Aloin kuunnella Harri Gustafsbergin ja Heidi Holmavuon teosta Karhuryhmä, kun sain vinkkejä kiinnostavista poliisitarinoista ja niiden kautta ihmismielen analysoinnista. Gustafsberg toimi pitkään Poliisin erikoisyksikössä Karhuryhmässä ja tarinoiden perusteella pelasti useita ihmishenkiä, omista kolleegoistaan lähtien. Hän näki uransa aikana ihmismielen pimeimmätkin puolet ottaessaan kiinni psykopaatteja, sekä Euroopan mittakaavassa kovia ammattirikollisryhmiä. Suosittelen näitä tarinoita kuunneltavaksi kaikille, joita Suomen poliisin toiminta kiinnostaa tai tehokkuus epäilyttää. Tarinoita ei ollut mielestäni liikaa väritetty tai yritetty saada kiinnostaviksi, vaan vuorosanoista lähtien tuotiin suoraa puhetta ja omaan huumoriin uponneita lausahduksia hienosti kaunistelematta esiin.

Huumori

Kaikessa työssä mielestäni huumorilla on todella iso sija. Itse ymmärrän varsin hyvin, miksi Poliisin Karhuryhmä ja mahdollisesti muukin pelastushenkilöstö esimerkiksi käyttävät mustaa huumoria ja välillä rajulta kuulostavia vitsejä työssään. Se on ihmismielelle hyvä tapa käsitellä tilanteita tapahtuneen jälkeen, joka avaa keskustelun ja auttaa purkamaan asiat syvällisemmin myöhemmin. Itse olen huomannut, että asiakaspalvelutyössä tai esimerkiksi kylmiä myyntisoittoja soitellessa, huumorilla saa myös pidettyä oman fiiliksen mukana tekemisessä, vaikka vitseissä monesti esillä ovatkin omat asiakkaat tai työkaverit, mitään henkilökohtaista heille tarkoittamatta.

Luottamus

Luottamus on tottakai avain parhaisiin vitseihin, kun tunnet toisen ihmisen ja tiedät mikä häneen uppoaa, sekä samalla voit vakuuttua ettei hän tule mieltään pahoittamaan heittämästäsi leuasta. Kirjassa tuli esiin useita seikkoja, joissa Karhuryhmän sisäinen luottamus testattiin tehtävillä. Tilanne, jossa Harri hyökkäsi asuntoon, jossa oli jo valmiiksi neljä poliisimiestä panttivankina ja oma partio kaveri oli turvaamassa selkää, jos tilanne eskaloituisi suuremmaksikin kärhämäksi. Täytyi Harrin pystyä luottamaan itsensä lisäksi myös takana hänen henkeään turvaavaan partiokaveriin, jotta hän pystyi toimimaan vain oman suunnitelmansa mukaan. Tämänkin tilanteen he selvittivät tottakai hienosti.

Karhuryhmä hyökkää usein rakennukseen, jossa tilanne on jo eskaloitunut siihen, että useampi ihmishenki on lähtökohtaisesti vaarassa. Tilanteessa toimii useimmiten isompi tiimi, jota luotsaa tilannejohtaja. Useat tilanteet, joissa etupartio odottaa vain käskyä hyökätä ja muu tiimi on tehnyt tilanteen selvittelyä ja tilanne johtajan merkistä mennään. Nämä tilanteet testaavat isomman tiimin luottamusta toden teolla. Sekuntit ratkaisevat tilanteen onnistumisen ja jokaisen tiimiläisen täytyy pystyä luottamaan satasella, myös tiimissä mukana olevaan poliisikoiraan. Kirjassa kerrottiin kuinka ryhmä alkaa käsittelemään tehtävää heti sen loputtua ja viettävät aina tuon ajan yhdessä, ennen esimerkiksi vuoron päättämistä tai partioinnin jatkamista. Näillä tilanteilla luottamusta vahvistetaan entisestään, kun käydään tiimin motorolaa ja kehitytään olemaan ensi tehtävällä vielä vahvempia yhdessä.

Kolme pointtia erikoisyksikön filosofiasta omaan elämääsi

Kirjan lopussa Gustafsberg antoi vielä erikoisyksikön filosofiasta pointit kuuntelijan elämään. Viimeistään näistä kolahti yhteys meilläkin toteutettavaan tiimityöhön ja parhaan oman itsensä etsimiseen.

1. Tahtotila saavuttaa henkilökohtainen mestaruus

”Selvitä ensin, kuka ja millainen ihminen haluat olla ja mitä elämältäsi haluat.” Tämä jo kauan etsitty oma juttu, on myös Gustafsbergin mielestä yksi niistä avain asioista, joka on jo iso askel henkilökohtaisella polulla. Hän korostaa myös muilta saadun palautteen merkitystä tässä vaiheessa. Itse uskon, että monen akatemialaisen oma juttu löytyy nimenomaan saadun palautteen kautta ja voikin olla usein ensimmäisiä kertoja, kun monet saavat suoraa kehittävää palautetta ja osaavat ohjeistaa omaa kelkkaa parempaan suuntaan. Kehut omasta esiintymistaidosta tai useat rakentavat palautteet tiimityössä, voivat olla avain asemassa yksilöiden etsiessä mestaruuttaan. Muistan varmasti aina tarinan omilta joukkueurheilu ajoilta, kun eräs koutsi antoi pelaajalle palautteen: ”Matti, pitäisiköhän sinun jo vaihtaa lajia.” Tuo tunnetilassa annettu palaute on herättänyt usein hilpeyttä joukkueen kesken, ei ehkä palautteena kauhean esimerkillinen, mutta ei kyseinen pelaaja koskaan tuosta lajista sitä henkilökohtaista mestaruuttaan kyllä myöskään löytänyt.

2. Huipputiimin toimintaperiaate ohjaa yhteistyötaitojasi

”Hupputiimin toimintaperiaatteeseen kuuluu ymmärrys siitä, että aina on enemmän kyse meistä kuin minusta.” Tuota fiilistä oli havaittavissa myyntipäivillä vilauksittain ja ajatuksia huipputiimi kokemuksesta myös heiteltiin ilmoille myyntipäivien päätyttyä. Gustafsberg viittaa tämän toimintaperiaatteen olevan luottamuksen synnyttäjä. Hän kertoo, että huipputiimi rakennetaan ja siihen kasvetaan, eikä kyseessä ole vain sattumaa. Tämä kuuntelu sattui mukavaan saumaan, kun yhtä aikaa työnalla on myös Taitava tiimivalmentaja -kirja ja pääsen pallottelemaan ajatuksia, kun jatkan sen kirjan lukemista.

Gustafsbergin sanoin: ”Huipputiimiä johdetaan niin, että kaikki ovat tasa-arvoisia ja jokaista kohdellaan yksilöinä riippumatta henkilökohtaisista tehtävistä ja vastuista.” Minussa tuo lause herätti alkuun hieman ajatuksia, onko kyse nuin yksilöpainotteisesta ajattelussa todellisuudessa, mutta hetken pohdiskeltuani ajattelen tuon valmennuksen tavalla, jossa jokaista yksilöä pyritään kehittämään, jotta tiimi kehittyy. Enemmän lauseessa mielestäni voitaisiin viitata Jukka Jalosenkin esille nostamaan ihmisten kohteluun roolista riippumatta, ja sitä kautta menestyvän ilmapiirin rakentamiseen.

3. Ole ylpeä tiimistäsi ja siitä, mitä teet

”Ihminen antaa itsestään enemmän, jos voi tuntea ylpeyttä työstään ja työyhteisöstään.” Kyllä, tässä lauseessa kiteytyy monet fiilikset Proakatemia taipaleelta. Pitkäksi venyneet päivät innovointien, tapahtuman loppuviilaukset aamuyöllä tai myyntipäivillä tehdyt viimeiset kaupat aivan illan lopulla ovat olleet tiimin antaman ylpeyden tuloksia parhaimmillaan. Ylpeys tuotteista, joita ystävät olivat luoneet Proakatemialla auttoi myyntipäivillä uskomaan tuotteeseen, jopa pieniä puutteita kohdatessa. Ylpeys siitä, että on osa Proakatemian yhteisöä, saa minut usein tekemään asioita yhteisön eteen ja puhumaan ”kouluni” puolesta, vaikka vasta argumentteja yritettäisiinkin heitellä monesta suunnasta.

Gustafsberg kuvailee itseluottamuksen näin: ”Itseluottamus on kokemusten, kokeilujen, onnistumisten, jatkuvan oppimisen, mahdollisuuksien löytämisen, palautteen, mentaalisen varmuuden ja hyvinvoinnin kokonaisuus, joka edistää tehokkuutta siinä, mitä teemme.” Pidän itse ylpeyttä ja itseluottamusta terveissä mittakaavoissa, tärkeimpinä avaimina onnistumisiin. Tiiminä itseluottamuksen ja ylpeyden tunteminen on vielä siistimpää, siinäpä haaste rakentaa se jatkuvaksi voimavaraksi.