Tampere
17 Jun, Monday
17° C

Proakatemian esseepankki

Johda tunneilmastoa: Vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali.



Kirjoittanut: Ville Haataja - tiimistä Hurmos.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Johda tunneilmastoa
Jarkko Rantanen, Ira Leppänen, Heikki Kankaanpää
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Johda tunneilmastoa – Ville Haataja

Johdanto

 

Tässä esseessä käsitellään työpaikan tunneilmastoa ja sen vaikutuksia ihmisten, tiimien ja työyhteisöjen suorituskykyyn. Miten ihmisten tunteet vaikuttavat heidän suorituskykyynsä lukemattomilla eri tavoilla. Jos haluamme saada käyttöön työntekijöiden todellisen potentiaalin, on meidän ymmärrettävä, mitä tarkoittaa olla ihminen työelämässä.

 

Tunteet työelämässä

 

Kirjassa Johda tunneilmastoa (Leppänen, Kankaanpää, Rantanen 2020) käsitellään miten tunteet vaikuttavat suorituskykyyn työpaikalla. Tunteet ovat asia mitä ihmiset kokevat päivittäin ja tämä meidän kaikkien tulisi ymmärtää, sekä käsittää aina johtoporrasta myöten. Jokainen ihminen kokee työssään jatkuvasti erilaisia tunteita. Kun työntekijät kokee ja ilmaisee tunteita yhdessä, syntyy yritykseen ainutlaatuinen tunneilmasto. Hyvä ja oikeanlainen tunneilmasto mahdollistaa yritykselle kilpailuetua. Tunneilmasto on asia mitä muut yritykset eivät voi kopioida, koska se on keskeinen osa yrityksen omaa dna:ta. Kun tunteiden vaikutusta suorituskykyyn ei oteta huomioon, menetetään työpaikoilla valtavasti inhimillistä hyvinvointia ja käytettävissä olevaa potentiaalia: luovuttaa, energiaa, sitoutumista ja kyvykkyyttä. Tämän tiedon pohjalta mielestäni työpaikoilla tulisi keskittyä työtä tukevaan tunneilmaisuun ja sen kanavoimiseen sekä, miten tätä tullaan käytännössä toteuttamaan.

 

Tunteiden vaikutukset työelämässä

 

Jokainen meistä voi omassa työssään havaita, miten tunteet ja suoriutuminen liittyvät olennaisesti toisiinsa. Tunteet vaikuttavat elämän kaikilla osa-alueilla ja ne määrittävät sen hetkisen kokemusmaailman. Tunteet muovaavat syvimmät arvot ja uskomukset, ihmissuhteiden laadun ja uravalinnat. Nämä kaikki määrittelevät, miten käsittelemme ja selviydymme haasteista, minkälaisesta taiteesta tai urheilusta pidämme ja mitkä ruoat miellyttävät eniten. Työympäristössä tunteet ovat koko ajan läsnä ja ne vaikuttavat ihmisten toimintaan. Jokaisella meistä on hyviä ja huonoja päiviä työpaikalla. Olemme välillä innostuneita ja annamme kaikkemme projektille, kun taas välillä motivaatiota on vaikea löytää, koemme turhautumista, pitkästymistä, pettymyksiä ja surua. Tunteiden voima on meidän edessämme koko ajan. Tähän meidän tulisi osata kiinnittää huomioita ja kanavoida se oikealla tavalla. Omasta mielestäni, kun olet löytänyt tunteille tasapainon, pystyt olemaan paljon tuotteliaampi, luovempi ja onnellisempi elämässä. Asiat ovat positiivisempia, jos pystyt käsittelemään negatiivisia tunteita siten, että ne eivät ota sinusta valtaa ja päätä siitä kuka olet. Tämä on tapa, jolla voit tehdä tunteista rakentavia, jotta ne eivät kääntyisi sinua vastaan. Koen, että tämä on yksi tapa kanavoida tunteita oikein. (Johda tunneilmastoa 2020, 11)

Meistä moni varmasti osaa sanoa, että tunteet vaikuttavat suoraan energiatasoon. Iloiset ja positiiviset tunteet vaikuttavat hyvällä tavalla, kun taas surulliset ja negatiiviset tunteet syövät meidän energiaamme. Tunteilla on paljon muitakin vaikutuksia meihin. Tunteet vaikuttavat meidän ongelmanratkaisukykyymme, terveyteen, sosiaalisiin suhteisiin, motivaatioon ja oikeastaan kaikkeen toimintaan mitä teemme. Mitä tahansa me tavoittelemme, on tavoitteiden takana myös halu kokea myönteisiä tunteita. Työelämässä meille kaikille asetetaan tavoitteita ja nämä tavoitteet eivät aina ole meidän itsemme asettamia. Yrityksen johto myös määrittelee yritykselle tavoitteet ja suunnittelee strategian niiden ympärille. Nämä tavoitteet tulee suoraan johdolta työntekijöille. Joskus tehtävät ja tavoitteet voivat olla päivittäisten akuuttien asioiden ratkomista tai organisaation sisäisiin prosesseihin liittyvien haasteiden selvittelyä, ja tämä ei tunnu yleensä erityisen strategiselta. Oman kokemukseni mukaan sillä on suuri merkitys, miten esimerkiksi johto ilmaisee kuinka akuutit asiat pitää hoitaa. Yleensä tilanteet tulevat todella nopeasti ja lyhyellä varoitusajalla. Työntekijä voi kohdata esimerkiksi ahdistuneisuutta, stressiä tai näiden seurauksena jopa pahoinvointia tai muita somaattisia oireita. Näiden tunteiden syntymistä tulisi pyrkiä ehkäisemään työpaikalla. Itse toivoisin vastaavanlaisissa tilanteissa avointa keskustelua siitä, miten tällaiset negatiiviset tilanteet voitaisiin jatkossa ehkäistä ja toteuttaa paremmin. Keskustelun molempien osapuolten tulisi olla läsnä, kunnioittaa toisen puheenvuoroa ja hyväksyvä erilaisia tunnereaktiota, jotka voivat olla hyvinkin ristiriitaisia keskenään. Kannustan kohtaamaan tunteet rohkeasti. (Johda tunneilmastoa 2020,31)

Tunteet vaikuttavat suoriutumiseen

 

Tunteet vaikuttavat meidän kehoomme, mieleemme ja aivojen toimintaamme monella eri tapaa. Ne vaikuttavat siihen, kuinka paljon on esimerkiksi energiaa käytettävissä kyseisenä päivänä. On hyvä muistaa, että monet tunteet myös voivat lisätä suorituskykyä kuten innostus, ylpeys, pelko ja viha. On myös tunteita, jotka heikentävät suoriutumista kuten suru, häpeä, ja liiallinen tyytyväisyys. Suuttumus on taas tunnetila, joka nostaa meidän energiatasojamme. Se lisää riskinottohalua ja tekee meidän ajattelustamme nopeaa ja pinnallista. Vihaisena meidän on vaikeampi ajatella asioita monipuolisesti ja laaja-alaisesti. Vihainen mielemme haluaa ratkaista yleensä asian nyt ja heti. Mieli etsii syyllistä ja haluaa päästä päättämään asian lopullisesti, liikoja miettimättä ja pohtimatta. (Johda tunneilmastoa 2020,33)

Pitää kuitenkin muistaa, että tunteet vaikuttavat myös siihen, minkälaisia ja miten haastavia tavoitteita me asetamme itsellemme. Yleensä ihmiset, jotka ajattelevat positiivisemmin asettavat itselleen muita korkeampia ja haastavampia tavoitteita. Itse olen huomannut myös tämän omien kokemuksieni kautta. Mitä parempi ja positiivisempi mieli sinulla on sitä korkeammalle, uskallat asettaa riman. Tämä antaa sinulle rohkeutta lähteä kokeilemaan pelottomasti uusia tehtäviä. Ahdistuneena taas pienetkin asiat voivat tuntua mahdottomilta, jonka takia rima lasketaan mahdollisemman alas. Tällaisessa mielentilassa pelätään todella paljon epäonnistumista, eikä pettymyksen tunteita todennäköisesti osata käsitellä rakentavasti. (johda tunneilmastoa 2020,34)

Tunteiden vaikutus ostokäyttäytymiseen

Eräässä tutkimuksessa selvitettiin tunteiden vaikutusta ihmisten ostokäyttäytymiseen. Aiemmin on ajateltu, että positiivisia tunteita kokiessaan ihmiset suhtautuisivat tavaroihin paljon positiivisemmin ja ostaisivat tämän takia enemmän. Tarkemmat tutkimukset kuitenkin osoittivat, että erilaiset positiiviset tunteet vaikuttavat eri tavalla ostokäyttäytymiseen. Esimerkiksi kun tunnet ylpeyttä, tulet todennäköisemmin ostamaan näyttäviä ja kalliita asioita kuten kelloja, koruja, kenkiä tai vaatteita. Tyytyväiset ihmiset puolestaan ovat taipumaisempia ostamaan kotiin liittyviä tuotteita, kuten sisustustarvikkeita, kodinkoneita, huonekaluja ja oloasuja. Kuten tutkimuksesta huomaamme, kaksi erilaista positiivista tunnetta johtaa kahteen erilaiseen lopputulokseen. Tunteiden vaikutus on usein tiedostamatonta. (Johda tunneilmastoa 2020,35)

Työntekijöiden kokemilla tunteilla ja työpaikan tunneilmastolla on todella iso vaikutus työtehtävien oppimiseen, motivaatioon ja suorituskykyyn. Työyhteisö, jossa tunteet ovat avoimia ja kaikille näkyvillä, synnyttää paljon muistoja yhteisöön. Erilaiset tunteet vaikuttavat meidän muistiimme eri tavalla. Stressaantuneen ja pelokkaan työntekijän aivot keskittyvät selviytymiseen ja oman turvan varmistamiseen: heidän kykynsä ajatella monipuolisesti katoaa, huomio kapeutuu, kun keskitytään enemmän pelkoa herättäviin yksityiskohtiin ja muistiin painautuukin pelkoon liittyviä yksityiskohtia. Positiiviset tunteet taas vaikuttavat meihin aivan toisella tavalla. Ne laajentavat meidän ajatteluamme ja tekevät meistä joustavampia. Ne auttavat meitä hahmottamaan paljon suurempia kokonaisuuksia ja lisäävät valmiutta käsitellä vastoinkäymisiä. Kun meidän mielemme on avoin ja ajattelu on joustavaa ja monipuolista, oppiminen ja työstä suoriutuminen on huomattavasti paljon helpompaa. Tässä huomaamme miten kokemamme tunteet vaikuttavat monin eri tavoin toimintakykyyn.

Pohdinta

Kaiken kaikkiaan tunteiden tunnistaminen, niiden oikeanlainen käsittely ja työn paremman toteutumisen kannalta olennaisten tunteiden vahvistaminen on erittäin tärkeää toimivan ja menestyvän työyhteisön rakentamisessa. Työnantajan kannattaa keskittyä positiivisten ja työhön motivoivien tunteiden edistämiseen ratkaisuillaan. Tämän lisäksi työtehokkuutta ja yksilönhyvinvointia heikentävien negatiivisten tunteiden vähentäminen on tärkeä osa strategiaa. Työympäristöön on tärkeä kiinnittää huomioita, sillä se vaikuttaa mielialaan ja tunteisiin. Esimerkiksi rauhalliset taukotilat, mukavat lepotuolit ja estetiikka voivat vaikuttaa tunteisiin ja tätä myötä työntekoon. Työnantaja voi järjestää työnohjausta, jossa annetaan työntekijöille työkaluja tunnistaa ja käsitellä tunteita. Avoin keskusteleva ilmapiiri tukee työntekijöiden jaksamista ja tuolloin työntekijät uskaltavat itsekin tuoda työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ilmi. Välillä tyytyväisyyskyselyiden ja uusien ideoiden kysely työntekijöiltä voisi auttaa löytämään uusia parempia ratkaisuja, jotka vaikuttavat positiivisesti tunteisiin.

 

Lähteet

Johda tunneilmastoa: vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali (Jarkko Rantanen, Ira Leppänen,  Heikki Kankaanpää 2020)

 

Kommentoi