-itsensa-johtaminen/#a733b9f0

Hari, J. 2023 Kadonnut keskittymiskyky. Bazar. Helsinki.

Hartwall. N.d. 12 vinkkiä keskittymiskyvyn parantamiseen. Verkkosivu. Luettu 4.12.2023. https://www.hartwall.fi/inspiroidu/hyvinvointi/keskittymiskyvyn-parantaminen-12-vinkkia/

Opiskelukoulu. N.d. Keskittymiskyky kateissa? Lue nämä 4 vinkkiä keskittymisen hallintaan. Verkkosivu. Luettu 4.12.2023. https://opiskelukoulu.fi/keskittymiskyky/

Psykologi. 2023. Mihin katosi keskittymiskyky? Verkkosivu. Luettu 4.12.2023. https://psykologilehti.fi/mihin-katosi-keskittymiskyky/

Kommentoi