Luin Oskari Saaren kirjan Aki Hintsa: Voittamisen anatomia. Kirja kertoo Aki Hintsasta, joka on yksi Suomen menestyneimmistä urheilulääkäreistä. Hintsa on tullut tunnetuksi varsinkin urastaan Formulakuskien kanssa, mutta hän on työskennellyt myös monien muiden lajien huippu-urheilijoiden kanssa. Kirja oli mielestäni loistavasti kirjoitettu ja sen lukeminen oli helppoa sekä mukaansatempaavaa. Kirjan aihe oli minulle itselle todella lähellä sydäntä, sillä olen koko ikäni harrastanut urheilua eri lajien parissa ja seurannut monen Hintsan asiakkaan urheilu-uraa TV:n välityksellä. Oli mielenkiintoista kuulla tarinoita huippu-urheilun kulisseista, urheilijoiden kohtaamista haasteista sekä harjoittelusta. Opiskelen tällä hetkellä fysioterapiaa ja yksi minua eniten kiinnostavista asiakasryhmistä on juuri urheilijat ja heidän suorituskykynsä maksimointi.

Hintsa lähestyi urheilijoiden hyvinvointia todella laajasti ja ymmärsi miten moni eri asia vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn. Hän loi itse hyvinvointimallin, jossa yleiseen hyvinvointiin kuuluu kuusi eri osa-aluetta: biomekaniikka, yleinen hyvinvointi, ravinto, uni, henkinen energia ja aktiivisuus. Tämän mallin ideana on, että kaikki osat vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin, mutta myös toisiinsa. Jokaisen alueen tulee olla kunnossa, jotta ihminen saa harjoittelusta parhaan mahdollisen tuloksen irti. Mielestäni kirjan paras esimerkki ihmisestä, jolla kaikki kuusi kohtaa olivat tasapainossa ja loivat mahdollisuuden menestymiselle, oli Haile Gebrselassie. Hän on yksi kaikkien aikojen parhaista kestävyysjuoksijoista ja kirjassa kerrotaan, kuinka koko hänen elämänsä pyöri kestävyysjuoksun ympärillä sitä tukien. Haile nukkui ja söi todella säännöllisesti, riittävästi ja laadukkaasti. Nämä mahdollistivat hänen kovan treenaamisen ja palautumisen fyysisesti. Henkistä energiaa Haile keräsi oikeastaan kaikesta mitä hän teki. Hän nautti työstään, perheensä kanssa vietetystä ajasta sekä tietenkin juoksemisesta. Siinä olikin kaikki, mistä Hailen päivät koostuivat. Niissä ei ollut mitään turhaa tai ylimääräistä. Monelle meistä harjoittelu ja varsinkin työ ovat asioita, jotka syövät henkistä energiaa, mutta hänelle ne olivat mieluisia asioita ja tukivat toinen toistaan.

Hailen sanoista: ” Jos en juokse, en ole se, joka omasta mielestäni olen: juokseva mies.” pääsemmekin Hintsan asiakkailleen usein esittämiin kysymyksiin: Kuka olet? Mitä haluat elämältä? Kontrolloitko omaa elämääsi? Kaikille näihin kysymyksiin vastaaminen ei ole yhtä helppoa kuin Hailelle, mutta vastaukset kertoivat Hintsalle paljon asiakkaista ja heidän motivaatiostaan. Jotta urheilija pystyy olemaan jossain lajissa maailman paras, täytyy hänen haluta sitä ja se ei saa olla pakkopullaa. Monet tekevät kaikki harjoitteet, joita valmentajat käskevät, mutta muu elämä ei välttämättä vie optimaalisella tavalla kohti tavoitteita. Motivaatio hyvinvoinnin osa-alueiden parantamiseen tulee tulla suoraan henkilön omista tavoitteista, jolloin ohjeiden noudattaminen tapahtuu omasta tahdosta, eikä jonkun muun käskystä.

Sain itse irti todella paljon kirjan lukemisesta ja tajusin, että olen miettinyt urheilua liikaa pelkän harjoittelun kautta. Omalla kohdallani varsinkin unen sekä henkisen energian merkitys ovat olleet liian pienellä huomiolla. Esimerkit formulakuskien sekä yritysjohtajien unen määrään liittyen herättivät minut ajattelemaan riittävän unen tärkeyttä suorituskyvylle. On myös merkittävää tehdä elämässä asioita, jotka kerryttävät henkistä energiaa. En ole aikaisemmin tajunnut sen vaikuttavan urheilusuorituksiinkin niin paljon, mutta tähän liittyvä esimerkki Kimi Räikkösestä sai minut pohtimaan asiaa. Hintsa nimittäin ei kieltänyt Kimiltä kokonaan alkoholinhuuruisia illanviettoja, vaikka maallikon silmin se olisi ehkä ainoa mahdollisuus tavoitellessa mahdollisimman hyvää suorituskykyä F1-auton ratissa. Nämä illat nimittäin olivat Kimille todella tärkeitä ja kerryttivät hänen henkistä energiaansa. Hintsan mielestä Räikkösen niistä saama henkinen energia hyödytti häntä enemmän F1-uralla kuin niistä johtuva fyysinen haitta.