Meillä oli hetki sitten paja kaverijohtamisesta. Aihe ei ollut minulle entuudestaan hyvinkään tuttu, vaikka siitä on jonkin verran tiimissämme ollut puhetta. Kaverijohtaminen sopii meille aiheena kuin nenä päähän, koska on se meidän tiimin arjessamme jokapäiväisesti läsnä. Huomasin, että olin itsekin jo entuudestaan ollut kaverijohtajan roolissa työskennellessäni vuoropäällikön roolissa, jossa työntekijöistä 100 % oli ystäviäni entuudestaan. Kaverijohtaminen on moniaiheista, ja tässä esseessä keskityn kaverijohtamisen eri aihealueisiin ja toimintamalleihin. Tämä essee toimii minulle pääsääntöisesti referointiharjoituksena tulevaa opinnäytetyötä varten. Essee tulee toimimaan myös pohjana aiheeseen liittyvää podcastia varten, jonka teemme yhdessä kahden tiimiläiseni kanssa.

KAVERIJOHTAMINEN

Aloitetaan sillä, että mistä kaverijohtaminen on saanut alkunsa. Kaverijohtaminen on alkujaan syntynyt Tiimiakatemialla Johannes Partasen valmennusohjelmassa. Kaverijohtamisen tarkoituksena on korostaa uutta johtajuutta, joka kannustaa ihmisiä kukoistamaan ja voimaantumaan. Kaverijohtamisessa vastuu ja aloitteellisuus tulee suoraan tiimiltä ja sen jäseniltä sekä organisaatiossa työskentelevät henkilöt ovat ystäviä keskenään. Kaverijohtamisen periaatteet ovat hyvin lähellä valmentavan johtamisen ja jaetun johtamisen kanssa. (Toivanen 2013, 5.)

Kaverijohtajat ovat näkyvä osa tiimiä ja he haluavat innostaa muita onnistumaan. Kaverijohtajuus on erityisen hyvä malli tuottajaosuuskuntiin, jossa tiiminjäsenet ovat usein niin omistajia kuin tekijöitä. Tietysti kaverijohtajuuden oppeja voi hyödyntää myös esimerkiksi oppivissa organisaatioissa, joissa on selkeä yhteinen visio. (Toivanen 2013, 7.)

Lähdemme nyt perehtymään tarkemmin kaverijohtamisen portaisiin jotka ovat: maa, vesi, tuli, tuuli ja tyhjyys. Tässä esseessä käsittelen portaat maa ja vesi. Loput portaat käyn läpi esseessäni Kaverijohtaminen osa 2.

MAA

”Maa on perusta toiminnallesi. Sinun tulee tajuta itsesi ja tiimisi voimavarat, heikkoudet ja vahvuudet” (lähde sivu 11).

Jotta voit oppia, tulee sinun tuntea itsesi. Selvittääksesi tärkeimmät tavoitteesi voit kokeilla erilaisia työkaluja. Voit esimerkiksi tehdä itsellesi oppimissopiumuksen. (Toivanen H, 25.)

Oppimissopimus on mahdollisuus päästä tutkimaan itseäsi entistä syvemmin. Oppimissopimus auttaa sinua kehittymään ja syventämään omaa visiotasi sekä ymmärrystä itsestäsi. Oppimissopimuksessa kirjoitat itsestäsi ja vastaat seuraaviin kysymyksiin: Missä olen ollut? Missä olen nyt? Mihin olen menossa? Miten pääsen sinne? Mistä tiedän, että olen perillä? Kirjoittaessasi itsestäsi ja omasta menneisyydestäsi sekä tulevaisuuden tavoitteistasi, ymmärrät itseäsi paremmin. Vaikka olisitkin kokenut elämässäsi rankkoja asioita, voivat ne tehdä sinusta vahvemman ja kokeneemman. Elämäsi opit auttavat sinua kehittymään, ja muista myös pyytää palautetta oppimisen tueksi. Määrittele omat unelmasi ja lähde tähtäämään niitä kohti. Kysy apua ja neuvoa ihmisiltä, jotka ovat lähellä unelmaasi, mutta älä unohda, että olet rakentamassa omaa polkuasi.  (Toivanen H, 27.)

Voit lisätä ymmärrystäsi neljän eri psykologisen pääoman kautta: itseluottamus, tulevaisuususko, realistinen optimismi ja sitkeys. Usko itseesi ja omiin kykyihisi. Tee tavoitteita tulevaisuuteen, jotka ovat realistisia ja ota niiden eteen pieniä askelia, jolla saavutat ne. Muista, että todellisuudessa voit vaikuttaa vain itseesi ja sen kautta muihin. Ole realistinen optimisti, silloin saat aikaan enemmän. (Toivanen H, 27.)

Oppimisen neliveto työkaluna

Oppimisen neliveto on sinulle, kun tiedät jo tavoitteesi sekä suuntasi. Oppimisen nelivetoon kuuluu oppimissopimus, kirjat eli teoriatieto, säännölliset harjoitukset eli dialogi yhdessä tiimisi kanssa ja käytännön toiminta asiakkaan kanssa. Lue kirjoja, joista on sinulle juuri siinä hetkessä hyötyä. Harjoittele tiimisi kanssa dialogia, käykää yhdessä läpi teoriaa tai mitä vain mikä on teille silloin ajankohtaista. Kun hankit tarpeeksi teoriaa eri lähteistä, ja keskustelet näistä tiimisi kanssa dialogin muodossa säännöllisesti, pääset tutkimaan omaa osaamistasi ja kehittymistäsi. Kehittymistä tapahtuu aidossa keskustelussa tiimisi kanssa. Oppejasi pääset hyödyntämään toimiessasi asiakkaan kanssa ja huomaatkin mitkä asiat toimivat ja mitkä ei. (Toivanen 2013, 31.)

Ensimmäisen portaan eli MAA kohdan opit on meille akatemialla opiskeleville tiimiyrittäjille hyvinkin tuttuja. Olemme tottuneet käyttämään näitä työkaluja ja ajatusmalleja ihan opintojemme alusta saakka. Varsinkin oppimissopimus on meille hyvinkin tuttu ja käytetty työkalu. Olen itse huomannut oppimissopimuksen voiman ja aion käyttää sitä työkaluna elämässäni myös jatkossa itsetuntemukseni ja itseni ymmärtämisen parantamiseksi. On ollut myös hienoa päästä kuulemaan tiimiläisteni oppimissopimuksia ja sitä kautta oppia tuntemaan heitä henkilökohtaisesti paremmin.

VESI

”Vesi on kristallinkirkas. Veden voima on valtava tsunami tai pienen pieni pisara. Positiivisen dialogin avulla muodostetaan jaettu visio. Vesi muotoutuu täydellisesti kohteeseensa kuten sinun jaettu visiosi.” (Toivanen 2013, 11.)

Kun puhutaan tiimistä, kaikki lähtee luottamuksesta ja sen rakentamisesta. Tiimillä on tärkeää olla yhteiset päämärät ja yhdessä määritelty tarkoitus eli missio. Arvot ja visio ovat tiimille oleellisia asioita pohtia yhdessä. Hyödynnä tiimirooleja, jotta opit tuntemaan tiimisi, rooleja on useita erilaisia. (Toivanen 2013, 37.)

Kun toimitaan tiimissä, on sen tulos yhtä kuin sen heikoin lenkki, joten jokaisen tiiminjäsenen omalla asenteella on valtava vaikutus tiimin tulokseen. Tiimin kehitystä voidaan seurata esimerkiksi eri vaiheiden mukaan: orientoituminen, luottamuksen rakentaminen, jaetun vision kehkeyttäminen, sitoutuminen, käytännön tulokset, kukoistus ja uusiutuminen.  (Toivanen 2013, 39.)

Orientaatiovaiheessa tiimi sopii yhdessä merkityksen tiimin olemassaololle. Tähän sopii työkaluna esimerkiksi tiimisopimus, jossa määritellään tarkemmat yhteiset sävelet. Tiimisopimus voi sisältää tiimin jäsenet, merkityksen, mittarit, osaamisen ja palkitsemisen. Tiimisopimuksen voi uusia esim.  puolen vuoden välein. (Toivanen 2013, 39.)

Peruspilari tiimille on luottamus. Teot vahvistavat luottamusta ja juuri sen vuoksi tiimiläisten jokapäiväinen tekeminen on merkityksellistä. On tärkeää pitää antamistaan lupauksista kiinni. Tämä vaihe antaa mahdollisuuden tiimille muuttua valetiimistä potentiaaliseksi tiimiksi. (Toivanen 2013, 39.)

Jaettu visio on tiimin rakentamisen kannalta merkityksellisin vaihe. Jaa omat odotuksesi tiimille. Johtavat ajatukset ovat arvot sekä missio ja nämä muodostavat tiimiin merkityksellisyyden. Johtavat ajatukset tulisi olla selkeitä ja tunteita herättäviä sekä avoimia. Nämä ajatukset laittavat tiimin ajattelemaan isommin ja ponnistelemaan kohti tavoitteita! (Toivanen 2013, 39.)

Sitoutumisvaiheessa tiimi alkaa lähestymään todellista tiimiä. Tässä vaiheessa jäsenten sitoutuminen tulee esille, ja vastuun ottaminen näkyy tiimissä. Tiimiläisillä on selkeät roolit ja tiimi kykenee yhteiseen päätöksen tekoon. (Toivanen 2013, 41.)

Käytännön tulokset kohdassa on tiimi ymmärtää yhteisen suunnan sekä toiminta on selkeää ja kurinalaista. Hahmotatte jo tiiminne toimintaa paremmin sekä olette menossa yhdessä samaan suuntaan. (Toivanen 2013, 41.)

Tiimisi kukoistusvaiheessa tiimisi on menestynyt ja elätte parasta aikaanne, sekä teette todella töitä tavoitteidenne eteen ja jopa ylitätte ne. Olette tähtäämässä parhaimpaan mahdolliseen tulokseen niin henkilökohtaisesti sekä tiimin näkökulmasta. (Toivanen 2013, 41.)

Uudistumisen vaiheen jokainen tiimi kokee jossakin vaiheessa. Kun olette saavuttaneet isoimman tavoitteen, juhlikaa ja iloitkaa suurta saavutusta! Tämän saavutuksen jälkeen pohdintaan nousee epävarmuus jatkosta. Mitäs seuraavaksi? Tämän jälkeen on tärkeä ruveta miettimään uusia tavoitteita ja aloittaa niin sanotusti alusta. (Toivanen 2013, 41.)

POHDINTA

Nämä kaksi ensimmäistä porrasta kaverijohtamisesta käsittelee hyvin paljon tiiminrakentumisen alkuvaiheita ja tiimin kehittymistä. Kohdissa tulee hyvin esille erilaisia työkaluja tiimin rakentamista varten. Jo tässä vaiheessa selkeäksi tulee se, että kaverijohtajuus on oikeasti yhdessä tiimin tavoitteiden ja halujen mukaan toimimista ja ohjaamista oikeaan suuntaan. Kaverijohtaja tuntee itsensä jo hyvin, jotta voi olla tukena, innostajana ja uusiin tilanteisiin mukautuva johtaja tiimillensä. Koen että olisi voinut olla hyödyllistä lukea tämä kaverijohtajuuden visuaalinen innostus kirja ennen kauttani tiimimme HR:nä. Uskon, että olisin voinut saada paljon erilaisia näkökulmia ja ajatuksia myös omaan johtamiseeni tämä kirjan kautta. Kaverijohtamisen taito ja ymmärtäminen varmasti auttaa myös tulevaisuudessa. Uskon että vaikka lähtökohtaisesti ei olisi ns. ”kaverijohdettavassa” tiimissä, on opit hyvin sovellettavia myös erilaisten tiimien kanssa työskentelyyn.

Lähteet

Toivanen, H. 2013. Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja. Oy Fram Ab. Vaasa.