Ichigo ichie – tietoisuustaitojen tärkeys korkeakouluopiskelijan arjessa

Johdanto

Jokaisen lukukauden alussa kohtaan saman haasteen. Esseitä olisi kirjoitettava, mutta aloittaminen on vaikeaa. Aika loppuu kesken, stressikynnys nousee. Tämä on sinällään ironista, sillä minähän rakastan kirjoittaa ja tiedän olevani siinä myös kohtuullisen hyvä. Ehkä sisäinen perfektionistini onkin esteenä aloittamiselle, sillä haluan kirjoittaa hyvin, haluan tehdä hyviä esseitä. Vai voisiko tälle löytyä myös muita syitä ja tätä myöten myös ratkaisuja?

Yksi suosikkikirjojani on Hector Garcian ja Francesc Mirallesin kirjoittama Ikigai – pitkän ja onnellisen elämän salaisuus japanilaisittain. Kirjassa puhutaan maapallon sinisistä vyöhykkeistä, joilla elää eniten yli satavuotiaita. Onnellisia satavuotiaita. Kirjoittavat tutkivat syitä tähän ja tulevat lopputulokseen, että yksi isoimmista aiheista tähän on ikigai. Ikigai on japania ja muodostuu sanoista iki, ”elämä” ja kai, ”omien odotusten ja toiveiden toteuttaminen”. Ikigai on siis syy elää, se oma intohimo. Rakastin kirjaa myös toisesta syystä, luin sen oikeana kirjana ja asuessani matkailuautossa. Luin sitä järven rannalla nuotion ääressä ja lumisten tunturien äärellä.

Näin samojen kirjailijoiden julkaisseen toisen kirjan nimeltään Ichigo Ichie ja tartuin siihen heti. Kirja kertoo hetkessä elämisen taidosta japanilaisittain. Kirjan pääsanoma on, että jokaista hetkeä tulisi vaalia kuin kallista aarretta, sillä tämä hetki ei koskaan toistu. Tässä esseessä käyn läpi hetkessä elämisen ajatuksia nivoen niitä korkeakouluopiskelijan elämään, erityisesti ajanhallintaan ja palautumiseen. Tekeekö hetkessä eläminen minusta paremman ja onnellisemman opiskelijan?

Nykyelämän häiriötulva

Nykyelämä on täynnä keskeytyksiä, mutta meidän onneksemme voimme vaikuttaa niiden määrään myös itse. Vuonna 2018 ”Cyberpsychology, Behavior and Social Networking” -sivustolla julkaistun tutkimuksen mukaan älylaitteilla viettämämme aika vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiimme ja erityisten tietoisuuteemme (Wei, M. 2018.) Moni meistä elää jatkuvassa yhteydessä puhelimeensa. Se voi olla oma valinta tai esimerkiksi oma esimies saattaa vaatia jatkuvaa saavutettavuutta. Myös opinnoissa koen vahvasti, että meidän oletetaan olevan saavutettavissa päivittäin ja koko päivän ajan.

Jos mieli jatkuvasti monitoroi mitä puhelimessa tapahtuu, heikentää se merkittäväsi kykyämme keskittyä käsillä olevaan työtehtävään. Uuteen työtehtävään siirtyminen myös vaatii aina siihen virittäytymisen ja erilaisten työtehtävien välillä siirtyminen on haastavampaa. On helpompaa siirtyä toisesta kirjoitustehtävästä toiseen, kuin vaihdella kirjoittamisen ja sähköposteihin vastailun välillä. Näitä aiheita kävimme läpi myös valmentajamme Tutan vetämässä ajanhallinnan pajassa.

Tutta nosti ajanhallinnan pajassa esiin yleisimpiä kokemuksia keskeytyksistä Suomessa. Nämä ovat melko huolestuttavia lukuja. Henkilökohtaisesti isoimmaksi haasteeksi näistä nousevat ainakin sähköiset työkalut, kiire, työtehtävien päällekkäisyys tai multitaskaaminen sekä keskeytykset, erityisesti itseaiheutetut sellaiset. Keskeytyksiä voi meidän onneksemme hallinnoida jonkun verran hyvällä suunnittelulla ja priorisoinnilla. Itselle on tärkeää myös valita oikeanlainen ympäristö ja hetki kunkin työtehtävän suorittamiseen.

Kuvan lähde: Aikajärjestys asiantuntijatyössä. Työterveyslaitos 2016.

Esimerkkejä korkeakouluopiskelijan keskittymishaasteista (henkilökohtainen)

Onko osa näistä tilanteista sinulle tuttuja?

Tilanne 1

Olet kirjoittamassa esseetä. Avaat puhelimen aikomuksenasi vilkaista yhtä näyttökuvaa, minkä otit lukemastasi e-kirjasta. Yhtäkkiä oletkin selannut sosiaalisen median etusivua 25 minuuttia, etkä enää muista miksi avasit puhelimen. Palaat esseen pariin, virittäydyt kirjoittamiseen, mutta hetken päästä muistatkin taas mitä olit alun perin puhelimesta katsomassa.

Tilanne 2

Käyt keskustelua ystävän kanssa, kunnes yhtäkkiä mieleesi pomppaa kiireellinen asia, mikä olisi pitänyt hoitaa tänään. Huomaat, ettet ole kuunnellut ystävääsi viiteen minuuttiin.

Tilanne 3

Olet menossa nukkumaan, mutta olet selaillut myöhään somea. Sammutat valot ja yrität rauhoittua, mutta mielessäsi käyt läpi kaikkia tekemättömiä asioita ja kaikki tuntuu kaoottiselta. Mitä minun pitäisi tehdä huomenna ensimmäisenä?

Tutan ajanhallinnan pajaan valmistautuessamme seurasimme omaa ajankäyttöämme viikon ajan nähdäksemme mihin kaikkeen aikamme kuluu. Seurasimme myös älylaitteiden käyttöaikaa. Olen henkilökohtaisesti tunnistanut älylaitteiden käytöstä aiheutuvat keskittymisen ongelmat jo hyvän aikaa ja tehnyt muutoksia sen parantamiseksi. Olen siirtänyt kaikkia aikasyöpöt eli eniten addiktoivat sovellukset pois etusivulta. Näitä itselle ovat sosiaalisen median sovellukset, Instagram ja Facebook. TikTok oli minulla työkäytössä yhtä pidempää asiakasprojektia varten, mutta kyseisen projektin loputtua poistin sovelluksen. Huomasin lyhyessä ajassa, miten vahvasti addiktoiva efekti sillä oli. Olen myös asentanut sovelluskohtaisia ruutuaikoja, jotka on kyllä valitettavasti melko helppo ohittaa.

Työskentelen itse sosiaalisen median parissa, joten koen välillä vaikeaksi hallita siitä koituvaa häiriötulvaa. Tutkimani viikon aikana käytin sosiaalisen median sovelluksia 22,5 tuntia, mikä tekee päiväkohtaisesti keskimäärin 3 tuntia 15 minuuttia. Oletin käyttäväni sovelluksia vähintään kaksi tuntia päivässä, mutta silti tämä hieman yllätti. Järkyttävin tästä oli yksi vapaapäivä, jossa sosiaalisen median sovelluksiin käytetty tuntimäärä oli melkein 8 tuntia. Puolustuksekseni olin flunssassa, mutta silti tämä tuntimäärä vastaa kokonaista työpäivää. Pahinta tässä tietysti on se, etten itse edes huomannut olleeni sovelluksessa niin pitkään kyseisen päivän aikana. Huomaan itsessäni selkeän korrelaation hyvinvoinnin ja puhelimen käytön välillä.  Usein myös huomaan ajattelevani, ettei urheilulle jää arjessa tarpeeksi aikaa, mutta voisin helposti leikata sosiaalisessa mediassa viettämästäni ajasta, vaikka tunnin joka päivä urheiluun.

Miten hallita aikaa ja keskeytyksiä?

Tähän osioon olen koonnut erilaisia, konkreettisia vinkkejä käyttämieni lähteiden sekä henkilökohtaisten kokemuksien perusteella. Näistä vinkeistä on varmasti hyötyä monelle, mutta erityisen paljon olen peilannut näitä omaan arkeeni opiskelijana.

1. Lue oikeaa kirjaa

Viime kuukausina olen lukenut paljon. Tänä kesänä pidin oikeasti myös hetken lomaa ja luin huvin vuoksi. Valitsin vain kirjoja, joita oikeasti halusin sillä hetkellä lukea. Monet niistä eivät pääse hyötykäyttöön esseitä varten, mutta hyödyllisiä ne ovat silti olleet. Olin unohtanut miten paljon rakastan lukemista, erityisesti ihan oikean kirjan muodossa. Nykyään tulee luettua todella paljon puhelimella ja kuuntelen myös äänikirjoja. Luemme niin paljon opintoja varten, että on järkevämpää lukea paljon puhelimen kirjasovelluksesta. Edullisempaa ainakin, sillä sovelluksessa saat monta kirjaa samalla hinnalla.

Puhelimella lukiessa mielessä on pakonkin edestä sähköpostit, vastaamattomat viestit sekä projektisovellukset kuten Teams ja Slack. Vaikka niistä olisikin poistanut ilmoitukset eikä niitä katsoisi, mieli on kuitenkin ehdollistunut siihen. Siellä ne ovat, puhelimessa, ja pelkästään puhelimen näkeminen muistuttaa näistä. Oikea, paperinen kirja auttaa keskittymään olennaiseen, eikä puhelimessa sijaitsevat muut asiat pääse tunkeutumaan jatkuvasti mieleen.

2. Eliminoi älylaitteiden keskeytykset

Edelliseen kohtaan liittyen, puhelin on yksi isoimpia häiriötekijöitä, jonka pelkkä läsnäolo vaikuttaa keskittymiseen. Jos siis teet luovaa työtä, laita puhelin pois näkyviltä tai vie se vaikka pois huoneesta. Jos joudut pakon edestä tehdä töitä koneella tai puhelimella, suunnittele etukäteen, koska sen työn teet.

Älylaitteissa on myös paljon merkkiääniä, ilmoituspalkkeja ja punaisella näkyviä lukemattomia viestejä. Jo näiden näkeminen stressaa ja voi vaikuttaa muuhun, erityisesti luovaan työhön, mitä teet tietokoneella tai puhelimella. Eliminoi siis nämä niin pitkälle kuin pystyt. Moneen laitteeseen voi asettaa ”Älä häiritse” -asetuksen, jonka päälle laitettuasi et näe tai kuule ilmoituksia. Siirrä sosiaalisen median sovellukset pois puhelimen etusivulta. Jos työasiat pyörivät mielessä helposti iltaisin, poista työsähköposti puhelimesta, käytä viestisovelluksia koneella ja älä käytä muita projektihallinta- tai työsovelluksia puhelimella.

3. Priorisoi ydintehtävät

Mieti mikä on oikeasti tärkeää, mitkä ovat niitä ydintehtäviäsi? Keskitä työaikasi näihin. Käy toissijaiset tehtävät läpi, mieti mitkä voi hylätä kokonaan, mitkä voit siirtää tulevaisuuteen ja mitkä voit delegoida. Tähän löytyy tehokas työkalu Eisenhowerin matriisi. Eisenhowerin matriisissa asiat jaotellaan kiireellisyyden ja tärkeyden mukaan neljään kategoriaan ja jokaiselle kategorialle on luotu oma toimenpidesuosituksensa (Sahimaa, J. 2018).

Kuvan lähde: Jaakko Sahimaan blogipostaus: Älä anna kiireellisten asioiden mennä tärkeimpien asioiden edelle. 2.12.2018.

4. Suunniteltu on puoliksi tehty

Suunnittelun tärkeys on korostunut itselle oikeastaan vasta opintojen aikana yrittäessäni yhdistää opintoja, vapaa-aikaa ja oman yrityksen johtamista. Suunnittelu on tullut lähes pakolliseksi ja siihen haluaisin panostaa vielä enemmän. Aiemmin ajattelin suunnittelun olevan stressaavaa ja aikaa vievää, mutta todellisuudessa hyvä suunnitelma poistaa stressiä, lisää vapaa-aikaa ja tehokkuutta. Jos joku on suunniteltu kalenteriin, se tulee todennäköisemmin toteutettua.

Yhden asian olen ymmärtänyt itse vasta hiljattain, vapaa-aika ja urheilu tulee myös laittaa kalenteriin. Jos et ole varannut sille aikaa, se tulee helposti täytettyä jollain muulla. Välillä valitettavasti sosiaalisen median selailulla.

Tutan pitämässä pajassa kävimme dialogia suunnittelun tärkeydestä. On siis hyvä tehdä vuoden lopussa alustava vuosisuunnitelma, kuukauden lopussa seuraavan kuukauden suunnitelma, viikon lopussa ensi viikon suunnitelma ja päivän loputtua seuraavan päivän suunnitelma. Näin asia on ikään kuin päätetty ja siihen tarttuminen on helpompaa ja vaivattomampaa.

5. Muista henkilökohtaiset ominaisuutesi

Koska sinulle on helpointa tehdä ajattelua vaativia tehtäviä? Milloin olet energisimmilläsi? Paljonko tarvitset lepoa ja urheilua? Omille henkilökohtaisille ominaisuuksille parhaiten sopivat työtavat saavat sinut kukoistamaan. Toisen on helppo herätä kuudelta ja työskennellä heti herättyään haastavien tehtävien parissa. Toinen pääsee vauhtiin puolen päivän aikaan ja saa aamu-urheilusta tarvitsemansa energian päivään. Toisen luovuus alkaa kukkia vasta myöhään iltapäivällä. Kun olet rehellinen itsellesi ja suunnittelet työpäiväsi aikataulun itsellesi sopivimmalla tavalla, pääset todennäköisesti parhaisiin tuloksiin.

Ikigai + Kaika + Aika = Mankai

Palatakseni Ichigo Ichie -kirjan pariin, mistä inspiraatio tähän esseeseen lähti. Kirjassa puhutaan paljon myös menestyksestä. Japanilaisittain ihmisen tarvitsee menestyäkseen ensin löytää Ikigai, eli kutsumus. Jokin asia, johon suhtautuu intohimoisesti ja jossa oma lahjakkuus pääsee kukoistamaan. Sitten on Kaikan vuoro. Kaika on hetki, jolloin Ikigai lähtee ensimmäistä kertaa elämään, kun otat ensimmäiset askeleesi kohti Mankaita. Mankai on kutsumuksen parissa menestyminen, tietynlainen mestarin tai ehkä nykykielessä asiantuntija asema. Sitä ei voi saavuttaa vain pelkällä kutsumuksella tai lahjakkuudella. Mankaihin päästäkseen tarvitsee tehdä ahkerasti ja pitkäjänteisesti töitä. Kun omistautuu omalle kutsumukselleen, tuottaa se loputtomasti iloa niin itselle että muille (García, H. & Miralles, F. 2019).

Opiskelijaelämässä tai opiskelijaelämän aikana olen kokenut erityisen haasteelliseksi ajan jakautumisen. Välillä koen mahdottomaksi keskittyä itselleni tärkeimpiin asioihin. Se tietysti vaikeuttaa hetkessä elämistä ja keskittymistä, koska usein odotan vain saavani jotkin asiat pois alta, että voin keskittyä olennaiseen. Opintosuunnitelmaan kuuluu viikkotasolla 40 tuntia opiskelua. Se on melko pitkä viikko työviikkonakin, mutta opiskelu on myös paljon kuormittavampaa.

Merkittävä osa korkeakouluopiskelijoista kokee vaikeuksia jaksamisessa ja opiskelussa. Psyykkisiä vaikeuksia kuten jatkuvaa ylirasitusta, tehtäviin keskittymisen vaikeuksia ja runsasta stressiä koki lähes joka kolmas opiskelija jo vuonna 2016 (Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016, YTHS). Koronapandemia poikkeusoloineen lisäsi opiskelijoiden psyykkistä kuormittuneisuutta siten, että nyt joka kolmas on niin kuormittunut, että tarvitsisi tilanteeseen mielenterveysapua. (Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus 2021, THL)

On huomattavasti helpompaa keskittyä viikossa vain työhön, varsinkin jos on jo tehnyt samojen työtehtävien parissa töitä pidempään. Opiskellessa sama 40 tuntia käytetään uuden opiskeluun, mikä vie huomattavasti enemmän energiaa. Harvalla on mahdollisuutta myöskään vain opiskella, vaan useampi joutuu tehdä jonkun verran töitä opintojen ohella. Itseni mukaan lukien. Vapaapäiviä on siis välillä vaikea ajastaa kalenteriin ja niistä on välillä vaikea pitää kiinni, jos saavutettavuuden oletetaan olevan korkea. Meidän opiskelijoiden tuleekin itse huolehtia lisäavun hakemisesta, jos ajanhallinnassa on merkittäviä haasteita.

Ichigo ichie eli suomalaisittain tietoisuustaidot

Hetkessä eläminen ja ajanhallinta ovatkin melko lähellä toisiaan, vaikka aiemmin olen usein mieltänyt nämä erillisiksi asioiksi. Olen ajatellut, että rutiinit ja suunnitelmallisuus poistavat hetkessä elämisen mahdollisuuden. Tänä päivänä ajattelen toisin. Suunnitelmallisuus ja ajanhallinta vapauttavat aikaa, mutta mikä tärkeintä: tilaa aivoihin. Kun tiedät milloin mikäkin tapahtuu, niin myös vapaa-ajalla on helpompaa keskittyä olennaiseen, itse vapaa-aikaan ja siitä nauttimiseen. Tällöin mielessä ei pyöri työ- ja kouluasiat.

Ichigo Ichie eli hetkessä eläminen voisi toiselta nimeltään olla paljon käytettyä mindfulnessia eli tietoisuustaitoja. Nämä taidot tarkoittavat keskittymistä kulloinkin meneillään olevan hetken kokemiseen, havainnointiin ja hyväksymiseen. Tietoisuustaitojen harjoittelusta on ollut todistetusti hyötyä masennuksen, ahdistuksen, stressin ja kivun lievittämisessä sekä se voi olla myös hyödyksi onnellisemman elämän tavoittelussa. Säännöllinen harjoittelu tukee myös keskittymistä, rauhoittumista ja oppimista, niin lapsilla, nuorilla kuin aikuisillakin (Suomen Mielenterveys Ry, 2022).

Pohdinta

Kirjoitin tämän akateemisen esseen melko pohtivalla otteella, mutta tiivistääkseni esseen ajatuksia. Olen tällä hetkellä kolmannen vuoden korkeakouluopiskelija, joka on kokenut opiskeluaikana merkittävästi lisääntynyttä kuormitusta. Olen kuitenkin saanut siihen apuja, sekä oppinut itse uusia ajanhallinnan taitoja. Ehkä isoin oppi itselleni on kuitenkin ollut armollisuus itseäni kohtaa ja tietoisuustaidot.

Perfektionistina olen vihdoin oppinut hyväksymään keskeneräisyyttäni ja sitä etten voi kaikessa olla aina paras tai edes niin hyvä kuin itse haluan olla. On hyvä laittaa oma hyvinvointinsa etusijalle, sillä jos ei itse voi hyvin, ei voi myöskään antaa muille mitään. Se onkin ollut omien opintojeni mantra.

Lähteet

García, H. & Miralles, F. 2019. Ichigo Ichie – Hetkessä elämisen taito japanilaisittain. Helsinki: Gummerus.

Toivanen, M. & Yli-Kaitala K. & Viljanen, O. & Väänänen, A. & Turpeinen, M. & Janhonen, M. & Koskinen, A. 2016. Aikajärjestys asiantuntijatyössä. Helsinki: työterveyslaitos. Luettu 4.11.2022.

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131617/AikaJarjestys_asiantuntijaty%C3%B6ss%C3%A4.pdf?sequence=1

Wei, M. 2018 Study finds being on your phone constantly can be harmful. Luettu 12.11.2022.

https://www.psychologytoday.com/us/blog/urban-survival/201812/study-finds-being-your-phone-constantly-can-be-harmful

Suomen mielenterveys Ry. 2022. Mitä ovat mindfulness -tietoisuustaidot? Luettu 12.11.2022.

https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/harjoitukset/mindfulness/

Sahimaa, J. 2018. Älä anna kiireellisten asioiden mennä tärkeimpien asioiden edelle! Luettu 10.11.2022.

https://www.jaakkosahimaa.fi/blogi/ala-anna-kiireellisten-asioiden-menna-tarkeimpien-asioiden-edelle

Kunttu, K. & Pesonen, T. & Saari, J. (YTHS) Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. Luettu 20.11.2022.  Korkeakouluopishttps://www.yths.fi/app/uploads/2020/01/KOTT_2016-1.pdf

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveys, elintavat ja opiskelijaryhmään kuuluminen. 13.12.2021. Luettu 20.11.2022.

https://thl.fi/documents/10531/5589167/KOTT2021-tutkimuksen+perustulokset.pdf/db343de6-25d0-0964-42a9-ffe268d9932d?t=1639369139813

Tanttari, T. Ajanhallinnan paja. 3.11.2022. Fiia Ketosen muistiinpanot.