Myötätuntokeskeisen psykoterapian keskeinen ajatus; ”Mielesi yrittää aina olla avuksi. Ajoittaan se aiheuttaa kuitenkin henkistä kipua hyvästä tarkoituksesta huolimatta. Osoittamalla lämpöä ja myötätuntoa voit vähentää henkistä kipuasi ja auttaa itseäsi kohti parempaa.” (P. Grandell 2015 s.14)

Olen ymmärtäväinen ja empaattinen muita ihmisiä kohtaan, mutta samalla itseni pahin arvostelija. Usein annan ystävilleni vinkkejä ja neuvoja, mutta kuinka usein noudatan niitä itse? Tämä tapahtuu niin hyvässä, kuin pahassa. Olen itseni pahin kilpailija ja jatkuva suorittaja. Välillä jopa syyllistyn huomaamattani itsesabotaasiin ja teen elämästäni huomattavasti haastavampaa kaivamalla itselleni syvempää kuoppaa jatkuvalla itsekriittisyydellä ja tyytymättömyydellä saavutuksiini, joka johtaa hätiköityihin päätöksiin ja impulsiivisuuteen, sekä toimimiseen vasten omia arvojani. Toisin sanoen en ole suhtautunut itseeni itsemyötätuntoisesti.

Tässä esseessä käsittelen itsemyötätuntoa, omaa suhdettani aiheeseen, sekä miksi itsemyötätunto on tärkeä taito johtajuudessa. Esseen inspiraationa toimii silmiä avaava sekä omalla kohdallani mullistava Ronnie Grandellin teos; Itsemyötätunto. Grandell on myötätuntokeskeinen psykoterapiaan erikoistunut työterveyspsykologi, sekä johtajuuscoach. Kirja pohjautuu myötätuntokeskeisen terapian menetelmiin, sekä uusiin tutkimustuloksiin itsemyötätunnosta ja ihmismielestä. Kirja ohjailee lukijaansa konkreettisin neuvojen sekä harjoitusten avulla tarkkailemaan omaa toimintaa, sekä ajatuksia itsemyötätunnon kautta.

Mitä on itsemyötätunto?

Monet meistä ovat usein ymmärtäväisempiä muille, kuin itselleen. Itsemyötätunto tarkoittaa sitä, että ihminen suhtautuu yhtä ymmärtäväisesti, sekä lämpimästi itseensä kuin ystäviinsä. Myötätuntokeskeisen psykologian näkökulmasta itsemyötätunto koostuu kahdesta osasta, jotka ovat; kyky huomata kärsimystä itsessään ja kyky lievittää kärsimystä erilasin keinoin. (P. Grandell 2015 s.28)

Itsemyötätunto on taito, joita voi harjoittaa läpi elämän ja se voi olla avuksi monissa haastavissa tilanteissa. Monien tutkimustuloksien mukaan henkilöt, jotka suhtautuvat itseensä myötätuntoisemmin ovat tyytyväisempiä elämäänsä ja kokevat vähemmän ahdistusta ja masennusta, toisin kuin henkilöt, jotka ovat kriittisempiä itseään kohtaan. Itsemyötätuntoiset henkilöt kestävät keskimäärin paremmin vastoinkäymisiä niistä lannistumatta, ottavat enemmän vastuuta omista virheistään, sekä osaavat olla jämäkämpiä tarpeen tullen. (P. Grandell 2015 s.28)

Suojavalmius ja myötätuntovalmius itsemyötätunnon perustana

Meillä ihmisillä on sisäänrakennettuja valmiuksia, joista yksi on suojavalmius. Suojavalmiuden tehtävä on huolehtia suojaamisestamme ja pitää vaarat ja epämukavat asiat loitolla. Suojavalmius ohjaa huomiota ympäröiviin uhkiin ja vaaroihin ja se voi saada meidät tekemään hyvinkin yleistäviä johtopäätöksiä, kuten ”vaarallinen, ei vaarallinen”, ”uhka tai ystävä”. Suojavalmius on yksinkertaisesti ihmiselle hengissä pysymisen keino, sekä se pohjautuu mielen ”älä tule tapetuksi” -koneistoon. Monet asiat voivat herättää suojavalmiuden ja uhkakokemuksen muodostumiseen vaikuttavat elämänkokemukset (traumat yms.), geeniperimä ja persoonallisuus, yleinen olotila (nälkä, väsymys, kipu) ja oma arvomaailma. (P. Grandell 2015 s.49-50)

Kuten myötätuntokeskeisen psykoterapian keskeisessä ajatuksessa sanotaan; mielemme tahtoo olla avuksi epämiellyttävyydestä ja siitä aiheutuvasta kivusta huolimatta, niin sama pätee suojavalmiudessa ja se voi aiheuttaa kärsimystä. Tyypillisimpiä tunteita suojavalmiuden kytkeytyessä päälle ovat, ylisuojeleminen, murehtiminen, toimimattomat tunneviestit ja itsekritiikki. Vaikka tietyt tunteet, kuten ahdistus ja syyllisyys ovat epämiellyttäviä, ne ovat olemassa syystä. Suojavalmiuden luonteen ymmärtäminen auttaa siinä, kuinka myötätuntoisesti suhtaudumme itseemme esimerkiksi ikävissä tilanteissa. Emme voi valita milloin ja kuinka voimakkaasti suojavalmiutemme aktivoituu, mutta voimme harjoittaa reagointiamme ja tietoisuutta toiminnastamme näissä tilanteissa. (P. Grandell 2015 s.49-50)

Toinen ihmisille sisäänrakennettu valmius on myötätuntovalmius, joka aktivoituu, kun ihminen on turvassa, kokee ystävällisyyttä ja välittämistä ympärillään. Kuten suojavalmiuden harjoittaminen, myös itsemyötätunto on taito, jossa voi kehittyä ja tämä näkyy muutoksena aivoissa. Myötätuntovalmiuden pohjimmaisena tarkoituksena on sallia ihmisen pysähtyä, kokea turvaa ja rauhoittua, sekä huomata asioiden olevan kunnossa sillä hetkellä. Itsemyötätuntoinen suhtautuminen auttaa asian hyväksymistä, luo edellytyksiä ongelmanratkaisulle, toimii keinona lohduttaa itseä, sekä auttaa keskittymään oppimiseen ja rakentaviin tekoihin. Suojavalmius taas aiheuttaa helposti murehtimista ja voi pahentaa oloa ja tilanteita itsekritiikillä. (P. Grandell 2015 s.72-73)

Tietoinen läsnäolo, vaikeiden hetkien tiedostaminen ja itsekritiikki

Mielemme toimii autopilotilla, sen aktivoituessa teemme asioita kuten ennenkin mm. autolla ajo, aamurutiinit ja vihastuminen paineisessa tilanteessa. Tietoinen läsnäolo on vastakohta autopilotille ja se tarkoittaa tietoisuutta kokemuksistaan sillä hetkellä, kun niitä kokee. Näitä kokemuksia voivat olla ulkopuolella havaitut äänet ja näköhavainnot, tai sisällämme havaitut ajatukset tai tunteet. Autopilottitilassa suojavalmiuden ajatukset ja tunteet usein päättävät puolestamme, mitä teemme seuraavaksi, mutta tulemalla tietoiseksi ja kääntymällä ajatuksia vastaan saamme päätäntävallan takaisin itsellemme. Tietoinen läsnäolo ja suojavalmiuden aiheuttaman kärsimyksen huomaaminen, ovat itsemyötätunnon ensimmäisiä askelia.  (P. Grandell 2015 s.101)

On inhimillistä kokea itsekriittisyyttä, joillekin tämän kaltainen sisäinen puhe on vahvempaa, kun toisilla. Ennen aiheeseen perehtymistä ja sen suurempaa ajatustyötä luulin, että itsekriittisyys kohdallani on yksi eteenpäin vievistä voimistani. Ja näin varmasti onkin tiettyyn pisteeseen saakka, mutta kohdallani itsekritiikki ei ollut rakentavaa palautetta itselle, vaan todellinen ydinviesti jäi kuulematta. Jälkeenpäin ajateltuna koenkin, että itsekritiikki on jopa saanut minut tietyissä tilanteissa alisuoriutumaan ja estänyt minua tekemään parhaani, koska olen varonut ottamasta riskejä tai innostumasta turhaan. Toisin sanoen itsekriittisen sisäisen puheeni vuoksi, olen seissyt oman onneni tiellä.

Itsemyötätuntoa harjoittaessa yksi olennainen osa on tulla toimeen itsekritiikin kanssa. Suojavalmiuttamme herättävät usein epämiellyttävät kokemukset, kuten itsekriittisyys ja ahdistuneet mielentilat. Näillä kokemuksilla on kuitenkin hyvä tarkoitus ja ne kertovat siitä, että mielemme on havainnut mahdollisen uhan ja se haluaa suojella meitä. Itsekritiikki on tärkeää erottaa rakentavasta palautteesta, jonka tarkoituksena on viedä meitä eteenpäin, se on lämminhenkistä, antaa toivoa ja keskittää ajatukset käyttäytymiseen ja konkreettisiin ohjeisiin ja ehdotuksiin. (P. Grandell 2015 s.210)

Kuinka itsemyötätuntoa voi kehittää?

Olennaisia asioita tähän Grandellin mukaan on osata suhtautua myötätuntoisesti elämänhistoriaamme sekä -kokemuksiimme. Elämään kuuluu ikäviä tapahtumia, joista iso osa jää taka-alalle ajan myötä. Jotkut elämänkokemukset tarvitsevat enemmän työstämistä, kuin ne, jotka puolestaan johtavat myönteisiin elämänmuutoksiin. Työstämätön muisto vaikuttaa kielteisesti terveyteen ja voi jäädä pyörimään mieleemme epämääräisinä ajatuksina, tunteina kehossa ja mielessä, sekä epäselvinä mielikuvina tapahtuneesta. Havaitsemalla ikävät elämänkokemukset ja tuomalla myötätuntovalmiuden mukaan ajatustyöhön, voimme keventää muiston taakkaa ja muokata sen merkitystä rakentavampaan ja eteenpäin vievään suhtautumiseen. (P. Grandell 2015 s.238)

Itsemyötätuntoa herätellessä on syytä keskittyä myös myötätuntoisempaan ajanhallintaan. Kun teemme ajanhallintaan liittyviä valintoja, on tärkeää ottaa päätöksenteossa huomioon suunta, johon olemme menossa. Tätä ajatustyötä helpottaakseen voi miettiä toivottua tulevaisuutta ja sitä, millä tavalla tahdomme elämäämme elää. Asioiden loppuun saakka vieminen ja yhteen asiaan keskittyminen kerrallaan mahdollistavat sen, että saamme enemmän aikaiseksi ja nautimme elämästämme. On siis tärkeää valita mihin aiomme keskittyä ja minimoida ulkoiset ja sisäiset häiriötekijät. (P. Grandell 2015 s.267)

Myötätunto ja itsensä auttaminen vaativat jämäkkyyttä, jolla tarkoitetaan omien oikeuksien ja rajojen ylittämistä niin, ettei muita loukkaa tahallisesti. Opettelemalla jämäkkyyden kommunikaatiotaidot ja näennäiset esteet, voimme parantua tilanteen tullen ja suhtautua kommunikaatiotilanteissa paremmin. Jämäkkää vuorovaikutustyyli on rauhallinen ja vahva, eikä passiivinen tai aggressiivinen. Jämäkkyyttä haittaavat sisäiset esteet ovat tärkeitä huomata itsessämme. Ne ilmenevät usein uhkamielen ajatusten, tunteiden ja kehontuntemusten muodossa. Konkreettisin keinoin esittäessämme jämäkkää pyyntöä, on tärkeää koostaa se kolmesta keskeisestä asiasta; tunnistaa pyynnölle asetetut tavoitteet, pyynnön aloittaminen kertomalla omista tuntemuksista ja pyynnön esittäminen ratkaisuhakuisesti ja siten, että vastapuolelle jää tilaa valita. Ristiriitatilanteissa molempien osapuolien suojavalmiudet ovat päällä ja ulospääsy tilanteesta on; turvallisuuden palauttaminen ja ratkaisujen hakeminen. Asettumalla toisen kenkiin yrittämällä löytää totuuden toisen näkökulmasta ja suhtautuen empaattisesti, voimme luoda turvallisuudentunnetta. On tärkeää tiedostaa omat rajansa ja opetella sanomaan ”ei”, sekä löytää omat tapansa kieltäytyä. (P. Grandell 2015 s.294)

Itsemyötätuntoa harjoittaessa on huomiota kiinnitettävä myötätuntoiseen ongelmanratkaisuun, joka koostuu kahdesta osasta; itsensä rauhoittaminen ja näkökulman laajentaminen ja Grandellin kirjassa esitetyn strukturoidun ongelmanratkaisu- ja päätöksentekomallin soveltaminen. (P. Grandell 2015 s.320) Tietoisuus kärsimyksestä, myötätunnon osoittaminen itselleen, sekä päätöksen tekeminen, kuinka jatkaa eteenpäin myötätuntoisesti esimerkiksi; sisäisen puheen avulla, ovat itsemyötätunnon kolme vaihetta. Myötätuntoisen ajattelutavan kannalta on olennaista pysähtyä kuuntelemaan mielemme ajatuksia ja arvioida, onko niistä apua tai ovatko ne totta vai eivät. (P. Grandell 2015 s.193)

Itsemyötätunto ja johtajuus

Tiimiyrittäjyyttä, sekä johtamista opiskellessamme kuulemme ympärillämme jatkuvasti puhetta siitä, millainen on hyvä johtaja ja mikä on hyvää johtamista.

Blogissaan; Blogijanne, Itsemyötätunto tuo lisäarvoa johtamiseen Esa Lehtinen pohti itsemyötätunnon tuomaa lisäarvoa johtamiseen. Viime aikoina monet tutkimukset, sekä selvitykset ovat osoittaneet empatian merkityksen olevan suurimpia kulmakiviä tärkeimmistä johtamistaidoista. Empaattiseksi johtajaksi tullakseen, on tärkeää muistaa myös empaattisuus ja myötätunto itseään kohtaa. BI Norwegian Business School:n selvityksessä todetaankin, että työntekijät sitoutuvat omaan työhönsä paremmin ja tekevät työtään tehokkaammin silloin, kun heidän esihenkilöidensä johtamistyyli on empaattinen ja myötätuntoinen. Tällöin esihenkilö kykenee näyttämään enemmän itsestään ja osoittaa ymmärrystään työntekijöilleen, jonka pohjalla korostuu halu kuunnella ja kyky olla läsnä. (E. Lehtinen, 2021)

Blogitekstissään Lehtinen korostaa, että empaattisia johtajia tarvitaan ja sellaiseksi tullakseen, johtajan täytyy kyetä olemaan empaattinen ja myötätuntoinen itseään kohtaan. Lehtinen kuvailee itsemyötätuntoa resilienssin perustaksi, jonka avulla kykenemme kehittämään rohkeutta kohdata elämän välillä kovaakin todellisuutta. (E. Lehtinen, 2021)

”Itsemyötätunnon merkitys johtajuudessa korostuu etenkin kovina aikoina, kun johtaja joutuu tekemään monia vaikeita päätöksiä.” (E. Lehtinen, 2021)

Lehtinen toteaa, että johtajuudessa itsemyötätuntoa voidaan pitää yhtensä perusasioista, sekä se korostuu etenkin aikoina, kun johtaja joutuu tekemään vaikeita päätöksiä. Itsemyötätuntoisen suhtautumisen avulla johtaja osaa tarkastella omaa toimintaansa ei niin kriittisesti tai murskaavasti, vaan rakentavalla ja myönteisyyttä korostavalla tavalla. Näin johtaja kykenee paremmin toimimaan maailmassa, joka on täynnä haasteita ja ennalta arvaamattomia tilanteita. Usein, kun haastavilta tuntuvat päätökset koskevat muitakin ihmisiä, voi johtaja helposti lamaantua pelon ja omien kykyjen epäilyn edessä. Jotta johtaja kykenee toimimaan ja pääsee eroon näistä toimintaa lamaannuttavista ja epävarmuutta lisäävistä tunteista, tarvitsee hän henkistä selkeyttä, emotionaalista tasapainoa, sekä mielenlujuutta ja selkeää visiota. Lehtisen mukaan kuvailun mukainen johtaja osaa johtaa työyhteisöään empaattisesti ja myötätuntoisesti, mikä lisää työntekijöiden työhyvinvointia, sekä sitoutumista työhön. Lopputulemana työn tehokkuus ja tuottavuus lisääntyvät, joka parhaimmillaan johtaa koko organisaation menestymiseen. (E. Lehtinen, 2021)

Pohdinta

Yhteiskunnan asettaessa meille jatkuvasti uusia paineita menestyä, elää onnellista elämää, kehittyä jatkuvasti ihmisenä on vaikeaa muistaa pysähtyä ja ajatella itsemyötätuntoisesti. Siksi uskonkin, että itsemyötätuntoisesti suhtautuminen on osa tulevaisuuden johtamista, sekä sen ymmärtäminen toimii isona valttikorttina myös Proakatemian opinnoissa, sekä tiimiyrityksessä toimimisessa. Omaan mielikuvaani sanasta ”itsemyötätunto” liittyi hyvinkin radikaali oletus. Ajattelin, että henkilö suhtautuu itseensä niin ymmärtäväisesti, että laiskistuu, eikä varsinkaan saa asioita aikaan. Nyt kuitenkin tiedän, että se on perusta kaikelle toiminnalle; kuinka nopeasti palaudun tehtyäni virheen ja motivoidunko ja säilytänkö itsearvostuksen, vai lamaannunko täysin ja jätän asian sikseen. Annanko itselleni aikaa reflektoida epäonnistumistani vai vajoanko itsekritiikin syövereihin. Käsitellessäni henkilökohtaisen elämän traumoja ja haasteita, suhtaudunko niihin lämmöllä hyväksyvästi vai suljenko ne pois ja pahimmassa tapauksessa jätän ne kokonaan käsittelemättä.

Grandellin teos antoi itselleni hyviä konkreettisia keinoja itsemyötätunnon harjoittamiseen. Yleisesti koen, että opin tiedostamaan paremmin suojavalmiuden merkityksellisyyden ja opin suhtautumaan negatiivisiin ja jopa pelottavilta tuntuviin tuntemuksiin ymmärtäväisesti ja ajatellen, että sille on syy minkä vuoksi tunnen näin. Kuten esseen alussa kerroin, minulle on ollut haastavaa olla jämäkkä ja joissain tilanteissa sanoa ”ei”. Tämä on saanut minut toimimaan vasten omia arvojani mm. rehellisyydestä ja suoraselkäisyydestä. Koen että minulle on vaikeaa ollut olla jämäkkä siksi, koska en tahdo loukata toista osapuolta ja usein olen lamaantunut vastustuksen edessä ja jäänyt hiljaiseksi sen uhalla, etten vaan pahoittaisi toisen osapuolen mieltä. Tilanteissa, joissa en ole saanut puolustettua omaa kantaani sanomalla ”ei”, olen myös saattanut pelätä aiheuttavani pettymyksen muille tai olen varonut olemasta epäkohtelias. Tämä johtuu siitä, etten ole luottanut itseeni tarpeeksi tai osannut perustella kantaani oikein ja riittävällä varmuudella. Kirjan luettuani ymmärsin omia esteitäni jämäkkyydelle paremmin. Tiedän, että nyt osaan tunnistaa tilanteet, joissa jämäkkyyttä arkielämässä vaaditaan. Olen pohtinut mahdollisia konfliktitilanteita ja omaa toimintaani; mitä olen jättänyt tekemättä tai sanomatta ja miksi näin. Kuinka haluaisin tilanteen menevän jatkossa? Tällaisella ajatustyöllä ennalta ehkäisen sitä, että suojavalmiudesta puskevat tunteet esimerkiksi; viha ja turhautuminen saavat vallan tai sen, että alan toimimaan autopilotilla niiden sanelemana. Kun mietin tilanteet ennalta ja tunnistan reagointini, niin pystyn muuttamaan käytöstäni. On paljon väliä, kuinka itseämme tällaisissa tilanteissa sanallisesti ilmaisemme. Lopputulemana se, että itsemyötätunnosta luettuani sain paljon oppeja itselleni ja ymmärsin omaa käytöstä, sekä voin suositella aiheeseen tutustumista kaikille samanlaisten haasteiden kanssa kamppaileville ja aiheesta kiinnostuneille.

Lähteet:

1. Grandell (2015) Itsemyötätunto

https://www.nextory.fi/kirja/itsemyötätunto-10665882/   

7. Lehtinen (7.11.2021) Itsemyötätunto tuo lisäarvoa johtamiseen, Blogijanne

https://esalehtinen.blogijanne.fi/2021/11/07/itsemyotatunto-tuo-lisaarvoa-johtamiseen/