Murehtiminen ja pirujen seinille maalaaminen on monelle luontainen tapa elää, olla ja yrittää. Projektiin ryhtyessä mietitään ensin kaikki sellaiset skenaariot, jotka voi johtaa epäonnistumiseen, jonka jälkeen usko onnistumiseen saattaa olla heikkoa. Ajattelulle on olemassa oma termi, katastrofiajattelu.

Katastrofiajattelu on yksi stressiä aiheuttavista tekijöistä ja kaikkihan me tiedämme mitä stressi pahimmillaan aiheuttaa ja ennen kaikkea miten se vaikuttaa työtehoon. Stressi vaikuttaa muunmuassa reagointikykyyn, havainnointiin, luovuuteen, kärsivällisyyteen ja niin edelleen. Moniin niihin ominaisuuksiin, joita itse koen tarvitsevani yrittäjänä.

Luontaisena stressaajana olen huomannut aika nopeasti, että menestyneen yrittäjän yksi edellytyksistä on stressin hallinta ja sen purkaminen oikeilla keinoilla. Mitä vahvemmin olen tiedostanut stressaavani, sitä enemmän olen huomannut syyllistyväni erityisesti katastrofiajatteluun. Kaikki, mikä voi mennä pieleen, voi mennä pieleen ja kaikki paha mitä voi tapahtua, tapahtuu. Tällainen ajatustapa vaikuttaa niin siviili- kuin työelämäänkin.

Lääkärikeskus Aavan artikkelista luin stressikokemuksen olevan itsessään psykologinen, mutta monille stressin pitkittyessä tulee myös fyysisiä oireita, kuten palan tunne kurkussa tai lihaskipuja. En väitä, että stressi on aina pahasta, päin vastoin, toisinaan se voi auttaa meitä esimerkiksi selviämään tilanteista, joista emme usko selviävämme. Kuitenkin krooninen stressi on terveysuhka.

Artikkelissa nostetaan esille myös se, että monille stressin aiheuttajat liittyvät työhön. Ihan loogista, harvemmin esimerkiksi parisuhteesta stressaa niin kuin työ- tai opiskeluasioista.

Työstressin aiheuttajia on lukuisia. Stressiä voivat aiheuttaa muun muassa työn merkityksellisyyden ja hallinnan puute, kohtuuttomat vaatimukset, tuen puute, ihmissuhdeongelmat, epäoikeudenmukaisuus, arvostuksen puute, epämääräinen työnjako sekä syyllisyys tekemättömistä töistä. Työmaailmassa stressinhallinta on avainasemassa.

Stressin ennaltaehkäisyn avaintekijöitä ovat oikeanlainen johtaminen ja keskusteluyhteys, mutta stressin hallintaan voi vaikuttaa myös itse. Tässä pääsemme katastrofiajatteluun sekä muihin omassa ajattelussa vaikuttaviin stressitekijöihin.

Perfektionismi

Sanana itsessään nyky-yhteiskunnassa jokseenkin ehkä jopa tavoiteltava. Erityisesti sosiaalisen median esiinmarssin jälkeen paineet olla täydellinen ovat kasvaneet jatkuvasti. Kaiken tulee näyttää täydelliseltä, jonka lisäksi kaiken tulee kuulostaa täydelliseltä. Pienille säröille tai epävarmuuksille ei jotenkin ole enää tilaa. Kaikki täytyy tehdä täysillä, koska se on jostain syystä se malli, mitä yhteiskunta ihannoi tällä hetkellä. Kerron salaisuuden, kaikkea ei tarvitse aina tehdä täysillä. Välillä on ok olla epätäydellinen ja aina ei tarvitse saada huomiota täydellisyydellä.

Katastrofiajattelu

Tätä sivusinkin jo aiemmin esseessäni. Mielestäni tällainen ajattelu on puhtaasti opittu tapa ja valinta. Onneksi. Koska jos tavan on oppinut, siitä voi oppia pois. Jos olet valinnut näkeväsi elämässä pahaa, voit valita toisin. Muutos ajatteluun tai tapoihin ei todellakaan tapahdu hetkessä, mutta se tapahtuu, kunhan muistaa tehdä pitkäjänteistä työtä sen eteen. Nähdäkseni katastrofiajattelussa verrataan itseä toistuvasti myös muihin, kuten aiemmassa perfektionismissakin.

“Entä jos epäonnistun ja olen huonompi, kuin työkaverini?”, lause, jota huomaan itse kysyväni itseltäni paljonkin, lähes jokaisella elämän osa-alueella. Miksi? Kaatuuko maailma, jos olet huonompi kuin joku toinen? Ylpeytesi saattaa kärsiä, mutta ei siihen kuole. Katastrofiajattelu voi pahimmillaan johtaa ahdistushäiriöön, joka tarvitsee hoitoa. Ajattele, valitset ajatella aina pahinta, niin lopulta ajat itsesi lataamoon sairautesi takia.

En kestä tätä enää hetkeäkään -malli

Huomaatko hermostuvasi kassajonossa? Tai ruuhkassa, kun joku matelee edessäsi? Silloin on kyse tästä mallista. Stressitekijä, joka nostaa pulssiasi ja kiristää hermojasi. Eikö työkaverisi suoriutunutkaan tehtävästä riittävän nopeasti? Hengitä. Jokaisella meillä on oma tahti. Työelämässä on nykyään niin kiire, kalenterit ovat täytetty minuuttiaikatauluilla ja hengähdyksille ei välttämättä ole tilaa. Tämä aiheuttaa helposti tämän tyylisiä stressitilanteita.

Tässä kolme mielestäni yleistä työ- ja yrityselämään vaikuttavaa stressitekijää. Oli todella helppo kirjoittaa siitä, miten niistä pääsee eroon, mutta käytäntöön vieminen voikin olla haastavampaa. Meidän täytyy kuitenkin yrittäjinä löytää jostain voimia oppia näistä pois. Meidän tulee olla myötätuntoisia myös itsellemme. Pahimmillaan pitkittynyt stressi aiheuttaa masennuksen ja työuupumuksen. Ja sitähän me emme halua.

Muut lähteet:
https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mieli/tunnista_stressityyppisi_loyda_apu
https://www.aava.fi/artikkeli/pitkittyneen-stressin-vaikutukset-ovat-fyysisia