Kirjoittanut: Iida Manninen ja Petra Kokko

Helmikuussa 2022 osallistuimme Akatemialla järjestettyihin sijoitussoluihin. Siellä läpikäytiin erilaisia tapoja sijoittaa ja ihmisten tähänastisia kokemuksia. Ennen sijoitussoluja meistä kumpikaan ei tiennyt sijoittamisesta juuri mitään, mutta mielenkiinto ja innostus aihetta kohtaan on kasvanut kevään myötä. Sijoittamisen ympärillä pyörii valtavan paljon teemoja ja aiheita, mutta tähän esseeseen olemme rajanneet meitä kiinnostavat kokonaisuudet ja omat kokemukset.

Osakesäästäminen

Kun sijoittaa suoraan osakkeisiin tai rahaston kautta, on olennaista ymmärtää, että sijoittaa yrityksiin, jotka tekevät liiketoimintaa. Eli jos omistaa esimerkiksi yhden Marimekon osakkeen, omistaa pienen osan Marimekkoa (Thurén 2019, 274). Tässä kohtaa puhumme sijoittamisesta, joka perustuu yritysten menestykseen ja siitä sijoittaja pääse nauttimaan osinkojen kautta.  Osinko on voittoa, jonka yritys maksaa ulos. Sijoittaja voi saada osinkoa suorien pörssiosakkeiden ja välillisesti rahastojen kautta. Osinkojen suuruus ja jakamispolitiikka vaihtelevat yrityksen toimintatavan mukaan. Osingot ovat pääomatuloa, josta maksetaan veroa. Alle 30 000 euroa pääomatuloissa on 30 prosentin pääomatuloraja. Osingoista 85 prosenttia on veronalaista ja loput verovapaata tuloa.  (Mähkä & Lehtipuu 2018, 29.)

Hyvä osinko on sellainen, joka yhtiöllä on varaa maksaa investointien jälkeen ja jota se pystyy säännöllisesti kasvattamaan. Helsingin pörssin yhtiöiden osinkotuotto on 3–5 % vuodessa. (29.) Pörssiyhtiöiden osingon maksu tapahtuu yleensä keväisin. Summa määräytyy sen mukaan, kuinka paljon yritys on tehnyt voittoa kuluneen vuoden aikana ja kuinka paljon yhtiökokouksessa päätetään maksaa voitosta omistajille. (Thurén 2019, 274.)

Osakesijoittamisen aloittaminen on tänä päivänä yhä suositumpaa ja osakesijoittajaksi voi ryhtyä lähes kuka tahansa. Monet sijoitusalustat ovat tehneet osakesijoittamisen mahdolliseksi myös pienillä summilla ja sekään ei ole enää niin kallista. Vaikka osakesijoittaminen saattaakin kuulostaa vain varakkaiden ihmisten touhulta, se sopii todellisuudessa kenelle tahansa. Suomessa piensijoittajia on tällä hetkellä n. 1 000 000, mikä on enemmän kuin koskaan ja määrä on kasvussa.  Osakesijoittamisen aloittaminen on todella helppoa ja niiden ostaminen ja myyminen pankkien verkkopalveluissa vie vain muutamia minuutteja. Pitää vain asettaa toimeksianto ja tarjous osakkeen hinnasta. (Osakesijoittamisen aloittaminen.)

Sijoittamisessa riski ja tuotto kulkevat käsi kädessä. Mitä enemmän on valmis ottamaan riskejä, sitä enemmän on mahdollista saada tuottoa eli kasvattaa omaisuutta. Eri sijoitusvaihtoehdoissa on erilaiset riskit ja tuottomahdollisuudet. Pankkitalletuksissa riski on kaikista pienin, mutta korkojen ollessa matalalla, rahat eivät tuota mitään. Korkein riski on suorissa osakkeissa, mutta myös mahdolliset tuotot ovat suuremmat kuin muissa sijoitusmuodoissa. (Thurén 2019, 260.) Allokaatiolla ja hajautuksella voi pienentää riskiä siitä, että menettäisi kaikki sijoittamansa rahat. Allokaatio tarkoittaa varojen jakamista eri omaisuusluokkiin, eli esimerkiksi rahastoihin, asuntoihin ja suoriin osakkeisiin. Osakkeita ja rahastoja ostaessa myös hajauttaminen on tärkeää, eli ei kannata omistaa vain yhden yrityksen osakkeita. Kun hajauttaa ja allokoi hyvin, kaikki sijoitukset eivät todennäköisesti laske yhtä aikaa. (265).

Jotta voit tehdä osakekauppaa, sinun tulee ensimmäisenä avata oma arvo-osuustili tai osakesäästötili. Jos mietitään osakesäästötilin ja arvo-osuustilin välillä, on niiden yhdistelmä usein toimivin ratkaisu. Osakesäästötilille voi ostaa vain osakkeita, kun taas arvo-osuustilille voi ostaa osakkeiden lisäksi rahastoja, ETF:iä ja muita pörssilistattuja tuotteita. Hankkimalla molemmat tilit, saa myös molempien tilien hyödyt ja sijoitukset voi hajauttaa laajasti eri kohteisiin. Merkittävin etu osakesäästötilissä on se, että se mahdollistaa korkoa korolle -ilmiön täyden hyödyntämisen. Osakesäästötilin tuotoista maksetaan verot vasta kun rahat nostetaan osakesäästötililtä. Siten osinkojen sijoittaminen on verotonta, ja myös vero-osuus kasvaa korkoa korolle ja kasvattaa sijoitettua pääomaa. Osakesäästötili sopii hyvin pitkäaikaiselle ja aktiiviselle sijoittajalle. Jos haluaa nostaa saadut osinkotuotot tilille, on arvo-osuustili parempi vaihtoehto, sillä 15 prosenttia osinkotuloista on verotonta. Nostaessa osinkotuotot osakesäästötililtä, verot maksetaan koko osinkosummasta. (Osakesäästötili vai arvo-osuustili?.)

Rahastosäästäminen – Suklaapatukan sijaan kerralla kokonainen konvehtirasia

Jos osakkeiden ja pörssikurssien analysointi ja seuraaminen kuulostaa vaikealta, vaivanloiselta ja aikaa vievältä, kannattaa tutustua rahastosijoittamiseen. Se on ikään kuin ohituskaista sijoittamisen maailmaan. Verrattuna suoriin osakeostoihin rahastosijoittamisessa on paljon hyviä puolia:

• Kuten jo mainittu, se säästää sijoittamiseen käyttämääsi aikaa sekä energiaa. Sinun ei tarvitse erikseen miettiä, mitä yhtiöitä salkkuusi poimit, vaan rahastoyhtiö tekee työn puolestasi.
• Kun ostat rahasto-osuuksia, sijoitussalkkusi on automaattisesti hajautettu. Käytätkö mieluummin vähäisen vapaa-aikasi Netflix-sarjojen katsomiseen, kuin yhtiöiden vuosikertomuksien pänttäämiseen?
• Tässä pääset vauhtiin pienilläkin summilla. Esimerkiksi OP:lla ja Nordealla minimisijoitus rahastoon on 10-50 euroa.

Petran kokemus rahastosijoittamisesta

Olen itse vähän aikaa sitten ottanut käyttöön S-Pankilta Säästäjä-palvelun käyttöön. Se kulkee mukavasti koko ajan mukana S-mobiili sovelluksessa puhelimessani.  Olen itse asettanut sinne viiden vuoden tavoitteen ja kerrytän säästöjä sinne kolmella eri tavalla. Olen ohjannut S-ryhmän ostoksista kertyvät Bonukset suoraan säästöön ja jokaisesta korttiostoksestani lähtee euro sivuun sekä säästän tietyn summan joka kuukausi rahastoon. Minä säästän kahden rahaston yhdistelmään. S-Pankki Varainhoito Säästäjä 10 koostuu osakesijoitusten ja korkopapereiden yhdistelmästä, jolloin rahaston arvo vaihtelee osakepainotteisia rahastoja vähemmän markkinoiden heiluessa. Tämä sopii myös minun säästötavoitteisiini, koska haluan ottaa vain vähän riskiä ja sijoitusaikani on lyhyempi.

Rahastoja on paljon erilaisia, mutta kolme tavallisinta ovat aktiivinen, passiivinen ja yhdistelmärahasto. Näistä puhuessa viitataan niiden tapaan toimia ja palvella sinua, eli sijoittajaa. Ja monesti kysymykset pyörivät sen ympärillä, että mikä näistä sijoittajan tulisi valita. (88.) Petran kokemus rahastosijoittamisesta oli esimerkki yhdistelmärahastosta. Eli kun samaan salkkuun laitetaan osakkeita ja korkoja, voidaan samalla säätää niiden riskiä. Pankkien sivuilla voi törmätä yhdistelmärahastoihin, jotka kantavat nimiä kuten “Maltillinen”, “Rohkea” tai “Varovainen”. Varovaisessa on enemmän korkosijoituksia ja vähemmän riskiä kuin rohkeassa, mutta myös sen tuottopotentiaali on pieni.  Palataan kysymykseen, kenelle yhdistelmärahasto sopii. Se sopii sinulle, jos olet varovainen sijoittaja, jota isot arvonvaihtelut mietityttävät ja jonka sijoitusaika on lyhyempi. Riskinpelon ja aktiivisen markkinoinnin takia yhdistelmärahastot ovat vuodesta toiseen Suomen suosituimpia rahastoja. (108)

Suurin osa rahastoista on aktiivisia ja niiden maamerkkinä on sille osoitettu salkunhoitaja tiimeineen.  Salkunhoitaja seuraa aktiivisesti yritysten tuloskehitystä ja ostaa lupaavia osakkeita, joiden kurssin hän uskoo nousevan, tai pistää myyntiin niitä, joiden arvonnousuun ei enää usko tai joiden määrää haluaa vähentää rahastossa. Salkunhoitajat toimivat ennakkoon sovitun sijoitussuunnitelman tarkoituksen mukaan. Aktiivisesta kaupankäynnistä johtuen aktiivisten rahastojen hallinnointipalkkiot voivat olla huomattavastikin passiivisia rahastoja korkeampia, mutta niiden on tarkoitus kompensoitua aktiivisen kannanoton kautta mahdollisesti syntyvällä paremmalla tuotolla. (Erkkilä, 2017.)

Passiivinen indeksirahasto ei pyri voittamaan vertailuindeksiään, vaan tuottaa juuri seuraamansa indeksin verran. Huomioiden toki kaupankäyntikulut, jolloin tuottoa jää hiukan alle indeksin. Passiiviset indeksirahastot voittavat aktiiviset rahastot yhdestä yksinkertaisesta syystä: kulurakenteen vuoksi. Aktiivisissa sijoitusrahastoissa kulut ovat moninaisia. Osuuksien merkinnästä ja lunastuksesta menee yleensä maksu, lisäksi peritään erinäisiä hallinnointi- ja säilytysmaksuja sekä välityspalkkioita. Kauppalehden mukaan keskimääräinen kulutaso Suomi-rahastoissa on 1,56 prosenttia. Aktiivisten Suomi-rahastojen keskimääräinen kulutaso on 1,67 prosenttia ja passiivisten Suomi-rahastojen juoksevat kulut ovat 0,4 prosenttia. (Erkkilä, 2017.)

Miksi pitkäjänteinen sijoittaminen on niin kannattavaa?

Pitkän aikavälin sijoittaminen ja säästäminen on järkevää, koska silloin saa parhaimman hyödyn korkoa korolle -ilmiöstä. Ilmiössä varoille syntyvät tuotot kasvavat korkoa alkuperäisen pääoman lisäksi. (Nickström, 2018.) Kun sijoitat vaikka kerran 100 euroa, ja saat sille tuottoa 10 prosenttia, ensimmäisen vuoden jälkeen sinulla on 110 euroa. Seuraavana vuonna tuottoa saadaan sekä 100 euron alkupääomalle sekä tuotoksi saadulle 10 eurolle.  Tässä kohtaa raha tekee töitä puolestasi.  Jotta voisimme täysin hyödyntää kyseistä ilmiötä, kahden ehdon tulee täyttyä. (Nickström, 2018.)

Pitkäjänteisyys

Ensimmäisien vuosien aikana korkoa korolle -ilmiö tuottaa vain maltillisia summia, mutta kun sijoitussuunnitelma on pidempi – vaikka 20 vuotta -korkojesi tuottama tuotto alkaa ohittamaan sijoittamasi pääoman määrän. Sijoitettu pääoma kasvaa kuukausisäästämällä lineaarisesti, silti todellinen pääomasi kasvaa eksponentiaalisesti.

KUVA 1.  Sijoituksen arvon kehittyminen. 50 euron sijoitus kuukausittain oletuksena 10 prosentin vuosituotto. (Pörssisäätiö, 2017)

Kustannustehokkuus

Sijoittajana tulee muistaa myös kulut. Nyrkkisääntönä toimii, että hallinnointikulut eivät saisi nousta yli 0,5 prosentin. Täyden hyödyn ilmiöstä saa sijoittamalla täysin kuluttomiin rahastoihin.  Syy kustannustehokkuuden tärkeyteen on, että ne syövät korkoa korolle ilmiön efektiä. Vaikka pankista suositeltaisiinkin edullisesti vain muutaman prosentin rahastokuluja ja ne eivät kuulostaisikaan siinä hetkellä suurilta, niin ne ehtivät kymmenien vuosien saatossa kerääntyä isoksi palkaksi pankille.

KUVA 2. Vuosituottojen merkitys pääoman kasvuun. (Pörssisäätiö, 2017)

Säästämällä 50 euroa kuussa, sinulla on kuuden prosentin vuosituotolla 30 vuoden kuluttua kasassa 46 434,98 euroa. Mutta jos pankkisi ehdottaa sinulle rahastoa, jossa kulut ovat vain yhden prosentin vuodessa, sinulle jää samalla vuosituotolla käteen vain 39 863,31 euroa. Tällöin olet maksanut kuluja 7571,60 euroa. Kannattaa etsiä siis mahdollisimman kustannustehokas vaihtoehto pitkäaikaiseen säästämiseen. (Nickström, 2018.)

Asuntosijoittaminen

Asuntosijoittamisessa on suhteellisen pienet riskit ja tasainen tuotto, ja on sen takia suosittu sijoittamisen muoto. Asuntosijoittamisessa tuotto muodostuu vuokratuotosta ja asunnon arvon noususta. Arvonnousu riippuu muun muassa taloyhtiön ja asunnon kunnosta sekä sijainnista, joten vuokratuotto on varmempi keino saada tuottoa. Pitkällä aikavälillä asuntojen hintakehitys on ollut kaupungeissa ja kasvukeskuksissa historiallisesti nouseva ja vuokratuotto on säännöllistä. Mikäli asunnosta saatavalla vuokralla saa katettua yhtiövastikkeen, lainan maksun, verot ja rahaa jää vielä vähän yli, on asuntosijoitus silloin kannattava.

Asuntosijoittamisen aloittamista varten pankista saa asuntolainaa, mutta sen lisäksi useimmiten tarvitaan jonkin verran myös omaa pääomaa. Yleensä sijoitusasunto toimii sitä varten otetun lainan vakuutena noin 60-70 prosentin verran asunnon hinnasta. Loppusummaan ostajalla tulee olla joko säästöjä tai jokin muu vakuus, esimerkiksi takaaja lainalle. Eli esimerkiksi 100 000 euron sijoitusasuntoon tarvitsee noin 30 000 euroa omaa rahaa tai muita vakuuksia. Jos omistaa ennestään asunnon, jonka lainaa on jo lyhentänyt jonkin verran, voi asuntoa käyttää seuraavan lainan vakuutena, ja näin päästä kiinni asuntosijoittamiseen ilman alkupääomaa. (Aaltonen 2019.)

Kuten kaikkeen sijoittamiseen, myös asuntosijoittamiseen liittyy riskejä, kuten hintojen lasku, vastikeriski, tyhjät kuukaudet, korkojen nousu ja huono vuokralainen. Hankalin asia edellisistä on huono vuokralainen, sillä sen jälkeen, kun avaimet ovat vuokralaisella, on laki vuokralaisen puolella. Kohtuullisen pientä korvausta vastaan vuokralaiselle on luovutettu jopa satojen tuhansien asunto käyttöön. Pahimmassa tapauksessa vuokralainen voi jättää vuokria maksamatta tai tuhota asunnon remonttikuntoon. (Sjögren 2022.)

Sijoitusasunnon verotus

Vuokratuotot ja myyntivoitot tulee ilmoittaa verottajalle vuosittain. Vuokratuloista maksetaan pääomaveroa pääomaveroprosentin mukaan. Mikäli myy asunnon, mahdollisesta myyntivoitosta täytyy maksaa pääomatuloveroa, ellei ole asunut asunnossa itse kahta vuotta yhtäjaksoisesti. Sijoitusasuntoon liittyvät verovähennykset kannattaa tehdä keventääkseen verotusta. Verotuksessa voi vähentää asunnon velan korot ja vuokraukseen liittyviä kuluja kuten vesimaksut, hoitovastikkeet ja remonttikulut. (Aaltonen 2019.)

Iidan kokemus asuntosijoittamisesta

Ostin oman asunnon rivitaloyhtiöstä vuonna 2018. Silloinen vuokranantajani olisi tehnyt vuokraani reilun korotuksen, mihin en halunnut suostua. Vähän kuin hetken mielijohteesta päätin ostaa oman asunnon. Menin nettiin katsomaan olisiko sopivaa asuntoa tarjolla, ja mieluinen asunto löytyikin heti. Minulla oli muutama kriteeri, mitä vaadin asunnolta: sen piti sijaita Kalajoella Hiekkasärkillä mahdollisimman lähellä työpaikkaani, enkä halunnut asunnon olevan erään tietyn rakennusliikkeen rakentama. Bongattuani asunnon, menin käymään kiinteistövälitystoimistossa, joka asuntoa välitti ja sovimme näytön asuntoon. Tykästyin asuntoon heti ja se oli myös sijainniltaan loistavassa paikassa. Tiesin saman tien, että haluan ostaa juuri tuon asunnon. Samasta rivitalosta oli samaan aikaan myynnissä kolme muutakin asuntoa, ja kävin katsomassa niitä kaikkia, ne eivät kuitenkaan sytyttäneet samalla tavalla. Pankin myönnettyä minulle asuntolainan, tein ensimmäisen tarjouksen asunnostani, mikä ei kuitenkaan mennyt läpi. Lopulta asuntokaupan tekemisessä kesti useampi kuukausi ennen kuin löytyi molempia osapuolia miellyttävä hinta.

Ostin asunnon alun perin itselleni, mutta vajaa kaksi vuotta sitten muutettuani Tampereelle, laitoin asunnon vuokralle. En raskinut myydä asuntoa, ja lisäksi tuttu kiinteistövälittäjä sanoi, että jos vain mahdollista, niin nyt ei kannata myydä. Asuntojen hinnat olivat tuolloin laskeneet, ja todennäköisesti olisin joutunut myymään asunnon halvemmalla, kuin mitä itse siitä maksoin. Laitoin asunnosta ilmoituksen ainoastaan omaan someeni, ja hyvin nopeasti serkkuni ilmoitti, että haluavat miehensä kanssa muuttaa asuntooni, jos hinta vain on sopiva. Minulla ei juurikaan ollut käsitystä mitä hinnoittelussa pitää ottaa huomioon, ja onko vuokraamisessa jotain muuta huomioitavaa. Lähdin selvittämään asioita lähinnä tuttavien kautta, ja yksi kaverini osasi auttaa asunnon verotukseen liittyvissä asioissa. Koska sain vuokralaiseksi niin tutut ja luotettavat ihmiset, halusin vuokrata asunnon mahdollisimman edullisesti. Näin saisin todennäköisesti pidettyä heidät vuokralaisinani mahdollisimman pitkään. Tähän asti olen saanut maksettua vuokratuloilla lainanlyhennyksen, yhtiövastikkeen ja taloyhtiölaina. Nyt kun lainankorot ovat nousseet, jää minulle joka kuukausi vähän maksettavaa omasta pussista. Summa on niin pieni, etten halua nostaa vuokraa, vaan mieluummin pidän vuokralaiset tyytyväisinä.

Esseetä kirjoittaessamme huomasimme, että sijoittamisesta löytyy aivan valtavasti tietoa. Tässä esseessä käsittelemme vain pintaraapaisun sijoittamisesta. Mitä enemmän aiheeseen perehtyy, sitä enemmän janoaa lisää tietoa. Myös kiinnostus sijoittamisen eri aihealueisiin kasvaa. Suosittelemme jokaista tutustumaan sijoittamiseen, jota aihe vain yhtään kiinnostaa, sillä se näyttää vievän mukanaan ja siitä saa jopa uuden harrastuksen.

Lähteet:

Aaltonen, L. 2019. Kaikki asuntosijoittamisesta – ota haltuusi 9 kohdan opas. Luettu 12.5.2022.  https://www.op-media.fi/sijoittaminen/asuntosijoittaminen/kaikki-asuntosijoittamisesta–ota-haltuusi-9-kohdan-opas/

Erkkilä, J. 2017. Passiivinen rahasto säästää enemmänkin kuin pitkän pennin. Luettu 12.5.2022 https://www.salkunrakentaja.fi/2017/02/passiivinen-rahasto-saastaa-enemmankin-pitkan-pennin/

Mähkä, M. & Lehtipuu, U. 2020. Sijoittajaksi 7 päivässä. E-Kirja. Saatavilla: https://www.storytel.com/fi/fi/books/sijoittajaksi-7-p%C3%A4iv%C3%A4ss%C3%A4-840001.

Nicström, P-M. 2018. Näin rikastut varmasti – korkoa korolle – ilmiö selitettynä. Luettu 12.5.2022 Näin rikastut varmasti – korkoa korolle -ilmiö selitettynä — Mimmit sijoittaa

Osakesijoittaja. Osakesijoittamisen aloittaminen. Luettu 12.5.2022 https://osakesijoittaja.fi/osakesijoittaminen/osakesijoittamisen-aloittaminen/

Osuuspankki. Osakesäästötili vai arvo-osuustili?. Luettu 12.5.2022. Osakesäästötili vai arvo-osuustili? Avaa molemmat tili maksutta. | OP

Osuuspankki. Rahastot ja rahastosäästäminen. Luettu 12.5.2022 https://www.op.fi/henkiloasiakkaat/saastot-ja-sijoitukset/rahastot?cmpid=.havarho..hark.google.sem.gen_rahastosij.ha_jn_rahastosaastaminen&s_kwcid=AL!7229!3!464688241423!e!!g!!rahastosijoittaminen

Pörssisäätiö. 2017. Kannattaako sijoittaa? – Korkoa korolle ilmiö. Luettu 12.5.2022. https://www.porssisaatio.fi/blog/2017/08/29/kannattaako-sijoittaa-korkoa-korolle-ilmio/

Sjögren, M. 2022. Asuntosijoittamisen 7 riskiä. Webinaari. Katsottu 9.5.2022.

Thurén, J. 2019. Kaikki rahasta – Näin säästin kymppitonnin vuodessa. 4. painos. Helsinki: Gummerus Kustannus Oy.

Liitteet:

KUVIO 1.  Sijoituksen arvon kehittyminen. Pörssisäätiö. Kannattaako sijoittaa? – Korkoa korolle ilmiö.

KUVIO 2. Vuosituottojen merkitys pääoman kasvuun. Pörssisäätiö. Kannaako sijoittaa? – Korkoa korolle ilmiö.