Tampere
23 May, Thursday
10° C

Proakatemian esseepankki

Kapitalismi 101



Kirjoittanut: Atte Takamaa - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
The Economy
The CORE team
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Tirri muistutti jälleen hiljattain miljoonatta kertaa, että jos akatemialta jotain haluaa, niin itsehän se on tehtävä, jos jotain haluaa tapahtuvan. Halusinkin akatemialta konkreettisempaa tai kurssimuotoisempaa oppimista, otin itseäni niskasta kiinni ja nyt haastankin itseäni englanninkielisellä taloustieteen kurssilla. Ja jotta ei jäisi esseet tekemättä, ajattelin jakaa oppimaani myös esseiden muodossa. Eiköhän mennä!

 

Kapitalismi 101

Ensimmäisenä aiheena kurssilla on kapitalismi. Kapitalismi on talousjärjestelmä, joka on muokannut nykymaailmaa. Kapitalismille ominaisimmat piirteet ovat yksityisen omaisuuden, markkinoiden ja yritysten tärkeät roolit sen toiminnassa. Kapitalismille ominaista on myös voiton tavoittelu sekä Joseph Schumpeterin niin sanottu ”luova tuho”. Luova tuho on konsepti taloustieteessä, missä uudet innovaatiot korvaavat vanhat innovaatiot ja tätä myötä vain markkinoilla menestyvät pysyvät pelissä mukana. (The CORE team 2017.) Tässä esseessä tutkin tarkemmin kapitalismin perusajatuksia, etuja, kritiikkiä ja sen vaikutusta yhteiskuntaan.

Kapitalismia kannatetaan usein sen kyvystä edistää innovaatioita ja talouskasvua. Kun vain vahvat selviävät, kannustaa se yrityksiä kilpailemaan keskenään, mikä johtaa uusien entistä parempien tuotteiden ja teknologioiden kehittämiseen. Yrittäjiä kannustetaan investoimaan yrityksiinsä, luomaan työpaikkoja sekä edistämään taloudellista hyvinvointia. Kapitalismi onkin ollut teollisen vallankumouksen ja yhteiskuntien nopean kehityksen taustalla toimiva voima. (The CORE team 2017.)

Kapitalismia kohtaan on osoitettu kuitenkin myös kritiikkiä. Yksi suurimmista huolenaiheista on sen aiheuttamat tuloerot. Vaikka kapitalismilla on potentiaalista luoda ennennäkemätöntä vaurautta, johtaa se usein siihen, että vauraus keskittyy tiettyjen muutamien käsiin. Tämä tuloero voi johtaa jännitteisiin yhteiskunnassa sekä eroihin yksilöiden mahdollisuuksissa. Kriitikot sanovat myös, että kapitalismi säilyttää köyhyyttä ja heikentää sosiaalista yhteenkuuluvuutta tuloerojen kasvaessa. Toinen huolenaihe on kapitalismin vaikutukset ympäristöön. Voiton tavoittelu voi joskus johtaa kestämättömiin käytäntöihin ja valintoihin, jotka vahingoittavat ympäristöä. Voittoa häikäilemättömästi tavoittelevat yritykset asettavatkin lyhyen aikavälin tuotot etusijalle ja jättävät yhteisvastuullisen ympäristön suojelemisen huomioimatta. Tämän seurauksena tietoisuus tarpeesta tasapainottaa talouskasvu ympäristönsuojelun kanssa on kasvanut hiljattain entistä enemmän. (The CORE team 2017.)

Sosialismi, jota pidetään usein vaihtoehtona kapitalismille, kannattaa maanjohdon omistusta yksityisomistuksen sijaan ja varallisuuden uudelleenjakoa. Vaikka sosialismin tavoitteena on puuttua tuloeroihin, on sillä omat haasteensa, sillä yksilöillä tai yrityksillä ei ole sosialismin ja yhteisomistuksen takia kannustimia toimia entistä tehokkaammin, ottaa riskejä tai innovoida jotain uutta. Tämä tehottomuuden ja innovaatioiden puute johtaa, varsinkin populaation kasvaessa, hiljalleen rappioituvaan yhteiskuntaan valtion menojen kasvaessa ja tulojen pysyessä samana. Sosialismi johtaa myös jopa valtion tulojen laskuun yritysten jäädessä kehityksessä jälkeen kansainvälisillä markkinoilla toimivien kapitalististen valtioiden kilpakumppaneihin verrattuna. (The CORE team 2017.)

Kapitalismi on laajentanut ulottuvuuttaan eri elämänalueille, mukaan lukien kulttuuriin ja politiikkaan. Elintason nousun tuoma kulutuksen nousu sekä monikansallisten yritysten vaikutusvallan kasvu ovat muokanneet globaalia kulttuuria. (The CORE team 2017.) Kapitalismi vaikuttaa myös entistä enemmän demokratiaan, sillä rahan keskittyessä tiettyjen muutamien käsiin, on varakkaammilla yksilöillä esimerkiksi selkeästi paremmat edellytykset laajan ja kalliin vaalikampanjan järjestämiseksi. Tästä esimerkkinä miljardööri Donald Trump, joka pystyi pitkälti itse rahoittamaan presidentinvaalikampanjansa hakiessaan USA:n presidentiksi.

Myös digiaika on tuonut kapitalismiin uusia ulottuvuuksia keikkatalouden, kevytyrittäjyyden ja erilaisten verkkoalustojen yleistymisen myötä. Tämä kehitys on herättänyt kysymyksiä työntekijöiden oikeuksista, työpaikkojen pysyvyydestä sekä työturvallisuudesta nykyajan työmaailmassa. Tämän lisäksi myös kryptovaluuttojen tulo on haastanut perinteiset käsitykset valuutasta ja rahoitusjärjestelmistä, sekä siitä, mitä kuuluisikaan olla enää valtion tai keskuspankkien vastuulla. (The CORE team 2017.)

Kuten esseessä on jo käynyt ilmi, on kapitalismille erityisen tärkeää yksityinen omaisuus, markkinat ja yritykset. Ilman yksityistä omaisuutta, ei kellään ole insentiiviä ottaa riskiä tai tehdä rahaa. Ilman markkinoita ei kellään ole tehokasta tapaa myydä mitään, johtaen siihen, että ihmisten aika kuluisi perustarpeiden varmistamiseen, kuten ruuan valmistamiseen tai jopa metsästämiseen, kun mitään ei pystyisi ostamaan. Ilman yrityksiä ei eri taitojen omaavia ihmisiä, koneita ja prosesseja saisi yhdistettyä tehokkuudeksi ja kehitykseksi (The CORE team 2017). Kapitalismi on täten varsin monimutkainen ja monipuolinen talousjärjestelmä, jolla on sekä etuja, että haittoja. Se on järjestelmä, joka edelleen muokkaa maailmaamme, ja pidänkin sitä konseptina, jonka ymmärtäminen on välttämätöntä taloudesta ja sen tulevaisuudesta käytävissä keskusteluissa.

 

Lähteet

The CORE team. 2017. The Economy. Oxford University Press. E-kirja ja kurssimateriaali.

 

Kommentoi