1.Haluanko olla jotain vai saada jotain aikaan? 

Holiday kertoo tarinan henkilöstä nimeltä John Boyd. John Boyd oli yhdysvaltalainen hävittäjälentäjä, joka lensi muun muassa korean sodassa ja oli sen jälkeen johtavana opettajana Yhdysvaltojen Nellisin ilmavoimien tukikohdassa Fighter Weapon School:ssa. Hänen teoriansa muuttivat operatiivista sodankäyntiä melkein kaikissa aselajeissa. (Holiday 2021, 01:09:00.) 

Boyd tapasi pitää tietyn puheen oppilailleen uudestaan ja uudestaan niin, että siitä muodostui perinne:  

“Jonakin päivänä tulette elämässänne tienhaaraan, ja teidän pitää päättää mihin suuntaan haluatte lähteä. Jos haluatte lähteä tuohon suuntaan, pääsette pitkälle. Joudutte tekemään kompromisseja ja teidän on käännettävä selkänne ystävillenne, mutta pääsette piireihin ja saatte ylennyksen ja hyviä komennuksia. Tai voitte lähteä tuohon suuntaan ja tehdä jotakin. Jotakin maanne hyväksi ja ilmavoimien ja itsenne hyväksi. Jos päätätte tehdä jotakin sellaista, ette saa välttämättä ylennystä tai hyviä komennuksia ettekä todellakaan pääse esimiestenne suosioon, mutta teidän ei tarvitse tehdä kompromisseja. Voitte olla aito ystävillenne ja itsellenne ja työllänne on ehkä merkitystä. Haluatteko olla joku vai tehdä jotakin? Elämässä tulee usein vastaan tällaisia tienhaaroja. Silloin on vain valittava oma suunta. Haluatteko hyvän aseman vai saada jotakin aikaan? Kumpaa tietä aiotte kulkea?” (Holiday 2021, 01:12:05.) 

Boyd kiteytti puheensa sanoihin: “Haluatteko olla joku vai tehdä jotakin?” ja “Haluatteko hyvän aseman vai saada jotakin aikaan?” Viesti oli kummassakin kysymyksessä sama. Kumpikin kysymys käsitteli ihmisen omaa päämäärää ja tarkoitusta elämässä. Boyd halusi saada oppilaat ajattelemaan kumpi on lähempänä heidän arvojaan. Boyd itse eli koko elämänsä noudattaen jälkimmäistä polkua. Hänelle se oli merkityksellisempi ja hän halusi saada oppilaansakin ajattelemaan, mikä on heille elämässä tärkeintä. Niin moni meistä ei saa koskaan edes tietää vaihtoehtoa pinnallisemmalle elämälle. Sosiaalisessa mediassa hehkutetaan useimmiten ensimmäistä vaihtoehtoa – koska se on yksinkertaisesti seksikkäämpää ja myy. Se keskittyy lyhyemmän aikavälin mielihyvään pidemmän aikavälin kestävämmän onnen sijasta, joka tulee hitaammin ja vaikeammin. Tällöin tylsemmät ja merkityksellisemmät arvot hautautuvat värikkäämpien ja näennäisesti haluttavampien arvojen alle. Boyd viittasi sanoilla: “Haluatteko olla joku” statukseen ja suosioon. Hän viittasi siihen, että henkilö keinolla millä hyvänsä hankkii statusta ja kiipeää ylös urallaan. Silläkin hinnalla, että joutuu kääntämään selkänsä ystävilleen ja tehdä kompromissin omien arvojensa kanssa, ja menettää oman aitoutensa itselleen ja ystävilleen. Työ menettää merkityksensä, koska sitä tehdään vain aseman saavuttamisen vuoksi, eikä jonkin itseään suuremman ja tärkeämmän hyvän vuoksi.  

Sanoilla “Haluatteko tehdä jotakin?” Boyd viittasi jonkin merkityksellisemmän saavuttamiseen. Hän viittasi työn tekemiseen jonkin itseään tärkeämmän ja suuremman hyvän vuoksi, jolloin status ei ole itse tavoite, vaikka sitä saisikin matkan varrella. Hän viittasi siihen, ettei tarvitsisi tehdä kompromissia omien arvojensa kanssa eikä tarvitsisi kääntää selkäänsä ystävilleen, ja voisi pysyä aitona itselleen. Mikään ulkoinen statukseen liittyvä asia ei vaikuttaisi omiin syvimpiin ja tärkeimpiin arvoihin. Työllä olisi todella merkitystä, koska keskittyminen ja priorisointi olisi jatkuvasti kestävimmissä arvoissa, joista on hyötyä koko loppu elämän ja joista ihminen saa kestävää onnea.  

Uskon, että on parempi olla elämän lopussa paljon ystäviä ja merkityksellisiä suhteita ihmisiin ympärillä, kuin olla ilman ystäviä ja julkisesti arvostettu ihmisten silmissä, jotka eivät edes tunne sinua. Pahimmassa tapauksessa vielä vieraantuneena omasta perheestään, koska on uhrannut kaiken muun elämässään edetäkseen omalla urallaan. Voin kuvitella, että minusta tuntuisi huijatulta elämäni lopussa. Ajattelisin, “Tämänkö vuoksi uhrasin sen kaiken?”  

Voimmeko saada kummatkin? Voimmeko olla joku ja tehdä jotakin, ja silti elää merkityksellisen elämän ilman haittapuolia? Uskon, että kaikista lähimmäksi voimme päästä, kun seuraamme jälkimmäistä ja merkityksellistä polkua. Vain siksi, että valitsee tekemisen polun ei tarkoita, etteikö voisi olla joku. Jos elää omien arvojensa mukaan eikä suostu tekemään edellä mainitun kaltaisia kompromisseja voi silti saavuttaa suuria, kunhan tekee kaikkensa tullakseen parhaaksi mahdolliseksi versioksi itsestään alallaan ja näkee valtavasti vaivaa kehittyäkseen. Ihmiset, jotka voivat antaa mahdollisuuden suuruuteen ja ylentää sinut tai esitellä sinut oikealle henkilölle kyllä huomaavat tämän, kunhan tuloksesi puhuvat puolestasi. Ja lopulta, kun tekee parhaansa ja elää arvojensa mukaan status tulee vain sen sivutuotteena. En usko, että ainoa tapa päästä valtahierarkian huipulle on tehdä aivan kaikkensa saadakseen vain ja ainoastaan statusta. Kenties on naiivia ajatella näin, mutta en usko, että se on harvinaistakaan saada hyvä asema pysymällä itselleen ja muille todellisena. 

Kun seuraamme tekemisen polkua, emme ota sitä suurta riskiä, että elämämme lopussa kadumme kaikkia niitä asioita, jotka aiheutimme itsellemme jahdatessamme ainoastaan olemisen polkua. Emme ota sitä riskiä, että kadumme kuolinvuoteellamme toimineemme omien arvojemme vastaisesti tai sitä että käänsimme selkämme ystävillemme tai sitä että vieraannuimme perheestämme, koska arvotimme statuksen kaikesta korkeimmaksi vain tajutaksemme, että emme elämämme lopussa tehneetkään sillä paljoakaan merkityksellistä.  

2.Boydin arvot 

Puheensa lisäksi Boyd halusi opettaa oppilaitaan tietyistä arvoista. Hän kirjoitti liitutaululle sanat velvollisuus, kunnia ja isänmaa. Sitten hän ruksasi ne ja kirjoitti niiden tilalle ylpeys, valta ja ahneus. Tällä hän halusi näyttää kuinka hyvät arvot voivat korvautua huonoilla arvoilla, mikäli ylentymään pyrkivät sotilaat eivät ole varovaisia etenemistavoissaan asevoimien sisäisissä rakenteissa ja järjestelmissä. Holiday sanoo, että ego tekee juuri näin. Se vetää ruksin merkityksellisten arvojen päälle ja korvaa ne merkityksettömillä. (Holiday 2021, 01:16:40.) 

Millainen on henkilö, jonka arvoihin kuuluvat velvollisuus, kunnia ja isänmaa? Henkilö, joka arvottaa velvollisuutta yli ylpeyden, hoitaa velvollisuutensa loppuun nöyrästi silläkin uhalla, että toiset ihmiset saavat kunnian teosta. Nämä ihmiset eivät välitä tunnustuksesta vaan siitä, että he saavat kunnialla velvollisuutensa tehtyä ja saavat jotain aikaan. Velvollisuutta arvostavat ihmiset suorittavat työnsä loppuun asti, vaikka se tuntuisi vaikealta ja epämukavalta, koska he laittavat velvollisuutensa tärkeyden oman mukavuutensa edelle. Velvollisuus on heille aina tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä ja jos velvollisuuksia on monia, he näkevät vaivaa selvittääkseen tarkkaan, mitkä velvollisuudet ovat kaikista tärkeimpiä, ja suorittavat ne siinä järjestyksessä.  

Henkilö, joka arvottaa kunniaa yli vallan, kulkee omaa polkuaan pysyen todellisena omille arvoilleen eikä tee kompromisseja niiden kanssa, kun eteen tulee mahdollisuus saada itselleen lisää statusta. Jos henkilö saa statusta, hän on saanut sen kunniallisin teoin eksymättä eettiseltä polulta. Jos kunniaa arvottava henkilö on johtaja, hän johtaa niin, että häntä arvostetaan ja kunnioitetaan eikä pelätä. Tämä on, koska alaiset näkevät kunniallisuuden johtajasta ja kunnioituksen alaisia kohtaan, jolloin alaiset kunnioittavat häntä takaisin. Kunniaa arvostava johtaja ei piiloudu natsojensa taakse. 

Henkilö, joka arvottaa isänmaan yli ahneuden on isänmaallinen henkilö, joka haluaa maksaa kotimaalleen takaisin kaikista niistä mahdollisuuksista, jotka se on mahdollistanut hänelle. Tämä henkilö haluaa olla tehokas yhteiskunnan jäsen, joka tekee parhaansa selviytyäkseen omillaan, ollakseen hyödyksi muille ja ollakseen yksi valtion johdonmukaisista veronmaksajista. Yrittäjänä tämä henkilö perustaa yrityksensä kotimaahan eikä veroparatiisimaahan, ja tällä tavalla hän voi maksaa takaisin isänmaalleen, jotta se voi tukea samalla lailla tulevia yrittäjiä, jotka pitävät yhteiskuntaa pystyssä kehittämällä uusia innovaatioita ja työllistämällä ihmisiä.  

Holiday siteeraa historioitsija Will Durantia, joka sanoi, että “kansakunta on syntyessään stoalainen mutta kuolee epikurolaisena” (Holiday 2021, 01:17:20). Tällä hän tarkoitti, että menestyvät ihmiset viettävät ensimmäisen osan elämästään kurinalaisesti noudattaen oppeja, joita menestyminen vaatii millä tahansa elämän osa-alueella, ja saavuttaessaan menestyksen, heistä tulee laiskempia ja he alkavat arvostaa enemmän helpompaa elämää, joka etäännyttää heidät kurinalaisesta, järkevästä ja menestystä vaativasta elämästä. Kun ihmiset rikastuvat, tämä saattaa tarkoittaa liiallista rahan tuhlaamista ja varallisuuden menettämistä kokonaan. Kun on kyse ihmisten terveydestä, tämä voi tarkoittaa tietyn tason saavuttamisen jälkeen terveellisen liikkumisen ja kehon vahvistamisen lopettamista kokonaan, epäterveellisten ruokailutottumusten aloittamista, ja lopulta kuolemista esimerkiksi liiallisesta ylipainosta johtuvasta sairaudesta. Kirjailija G. Michael Hopf sanoi sen mielestäni parhaiten romaanissaan Those Who Remain: “Hard times create strong men. Strong men create good times. Good times create weak men. And weak men create hard times.” (Goodreads 2024). 

Holiday sanoo, “Juuri näin ego toimii, se vetää ruksin merkityksellisten asioiden päälle ja korvaa ne merkityksettömillä.” (Holiday 2021, 01:17:50). 

Lähteet 

Holiday, R. 2021. Irti egon vallasta. Basam Books.