Yksilöessee / Tuomas Saarinen
17.12.2020

Kapitalismin lyhyt historia

Mistä essee kertoo?

Yuval Noah Hararin Sapiens – Ihmisen lyhyt historia (1. painos 2011) on varmasti ainakin nimeltään tuttu kaikille proakatemialaisille. Kirjaan on tiivistetty koko ihmiskunnan eli lajimme Homo Sapiensin matka ensimmäisistä nykyihmisistä aina tähän päivään asti. Kirja on jaettu neljään osaan: kognitiivinen vallankumous ja ajattelun alku, maanviljelyn vallankumous ja yhteiskuntarakenteen synty, ihmiskunnan yhdentyminen ja ensimmäiset kulttuurit, sekä viimeisenä tieteellinen vallankumous 500 vuotta sitten.

Esseessäni keskityn tähän viimeiseen osaan, erityisesti kirjan lukuun 16: ”Kapitalistinen uskontunnustus”. Luku kertoo kapitalismin syntymiseen johtaneista tekijöistä 1500-luvun Euroopassa, kasvavasta maailmantaloudesta ja niistä voimista, jotka edelleen vuonna 2020 pitävät talouden rattaat pyörimässä.

Luottoa kehiin

”Luoton ansiosta pystymme rakentamaan nykyhetkeä tulevaisuuden kustannuksella. Se perustuu oletukselle, että varamme ovat tulevaisuudessa varmasti nykyisiä suuremmat. Meille avautuu lukemattomia uusia ja ihania mahdollisuuksia, jos voimme toteuttaa nykyhetken hankkeita tulevaisuuden tuloilla.” (Harari 2011, s. 344)

Maailman talouden kasvu loisti poissaolollaan aina 1500-luvulle asti. Silloin uskottiin, että tulevaisuus ei muuttuisi paremmaksi, parhaillaan se pysyisi samanlaisena kuin sinäkin päivänä. Tämä johtui siitä, että varallisuuden määrää pidettiin vakiona, eikä kasvavalle markkinalle ollut olemassa todisteita. Rahaa tuli yhteiskuntaan lisää vain ryöstöretkien tai muun vilpin kautta, ja suuren varallisuuden saavuttaminen lanseerattiin siis jopa synniksi. Luottoja ei ollut juuri olemassa. Ilman pääomaa oli todella haastavaa aloittaa uutta liiketoimintaa, koska se olisi jollain tavalla pois muun yhteiskunnan varoista.

Tämä kaikki kuitenkin kääntyi tieteellisen vallankumouksen koittaessa. Ihmiskunta myönsi viimein, etteivät he tienneet kaikkea, ja voisivat löytää uusia resursseja ja kasvattaa talouttaan tutkimalla siihen asti mystisinä pysyneitä mantereita ja tieteenaloja. Lupaus paremmasta tulevaisuudesta valoi luottamusta keskiajan yrittäjiin, ja suurempia luottoja pystyttiin myöntämään.

Usko kasvavaan talouteen

Taloudellinen ajattelu mullistui 1700-luvun loppupuolella: skotlantilainen taloustieteilijä Adam Smith esitti teoksessaan ”Kansojen varallisuus” (1776) nykypäivänä itsestäänselvyydeltä kuulostavan mutta siihen aikaan ennenkuulumattoman argumentin: kun yrittäjän voitot ovat hänen omia tarpeitaan suuremmat, hän palkkaa ylijäämärahalla itselleen lisää työvoimaa, jolla voisi kasvattaa voittojaan. Smithin mukaan ihmiset rikastuvat auttamalla toisiaan sen sijaan, että ryöväisivät toisiaan. Tämä ajatus muodosti pohjan modernille kapitalismille. Kun tuloksesta suurin osa investoidaan takaisin yritykseen, tehdään ero pääoman ja varallisuuden välille.

Todellinen valta alkoi hiljalleen valua pois aatelisilta – jotka toki olivat rikkaita mutta käyttivät varojaan juhlimiseen, palatseihin ja sodankäyntiin – ja eliitin asema siirtyi kapitalismin oppien kannattajille.

Harari kirjoittaa myös kapitalismin ja tieteen sidoksesta. Hän kertoo, miten ihmiskunnan talous on modernin aikakauden ajan kasvanut tiedemiesten tekemien löytöjen ja keksintöjen ansiosta. Kun talouskriisien pelätään aiheuttavan pysähdys kasvussa, painetaan lisää rahaa ja toivotaan vimmaisesti, että jossain päin maailmaa laboratorioissa tehdään jälleen uusi mullistava tieteellinen kehitysaskel, joka mahdollistaisi uusia aloja ja lunastaisi tyhjästä painetut dollarit, eurot ja yenit. (Harari 2011, s. 352)

Löytöretkistä osakeyhtiöihin

Kristoffer Kolumbus päätti vuonna 1484 etsiä uuden kauppareitin Aasiaan lännen kautta, ja haki hankkeelleen rahoitusta monen valtion kruunulta. Tutkimusmatkat eivät tuohon aikaan todellakaan olleet halpoja tai varmoja sijoituskohteita, mutta lopulta Espanja myöntyi ja löytöretki toteutui. Vaikka Kolumbus löysi (ensimmäisenä eurooppalaisena) Aasian sijaan Amerikan, retki oli valtava menestys ja rajattomien tulojen mahdollisuus Espanjalle avautui. Tämä loi koko Eurooppaan uskoa löytöretkien tuotoista. Matkat eivät silti olleet mitään lastenleikkiä, joten yksittäisiltä tahoilta rahoituksen saaminen oli vaikeaa. Ensimmäiset osakeyhtiöt perustettiinkin pienentämään mahdollisten tappiollisten löytöretkien siojitusriskejä.

”Siinä missä yksittäinen sijoittaja pisti kaikki rahansa yhden huteran laivan varaan, osakeyhtiö keräsi rahat suurelta sijoittajajoukolta, jonka osanottajat panivat alttiiksi vain pienen osan käytössään olevasta pääomasta. Riskit jäivät siten rajallisiksi, mutta tuotoilla ei ollut ylärajaa. Pienikin sijoitus oikeaan laivaan saattoi tehdä sijoittajasta miljonäärin.” (Harari 2011, s. 355)

Kolikon kääntöpuoli (hehheh) ja vapaat markkinat

Vaikka taloudellinen kasvu mahdollista hyvää koko yhteiskunnalle, jatkuuko hyvyys loputtomiin ja voidaanko yrityksille sallia vapaat kädet liiketoimintansa toteuttamisessa?

Aikanaan Afrikan orjakauppa sai alkunsa puhtaasti rahanahneudesta, ei niinkään rasismista. Amerikan sokeriplantaasit tuottivat kallisarvoista sokeria, joka siihen aikaan oli yksi Euroopan harvinaisimpia ja arvokkaimpia tuotteita. Yrittäjät eivät itse halunneet liata käsiään ruumiillisessa työssä, joten he ostivat orjia työvoimaksi. Samoin kävi myös Kongossa, jonka 20-30 miljoonaa asukasta valjastettiin eurooppalaisen kumiteollisuuden voimavaraksi.

”Juuri tämä on vapaan markkinatalouden kauneusvirhe. Se ei pysty takaamaan, että voitot hankitaan oikeudenmukaisella tavalla tai jaetaan oikeudenmukaisesti.” (Harari 2011, s. 369)

Vaikka nykypäivän Suomessa politiikka määrittääkin jonkin verran yrittäjien mahdollisuuksia ja verotus on koko maailman mittapuulla korkea, vapaiden markkinoiden salliminen tuskin kohottaisi koko kansan tilannetta. Politiikka säilyttää luottamuksen ja uskon hyvään tulevaisuuteen, jota yritykset eivät täysin voi taata. Sitä paitsi Suomessa verorahoja käytetään omasta mielestäni järkevästi, muun muassa maksuttomiin korkeakoulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmiin, puolueettomiin oikeudenkäynteihin ja kansalaisten turvallisuuteen. Monet näistä otetaan itsestäänselvyyksinä, vaikka sitä ne todellakaan eivät ole.

Kapitalismi on tullut jäädäkseen

”Kapitalistit ovat luoneet maailman, jota eivät pysty ohjaamaan muut kuin kapitalistit. Ainoa vakavasti otettava yritys isännöidä maailmaa toisella tavalla – kommunismi – oli niin paljon huonompi lähes kaikilla mahdollisilla tavoilla, ettei kellään ole halua kokeilla sitä uudestaan.” (Harari 2011, s. 371)

Kapitalismi on mainio järjestelmä, ja takaa jokaiselle ihmiselle sekä mahdollisuuden menestyä että saada perusihmisoikeuksien mukainen kohtelu varattomanakin. Hararin mukaan ihmisten keskimääräinen elintaso oli vuonna 2013 paljon korkeampi kuin mitä se oli sata vuotta sitten, vaikka ihmisten määrä maapallolla lisääntyykin kovaa vauhtia. Elinajanodote kasvaa ja lapsikuolleisuus vähenee jatkuvasti. Myös talous itsessään jatkaa kasvuaan, mutta miltä näyttää elintaso jälleen tuosta sadan vuoden kuluttua, vuonna 2113? Jos maapallon väkiluku kasvaa nykyistä eksponentiaalista tahtia, planeetan tarjoamat arvokkaat resurssit loppuvat ennen aikojaan.

Termiä ylikulutuspäivä käytetään kuvaamaan sitä kalenterivuoden päivämäärää, jolloin olemme käyttäneet sen verran ekologisia resursseja, mitä maapallo pystyy vuodessa tuottamaan. Vuonna 2020 ylikulutuspäivä oli jo 22. elokuuta, eli resurssien kulutustahti on 1,6-kertainen uusiutumiseen verrattuna. (Overshootday.org)

Tiedemiehillä siis todella on kiire keksiä uusia ratkaisuja, jotta ihmiskunta ei tuhoudu omaan ahneuteensa…

Eiku, mitä?

Eiväthän koko maailman yrityksien vastuuttomat ratkaisut ole vain muutamien korkeasti koulutettujen harteilla. Yrityksien täytyy toki tähdätä kestävään kehitykseen, mutta vastuu on myös meillä jokaisella. Kapitalismi ei siis suoraan ole syy resurssien vähenemiseen, mutta on se ainakin katalyyttinä toiminut.

Kirjasta ja kirjailijasta

Hararin teksti on mukavaa luettavaa, mutta välillä todella informaatiopainotteista. Hän havainnollistaa monilla esimerkeillä mutkikkaitakin asioita, ja lukeminen ei silti töksähtele omaan tietämättömyyteeni. Alun perin hankin kirjan täysin opintoihini liittymättömäksi luettavaksi, mutta se onkin osoittautunut kattavaksi tietopankiksi ja avuksi monen yhteiskunnan ongelman ymmärtämiseen.

Yuval Noah Harari on Oxfordista valmistunut historian tohtori, ja opettaa erityisesti maailmanhistoriaa, keskiajan historiaa sekä sotahistoriaa Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa. Laitan lähteisiin linkin myös Hararin erääseen TED Talkiin, sillä häntä on lukemisen lisäksi myös kovin mielenkiintoista kuunnella.

Lähteet

Yuval Noah Harari: ”Sapiens – Ihmisen lyhyt historia”, 1. painos julkaistu englanniksi 2011, oma kappaleeni on 7. painos vuodelta 2018 (Bazar Kustannus)

https://www.overshootday.org/about-earth-overshoot-day/

(https://www.ted.com/talks/yuval_noah_harari_what_explains_the_rise_of_humans)