Tampere
23 May, Thursday
23° C

Proakatemian esseepankki

Innovatiivisuus: yrityselämän perusta?



Kirjoittanut: Sini-Maaria Aho - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Sytytä innovatiivinen ajattelu
Jatkuva uudistuminen luovuuden ja innovatiivisuuden johtaminen
Jari Ranne
Pentti Sydänmaanlakka
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

 

Johdanto

Tämän esseen tavoitteena minulla oli oppia innovatiivisesta ajattelusta ja sen hyödyntämisestä, sekä antaa esseen lukijalle uskoa innovointisten ajattelumallien voimaan. Menestyksen avaintekijänä innovatiivinen ajattelun voisi olla iso ja tärkeä osa yksilöiden ja yhteisöjen kulttuuria ja toimintaa. Tässä esseessä pohdin, mikä on ihmisen sisäisissä ajatusmalleissa oleellista sen kannalta, että innovoivaa ajattelua voi syntyä.

 

Mitä on innovatiivinen ajattelu?

Ensinnäkin mitä on innovatiivisuus? Innovatiivisuus on yksilöiden, tiimin ja organisaation kyky tuottaa ja hyödyntää uusia ideoita, jotka tuovat lisäarvoa. Luovuus ja innovatiivisuus koetaan usein hyvin samankaltaisiksi. Erona onkin se, että luovuus nähdään avoimempana käsitteenä, kun innovatiivisuudella on taas selkeä suunta. Luovuutta on yleensä paljon tiimin sisällä, mutta haaste onkin siinä, että miten sen saa muunnettua innovatiivisuudeksi, hyvin johdetuksi ja tavoitteelliseksi toiminnaksi. Innovaatiivisuuden tavoitteena on tuottaa innovaatio. Innovatiivisuuden hyödyntämisessä tärkeää oivaltaa, että innovatiivisuus ja luovuus ovat konkreettista osaamista. Sitä voi ja täytyykin kehittää jatkuvasti. (Sydänmaanlakka 2009, 132.)

 

 

”Kekseliäisyys, luovuus, heittäytyminen, ideointi ja uutuuden etsintä tiivistyvät innovatiivisuudeksi.”

 

 

 

Entäs mitä innovatiivinen ajattelu oikein on ja mistä siinä on kyse, mikä innovatiivisessa ajattelussa on keskeistä ja olennaista? (Ranne, 2015, s. 34). Innovatiivista ajattelua on kaikki se, mikä ohjaa toimintaa kohti uusia parempia ideoita. Olennaista on halu kehittyä ja kehittää omaa toimintaa ja ajatusmalleja. Omien ajatusmallien muuttamista avoimeen, vastaanottavaan suuntaan ja halua oppia jatkuvasti uutta ja hyödyntää kaikkea tietotaitoa ja ideoita. Kiinnostuminen omasta normaalistaan poikkeaviin ideoihin ja eri näkökulmien tarkastelu ovat siis oleellinen osa innovatiivista ajattelua (Ranne, 2015, s. 48).

 

On hyvä pohtia mitkä ulkoiset ja sisäiset rakenteet, tekijät ja toimintatavat edistävät ja tukevat innovatiivista ajattelua ja mitkä vaikeuttavat sitä. Järkevää on määritellä selkeästi ja käytännönläheisesti, mikä rohkaisee ihmisiä ajattelemaan innovatiivisesti. Miten kukin voi rohkaista siihen yhtä hyvin itseään kuin muita tiimiläisiä? Tiimin sisällä on lisäksi tärkeää miettiä, miten innovatiivinen ajattelu sisällytetään tiimin tärkeisiin asioihin, arvoihin, strategioihin ja projekteihin. Siten voidaan kohdistaa myös niihin liittyvä oppiminen, kehittäminen ja johtaminen keskeisiin kohtiin.  (Ranne, 2015, s. 34.)

 

 

Innovoivan ajattelun neljä olennaista piirrettä:

 

  • Menestykselle oleellista on, että vähintään neljäsosa tiimin käytännön toiminnasta on innovatiivisen ajattelun ohjaamaa ja innovatiivisen ajattelun konkreettista toteuttamista.

 

  • Keskeistä on, että innovoitavaa kohdetta tarkastellaan laajoista, useista ja ennen kaikkea uusista näkökulmista.

 

  • Vanhoista käsityksistä on tärkeää osata irrottautua. Uusiin ajatusmalleihin, lähestymistapoihin ja ratkaisu ideoihin kannattaa tutustua menemällä niihin sisälle, katsomalla niiden näkökulmasta ja yrittämällä ymmärtää niitä sisältäpäin.

 

  • Ehkä tärkeimpänä: Uusiin ideoihin ja näkökulmiin tulee suhtautua uteliaasti, mielenkiinnolla ja halukkaana oppimaan uutta riippumatta siitä, kuka, mistä, mitä tai miten uutta esittelee. (Ranne, 2015, s. 15.)

 

 

Miten innovoiva ajattelu syntyy?

Kiinnostus uusiin ideoihin ja eri näkökulmiin saattavat olla meillä ihmisillä sisäsyntyistä. Silloin innovatiivinen ajattelukin on luontaista. Aina niin ei kuitenkaan ole. Kiinnostusta hankkia siihen liittyviä taitoja ja tekniikoita voidaan kuitenkin herätellä ja rohkaista, vaikka sitä ei sisäsyntyisesti suuresti olisikaan. Oma kiinnostuneisuus on osa ammatillisuutta, se, että on kiinnostunut seuraamaan alansa kehitystä ja kehittämään työtään ja itseään. (Ranne, 2015, s. 48.) Motivaatiota herätellä omaa kiinnostuneisuuttaan ja omien ajatusmallien muokkaamiseen voi etsiä omasta arvomaailmasta, ammattiylpeydestä ja ammattietiikasta. Myös esimerkiksi tulospaineet ja asiakkaiden tarpeet voivat antaa innovatiiviselle ajattelulle potkua. (Ranne, 2015, s.139.)

 

Oma ajatusmaailma vaikuttaa myös paljon innovatiivisen ajattelun tuotoksien eli ideoiden ja innovointien tarkasteluun. Kun uusia ideoita otetaan vastaan, on kyse ihmisten arvostamisesta, tasapuolisesta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta. Jos ideoihin suhtautuminen on kiinni siitä, kuka, minkälainen tai millaisessa asemassa oleva ideoita esittää, on ajatusmalli alun perin aivan väärä. (Ranne, 2015, s. 62.)

 

Myös ideoiden loppuun vieminen eli käytäntöön vieminen on osa idean esittäjän kunnioittamista ja arvostamista. Kun idea on kehitetty ja arvioitu toteuttamiskelpoiseksi, tulee suunnitella toimenpiteet sen käytäntöön viemiseksi. Käytäntöön vieminen on sekä ammattiamisuutta että hyvää johtamista, sillä suunnitelman tekemisen mahdollistaminen ja tukeminen kuuluu hyvään johtamiseen. Kyse on organisoinnista ja resurssoinnista. Idean toteutuksen tarkoituksena ei ole vain valmiin idean toteutusta, vaan idea yleensä muokkautuu edelleen vielä toteutusvaiheen aikana. Keskeistä on, että suunnitelman toteuttaminen ja toteutuksen ohjaaminen ja seuranta eivät jää vain ideoijan vastuulle, vaan myös johdolla on siinä oma vastuunsa. (Ranne, 2015, s.70.)

 

Miten voidaan kehittää innovatiivisuutta?

 

Älä väheksy hulluja ideoitasi: Hulluista ideoista syntyvät menestyneimmät innovaatiot (Duunitori, 2015).  Innovoinnin alussa ei kannata väheksyä niitä kaikista hulluimpiakaan ideoita, jos ne innostavat, sillä niistä voi kehkeytyä jotain oivaltavaa ja menestykästä. Vasta myöhemmässä vaiheessa ideoita kannattaa lähteä karsimaan ja priorisoimaan mutta alussa on hyvä antaa kaikkien ideoiden tulla esille

Totu pelkoon: Monet ihmiset ajattelevat, että innovatiiviset ihmiset ovat pelottomia, mutta totuus on usein päinvastainen. Kun asia on tarpeeksi tärkeä, ja innostava, se ylittävää pelon. Pelottoman sijasta innovatiiviset ihmiset ovat rohkeita. Jos yrittää päästä pelosta yli, usein tappaa samalla myös luovuuden. Siksi menestystekijänä on pelkojen hyväksyminen niin ette anna sen hallita päätöksentekoa. (Duunitori, 2015.)

Opi kaikesta: Jotta voi olla hyvä innovoimaan, tulee seurata kiinnostustaan ja etsiä rohkeasti tietoa myös aiheista, joista ei tiedä mitään. Innovaatiot ovat usein uusia tapoja yhdistää asioita ja se yhdistäminen ei onnistu ilman monipuolista tietoa näistä asioista. (Duunitori, 2015.)

Älä ikinä ajattele, että tiedät kaiken: Vaikka usein kuvitellaan menestyneiden ihmisten olevan alan parhaita asiantuntijoita, menestys tulee siitä, ettei ikinä lakkaa ajattelemasta, miten asiat voisi tehdä entistä paremmin. (Duunitori, 2015.) Kehittyminen ja kehittäminen ovat avainasemassa. Kiinnostus oppia uutta, kehittyä ja monipuolistaa ajatusmaailmaansa ovat menestystekojäitä innovoinnissa. Jotta voi kehittyä tulee osata ajatella eri näkökulmista, astua erilaisiin saappaisiin ja omaksua kyky poistua omasta kuplastaan.

 

Pohdinta

Innovatiivisen ajattelun kannalta oleellisinta ja keskeisintä on pyyteetön kiinnostus omasta ammattitaidostaan, sen kehittämisestä ja omien ajatusmalliensa muokkaamisesta. Innovatiiviseen ajatteluun kuuluu ideoiden ja niiden esittelijän arvostaminen, uusien näkökulmien laaja-alainen pohdinta ja kyky nähdä asioita monilta eri kannoilta.  Rohkea ja ennakkoluuloton asenne sekä omia että muden ideoita kohtaan sekä halu kehittää toimintaa ovat avainasemassa yrityksen tai idean viemistä kohti menestystä.

 

 

 

Lähteet:

 

Duunitori. 2015. Innovatiivisuus – Miksi se on tärkeää ja miten sitä voi kehittää? Viitattu 9.11.2022. https://duunitori.fi/tyoelama/innovatiivisuus-miksi-se-on-tarkeaa-ja-miten-sita-voi-kehittaa

Ranne, J. 2015. Sytytä innovatiivinen ajattelu. Yrityskirjat Oy.

Sydänmaanlakka, Pentti. 2009. Jatkuva uudistuminen, Luovuuden ja innovatiivisuuden johtaminen. 2009. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino Oy.

Kommentoi