Johdanto 

Yrittäjyyttä ja tiimijohtamista opiskellessa yksi keskeinen osa-alue on johtaminen. Johtajuutta pystyy opiskelemaan teoriassa kursseilla, mutta ennen kaikkea myös johtajuutta pääsee opiskelemaan käytännössä. Olemme huomanneet, ettei ole yhtä oikeaa johtamistapaa ja kukin johtaa parhaaksi näkemällään tavalla, erilaisin tuloksin. Parhaimmillaan hyvä johtaja puskee tiimiä eteenpäin, auttaa saavuttamaan tuloksia ja tuo tiimiä lähemmäksi toisiaan. Hyvän johtamisen vastakohtana huono johtaja, joka jarruttaa tiimin kehitystä, tuottaa tappiota sekä rikkoo tiimiä erilleen toistaan.  

Johtamistapoja on erilaisia. Toiset ovat luonnollisia johtajia, heidän on helppo omaksua paikka johtajana. Toiset voivat pelätä johtamista epäonnistumisen pelossa, mutta se ei tee heistä siltikään huonoja johtajia, vaikka johtopaikan vastaanottamiseen tarvittaisiin vähän kannustusta. Myös tilanteet vaikuttavat paljon siihen, millaisia johtajia tarvitaan.  

Johtajalla on tilanteen mukaan aina vastuu tiimin, työyhteisön, joukkueen tai seuran toiminnasta ja tuloksista. Johtajan kuuluu auttaa alaisiaan onnistumaan työssään, tarjoamalla parhaat mahdollisuudet siihen. Hyvä johtaja myös auttaa alaisia voimaan hyvin, niin henkisesti kuin fyysisesti. Hyvä johtaja pystyy mukautumaan ympäristöönsä ja muuttamaan toimintatapojaan sekä johtamistyyliä.  

Johtamisen perusteet 

Johtamisella on keskeinen osa organisaation sekä tiimin menestystä, sillä se vaikuttaa suoraan tiimin jäsenten tehokkuuteen, tuloksiin ja pitkän aikavälin kestävyyteen. Johtamisen perusteiden ymmärtäminen ja oppiminen on avainasemassa, kun pyritään rakentamaan vahva, motivoiva ja tehokas tiimi. Johtajan on luotava ilmapiiri, jossa keskitytään tuloksiin, jolloin saadaan motivoitua kaikki tiimin jäsenet kohti samaa tavoitetta. Tiimin johtajan täytyy olla epäitsekäs ja objektiivinen sekä varata palkitseminen ja tunnustuksen antaminen niille, jotka todella myötävaikuttavat tiimiä tavoitteiden saavuttamiseen. (Lencioni 2002, sivu 226.) 

Johtamisen perustana on useita keskeisiä periaatteita, jotka muodostavat vahvan perustan tiimin menestykselle. Näistä muutamia periaatteita avaamme seuraavaksi. Selkeä visio ja missio antavat tiimille selkeän suunnan. Visio kuvastaa tulevaisuuden tavoitteita. Tiimin tulee asettaa itselleen realistiset ja motivoivat tavoitteet, jotta ne tukevat tiimin toimintaa. Missio taas määrittelee tiimin tai organisaation perustehtävän. Strateginen suunnittelu auttaa organisaatiota asettamaan tavoitteitaan ja laatimaan suunnitelmia niiden saavuttamiseksi. Se liittyy tiiviisti tiimin pitkän aikavälin menestykseen. Strateginen johtaja pystyy määrittelemään ryhmän tarkoituksen, sen avainstrategiat, löytämään organisaatiolle parhaan mahdollisen rakenteen sekä oikeat henkilöt oikeisiin tehtäviin ja luomaan tehokkaimmat prosessit saadakseen organisaation menestymään. (lmfi.fi). Kaikilla organisaation jäsenillä tulisi olla selvä käsitys siitä, mitä odotetaan ja mitä vastuuta he kantavat. Kuinka johtajan tulisi viestiä onnistuneesti? Johtajan tulee osata ilmaista selkeästi tavoitteet ja odotukset, mutta myös kuunnella ja ottaa vastaan palautetta. Myös palautteenanto on miltei tärkeimpiä asioita johtajan roolissa. Varsinkin tiimiyritysmallissa, on välillä vaikea antaa rakentavaa palautetta tiimin jäsenille, jotka ovat ystäviä. 

Mitkä roolit ja vastuut kuuluvat johtajalle? Johtajan tulee pystyä tekemään päivittäin päätöksiä, jotka vaikuttavat organisaation suorituskykyyn ja tavoitteisiin. Päätöksenteko on yksi suurimmista asioista, mitä tulee osata tehdä nopeasti ja kaikki osa-alueet huomioon ottaen. Myös motivointi ja kannustaminen on tärkeä osa yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Selkeä ja avoin viestintä on välttämätöntä, jotta kaikki tiimin jäsenet voivat olla linjassa yhteisten asioiden, tapahtumien ja tavoitteiden kanssa. Johtajana kohtaat väistämättä konflikteja, ja niiden tehokas hallinta on olennainen taito. Johtamisen perusteiden hallitseminen vaatii tasapainoa näiden asioiden välillä ja jatkuvaa kehittymistä. Johtamisen taitojen syventäminen ja soveltaminen käytännössä ovat avainasemassa organisaation menestyksen takaamiseksi. (WordPress.com, 2014) 

Kuvio 1. Hyvän johtamisen kriteerit 

Kuusi erilaista johtamistyyliä 

Käydään läpi koulutus.fi sivuston artikkelin kuutta erilaista johtamistyyliä. Ensimmäisenä on määrätietoinen johtaja. Määrätietoisen johtajan johtamistapaan kuuluu korkeat standardit ja tavoitteet, nämä koskettavat niin häntä itseään, kuin alaisiaan. Määrätietoinen johtaminen toimii parhaiten lyhyellä aikavälillä, jolloin on mahdollista saada aikaan tuloksia. Pidemmällä aikavälillä tämä johtamistyyli saattaa kuitenkin kasata alaisilleen paineita, joka voi johtaa kireään ja suorituskeskeiseen ilmapiirin. (Koulutus.fi, 2020). 

Listan toisena johtamistyylinä on empaattinen johtaja. Empaattiselle johtajalle ominaista on vahvan suhteen luominen työntekijöihinsä työpaikalla. Empaattiselle johtajalle kuuluu myös halu antaa emotionaalista tukea alaisilleen. Tämä johtamistyyli on parhaimmillaan niissä tilanteissa, jolloin yksittäinen tai useampi työntekijä ajautuu haastaviin tilanteisiin. Empaattisen johtajan heikkoutena on kuitenkin se, että ihmiskeskeinen johtamistapa saattaa johtaa heikompiin työtuloksiin. (Koulutus.fi, 2020). 

Kolmas johtamistyyli on nimeltään visionäärijohtaminen, jossa johtaja antaa tiimilleen yhteisiä tavoitteita. Työntekijöillä on vapaus työskennellä vapaasti tavoitteita kohti, mutta lopputuloksen täytyy olla odotusten arvoinen. Passivoitunutkin työryhmä voidaan saada inspiroituneeksi visionäärijohtamisen avulla, jolloin organisaatiossa voidaan saada muutoksia aikaiseksi tai johtaa tiimiä esimerkiksi kriisin läpi. Visionäärijohtaminen ei yleensä toimi tilanteissa, missä alaiset tarvitsevat tukea tai selkeitä ohjeita työtehtäviinsä. (Koulutus.fi, 2020). 

Neljäs johtamistyyli on coachaava johtava. Coachaavan johtajan tavoitteena on olla mahdollisimman paljon työntekijöidensä kehityksen apuna. Tällainen johtaja mentoroi alaisiaan sekä auttaa tunnistamaan ja kehittämään alaistensa heikkouksia ja vahvuuksia. Coachaava johtamistyyli sopii parhaiten motivoituneeseen työyhteisöön. (Koulutus.fi, 2020). 

Viides johtaja on käskevä johtaja. Käskevä johtamistyyli toimii parhaiten tilanteissa, missä tarvitaan selkeää johtajuutta, esimerkiksi kriisitilanteissa. Tällainen johtamistyyli kuitenkin edellyttää alaisilta kuuliaisuutta tai kun muut johtamistavat eivät tuota tulosta. Käskevä johtamistyyli ei välttämättä sovi hyvin työympäristöön, sillä se aiheuttaa pidemmällä aikavälillä huonoa ilmapiiriä ja haittaa innovatiivisuutta. (Koulutus.fi, 2020). 

Listan viimeinen johtamistyyli on nimeltään demokraattinen johtaja. Demokraattinen johtaja pyrkii pitämään kaikki tyytyväisinä sekä kaikkien tulevan toimeen. Tämän johtamistyyli edellyttää sitä, että koko tiimi ymmärtää ja omaksuu yhteiset tavoitteet. Demokraattinen johtajuus ei välttämättä toimi silloin, kun vaaditaan nopeita päätöksiä ja toimenpiteitä, milloin päätöksistä ei voi neuvotella. (Koulutus.fi, 2020). 

Auktoriteetit & johtaminen 

Auktoriteetilla tarkoitetaan henkilöä, jota kunnioitetaan ja arvostetaan häneen liittyvien omanaisuuksien perusteella. Näitä on muun muassa tieto, asema sekä persoonallisuus. Myös hierarkia-asema, johon liittyy muita ihmisiä koskevaa käskyvaltaa, voidaan sanoa auktoriteetiksi.  

Auktoriteetit tulevat esiin voimakkaimmin ongelmatilanteissa, kun ei oikein tiedetä, mitä pitäisi tehdä ja odotetaan, että joku tekisi päätöksen puolestasi. Auktoriteetti myös auttaa tiimiä pääsemään eteenpäin myös rauhallisemmissa vaiheissa, mutta silloin sen merkitys ei ole yhtä suuri. Auktoriteetteja on monenlaisia, kuin myös johtajiakin. Määritteleekö auktoriteetit johtajia, vai pystyykö auktoriteettia muuttamaan?  

Auktoriteetteja on kahdenlaisia. Auktoriteetit voivat perustua asema-auktoriteettiin tai henkiseen auktoriteettiin. Asema-auktoriteettiin perustuvaa johtamista voidaan osittain pitää heikkona ja epävakaana johtamisen muotona, sillä alaiset voivat tietyissä tilanteissa kokea johtajan aseman pakollisena, jolloin vallankäyttö ei vaikuta ihmisiin toivotulla tavalla ja voi pahimmillaan johtaa vastarintaan tai kapinointiin. Tällöin auktoriteetin ja johtamisen välinen ei ole niin yksinkertaista. (Lehtinen, 2017). Toisin kuin asema-auktoriteetissa, henkisellä auktoriteetilla johtamisella vallankäyttö perustuu kunnioitukseen   

Projektijohtaminen 

Projektijohtajaa tarvitaan, kun pyritään saavuttamaan tavoitteet määriteltyjen resurssien ja aikataulujen puitteissa. Hyvällä projektijohtamisella parannetaan tiimin tehokkuutta, vähennetään riskejä ja varmistetaan projektin onnistuminen. Konkreettiset strategiat ja käytännöt ovat välttämättömiä projektijohtamisen tehokkaaseen toteuttamiseen. (Brik.fi, 2021). 

Toinen tärkeä muistettava asia on projektitiimin tehokas kommunikaatio. Aktiivisella kommunikoinnilla voidaan estää mahdollisia viestintähäiriöitä ja varmistaa, että kaikki tiimin jäsenet ovat tietoisia projektin edistymisestä ja mahdollisista haasteista. Projektijohtamisessa selkeä suunnitelma toimii tiimin ohjeena ja auttaa varmistamaan, että projekti etenee sujuvasti. Projektijohtajana varmista myös, että viestintäsi toimii jokaiseen tiimin jäseneen. Jokainen ymmärtää mistä on kyse ja mistä puhutaan. Voit hyödyntää esimerkiksi erilaisia työkaluja, joiden avulla voit visuaalisesti havainnollistaa projektin vaiheet ja tehtävät, ja ne voivat auttaa tiimiä pysymään aikataulussa. 

Myös riskien hallinta on aktiivinen osa projektijohtamista. Koko ajan tulee olla hereillä ja ratkaistava mahdollisia ongelmia. Esimerkiksi erilaisissa projekteissa, mitä toteutamme Projektijohto voi tunnistaa etukäteen mahdolliset riskitekijät projektin mukaan, esimerkiksi. toimitusviivästykset tai budjetin ylitykset. Näiden riskien varalta voidaan laatia varasuunnitelmia, ja projektijohto voi seurata niitä jatkuvasti, jotta voidaan tehdä tarvittavia muutoksia ajoissa. (Brik.fi, 2021). 

Käytännön asiat, kuten selkeät suunnitelmat, tehokas viestintä ja riskienhallinta, muodostavat perustan menestyksekkäälle projektijohtamiselle. 

Johtajuuden kehittäminen 

”Monet yritykset laiminlyövät johtajuuden kehittämisen ja keskittyvät sen sijaan ratkaisemaan juuri sillä hetkellä polttavampia haasteitaan. Aikaa ei kuitenkaan ole hukattavaksi, sillä organisaatiosi tulevaisuuden menestys riippuu siitä, kuinka hyvin onnistut pitämään kiinni nykyisistä̈ osaajistasi, sekä tunnistamaan ja kehittämään tulevaisuuden johtajia.” (Questback.com, N.d.). 

Johtamisen taitojen jatkuva kehittäminen on keskeinen osa dynaamisen ja innovatiivisen ympäristön luomista. Johtajuustaitojen kehittäminen ei ole vain yksilöllinen pyrkimys vaan myös strateginen investointi organisaation tulevaisuuteen. Tämä meidänkin tulisi huomioida tiimiyrityksen toiminnassa ja tukea oppimista paremmaksi johtajaksi, sillä yksi johtajuuden kehittämisen kulmakivistä on kyky olla jatkuvassa oppimisessa. (Questback.com, N.d.) 

Johtajana sinun tulee olla valmis omaksumaan uusia ideoita, haastamaan vakiintuneita käytäntöjä ja hankkimaan jatkuvasti tietoa muuttuvasta liiketoimintaympäristöstä. Tämä oppimisprosessi ei ole vain henkilökohtainen, vaan se vaatii myös kykyä välittää oppimistaan organisaation jäsenille, edistäen siten yhteistä ymmärrystä ja sitoutumista. Jokainen tiimin jäsenistäkin voi oppia samalla. 

Toinen keskeinen näkökulma on johtajan kyky motivoida ja inspiroida tiimiään. Tällä ei tarkoiteta pelkästään positiivista puhetta, vaan myös esimerkillistä toimintaa. Johtajan tulisi osoittaa omistautumistaan organisaation tavoitteisiin ja näyttää, että hän on valmis tekemään vaadittavat ponnistelut. Motivointi kumpuaa myös kyvystä tunnistaa ja arvostaa työntekijöiden vahvuuksia, luoden näin ilmapiirin, jossa jokainen voi kukoistaa. Johda esimerkillä! 

Kehittyvän johtajan on myös osattava hallita muutosta. Nykyaikaisessa liiketoimintaympäristössä muutos on pysyvä tila, ja johtajalta vaaditaan kykyä ohjata organisaatiotaan muutoksen läpi. Tämä edellyttää vision luomista, selkeää viestintää ja herkkyyttä organisaation kulttuurille. On tärkeää olla avoin uusille ideoille ja toimintatavoille sekä rohkaista luovuutta. 

Tunnistatko aiemmin kirjoittamistamme johtamistyyleistä omasi? Johtajan on tärkeää olla tietoinen omasta johtamistyylistään. Ihmisten johtaminen vaatii erilaisia lähestymistapoja eri tilanteissa, ja johtajan tulisi olla valmis sopeutumaan.  

Johtajuuden kehittäminen tulisi olla jatkuva prosessi. Se vaatii sitoutumista, avoimuutta ja oppimishalua. Organisaation menestyminen riippuu suurelta osin sen johtamisen laadusta, ja panostaminen johtajuuden kehittämiseen luo vahvan perustan kestävälle kasvulle ja innovaatiolle.  

Janoa palautetta! ”Henkilöstön ohjaus voidaan nostaa strategiselle tasolle tuomalla jatkuva palauteprosessi kaikkien organisaation esimiesten ulottuville. Näin luodaan elävä ja hengittävä palautekulttuuri, joka kehittää johtajuutta, kannustaa hyviin suorituksiin sekä vastaa milleniaalien haluun saada jatkuvaa palautetta.” (Questback.com, N.d). 

Pohdinta 

Proakatemian yksi visioista on olla uuden yrittäjyyden esikuva. Yrittäjyys kun on todella johtamisperusteista toimintaa, pääsee Proakatemialla käytännössä harjoittelemaan ja hiomaan omia johtamistaitoja. Johtamistapoja on erilaisia, joillakin tiimiyrityksillä toinen johtamistapa voi toimia paremmin kuin toisella. Olemme huomanneet reilun vuoden aikana opinnoissamme parhaimmaksi johtamistavaksi esimerkillä johtamisen. Saavutaan paikalle, tehdään sovitut asiat ajoissa ja suunnitellaan avoimesti omia projekteja, jotta innostus tarttuisi myös muihin. Mielestämme jossakin johtotehtävässä oleminen Proakatemialla ei rajoita, sitä etteikö voisi saman aikaisesti olla mukana pyörittämässä projektia, sillä olemme huomanneet, että jotkut johtajat haluavat keskittyä täysin tiiminsä johtamiseen, eikä niinkään itsensä johtamiseen sekä projekteihin.  

Vaikka johtamiskokemuksia voi olla erilaisia, olemme silti sitä mieltä, että kaikesta johtamiskokemuksesta on hyötyä monessa asiassa. Mitä enempi johtamiskokemusta, sitä parempi. Laajempi johtamiskokemus auttaa myös olemaan ja käyttäytymään parempana työntekijänäkin.  

Johtamisen kompastuskiviä voi olla vaikea tunnistaa tai muistaa itse, jolloin on hyödyllistä reflektoida omaa johtamista niin itsensä kanssa, kun johdettavien kanssa. Rakentavan palautteen saaminen on todella hyvä keino kehittyä johtajana, itse henkilökohtaisesti olisin toivonut enemmän palautetta johtamiskautena, eikä jälkeenpäin palautetta, vaikka sekin on todella hyödyllistä tulevaisuutta varten. 

Lähteet 

Jääskeläinen, H. 2021. Onnistunut projektijohtaminen. Verkkolehti. Viitattu 1.12.2023. https://brik.fi/brik-lehti/onnistunut-projektin-johtaminen/  

Koulutus.fi. 2020. 6 johtamistyyliä. Artikkeli. Viitattu 1.12.2023. https://www.koulutus.fi/artikkelit/6-johtamistyylia-18078 3. 

Lehtinen, E. 2017. Tekeekö auktoriteetti johtajasta automaattisesti hyvän johtajan? Blogi. Viitattu 30.11.2023. http://esalehtinen.blogijanne.fi/2017/10/23/tekeeko-auktoriteetti-johtajasta-automaattisesti-hyvan-johtajan/  

Johtamisen perusteet.fi. 2014. Johtamisen perusteet. Pdf-dokumentti. Viitattu 2.12.2023 https://johtamisen8perusteet.wordpress.com 

Lencioni, P. 2002. The five dysfunctions of a team – a leadership fable. Verkkokirja. Jossey-Bass. Vaatii käyttöoikeuden. Viitattu 22.11.2023. https://learning.oreilly.com/library/view/the-five-dysfunctions/9780787960759/ 

Questback.com. N.d. Johtajuus esiin. Pdf-dokumentti. Viitattu 1.12.2023. https://www.questback.com/assets/fi/files/Questback-Johtajuus-esiin.pdf 

Imi.fi. N.d. Strateginen johtaminen. Artikkeli. Viitattu 1.12.2023. https://www.lmi.fi/the-total-leader/strateginen-johtaminen/  

Liitteet 

Kuvio 1. Hyvän johtamisen perusteet https://johtamisen8perusteet.files.wordpress.com/2014/11/johtaminen.png