Viime viikolla meillä oli paja aiheena luovuus, joka aloitettiin yksinkertaisella kysymyksellä. ”Oletko sinä luova?”.

Mietitäänpä ensin itse sanaa luova. Mitä se sitten oikeastaan on? Ensimmäinen asia, mikä tuli mieleeni oli, että luova ihminen on hyvä ongelmanratkaisija. Sellainen, joka etsii useita ratkaisuja samaan ongelmaan, jotta on myös varasuunnitelma ensimmäisen suunnitelman mahdollisesti epäonnistuttua. Mitä muuta?

• Halu tehdä asiat eri tavalla
• Kyky tuottaa uutta
• Käyttää mielikuvaa ja yhdistellä asioita
• Rohkea riskinottaja
• Luo omat mahdollisuutensa
• Taiteellisuus

Kun puhutaan luovuudesta, ei ole olemassa oikeata tai väärää vastausta, vaan jokainen määrittää sen itse. On kuitenkin hyvä tietää, että luovuus ei ole pelkästään perinteistä taiteellista luovuutta, piirtämistä, maalaamista, tanssimista, näyttelemistä tai musiikin harjoittamista. Edellä mainitut toki vaativat luovuutta, mutta niin vaatii myöskin se, että teet vaikkapa läksyjen tekemisestä hauskaa. Tai se, että sisustan huoneeni siten, että minulla on mahdollisuus tehdä HIIT- treenejä pienessä kotelossani. Luovuus näkyy siis jokaisessa eri tavalla. Jokainen on kuitenkin luova. Sinäkin. Ja jokaisella meistä on synnynnäinen taipumus luovuuteen, sen huomaa esimerkiksi seuraamalla pikkulapsia.

Kasvatustieteen professori Kari Uusikylän mukaan on tärkeää muistaa, että luovuus ei ole sama asia kuin älykkyysosamäärä. Älykkyystestit mittaavat, miten ihminen pääsee loogisesti tiettyyn oikeaan ratkaisuun. Luovuudessa taas tehdään jotakin, mitä ei ole olemassa. Luovimmat tiedemiehet eivät välttämättä ole kaikista älykkäimpiä. He vain uskaltavat katsoa sellaisiin suuntiin, joihin kukaan muu ei katso. Moni meistä pitää näitä samoina, minkä vuoksi luovuus sanana voi olla monelle isokin peikko. Sana, joka on omistettu vain harvoille ja valituille, vaikka todellisuudessa näin ei ole.

Luovuus ei katso aikaa

Valvoin viime yönä kolmeen, sillä no rehellisesti se oli aika, jolloin päähän iski kaikki hulluimmat ideat ja olin luovimmillani. Mitä enemmän ajattelin sitä vähemmän, halusin nukkumaan.

Päätettiin projekti tiimiläisen kanssa avata tulevana kesänä smoothie kioski. Ja kuten kaikilla niin myös meillä on ollut haasteita matkan varrella. Meillä oli tarkka visio siitä millaisen kuvan haluamme ihmisille antaa meistä, mutta jostain syystä emme osanneet tuoda sitä täysin konkreettiaan. Selasin vanhoja matkakuviani, koska korona ja iski hirveä matkakuume. Näitä selatessa, kaikki huikeat muistot sekä paikat tulivat mieleeni ja myöskin ideat, joita olin saanut itse matkustaessa. Otin vihkoni ja koneeni esiin ja aloin kirjoittamaan ajatuksia ja ideoitani ylös. Olin niin innoissani, etten melkein malttanut odottaa aamuun, päästäkseni kertomaan nämä tiimiläiselle.

Saku Tuomisen kirjan (Luova järkevyys), mukaan mielemme tekee töitä parhaimmillaan juuri silloin, kun emme ajattele tai koita väkinäisesti keksiä ratkaisua. Hulluimmat ideat ovat syntyneetkin silloin, kun sitä vähiten odottaa, kuten suihkussa. Se mikä itselle tuli myös ahaa elämyksenä oli, ettei luovuudelle parasta aikaa olekaan se lomailu, vaan perinteinen arki. Hauskaa, koska olen monesti sanonut ystävilleni, miten tarvitsen viikon loman Malediiveilla, jotta voisin yksikseni pähkäillä elämääni, heh. Siispä luovuus ei katso aikaa. Se vain tapahtuu.

“Uuden löytäminen lähtee aina siitä, että joku katsoo samaa mitä kaikki muutkin, mutta näkee jotain mitä muut eivät.” – Albert Von Szeng-Györgyi.

LÄHTEET
Tuominen, S. 2014. Luova järkevyys.