Tyypillisin aloittelevan yrittäjän virhe on ottaa omille harteille enemmän asioita, kuin mitä oikeasti pystyy tekemään. Kaikki aluksi kuulostaa helpolta, nopealta ja kivalta, mutta kun asioita kerääntyy riittävän paljon eikä 24 tuntia vuorokaudessa enää riitä, siitä joutuu maksamaan omalla hyvinvoinnilla. Liiallisen työn takia aivot vähitellen ylirasittuvat, mikä aiheuttaa hidasta, mutta varmaa työuupumusta. Se ei tule heti, mikä on juuri se vaarallinen asia tässä, sillä ihminen ei välttämättä edes huomaa, että hän ei enää pärjää, kunnes kaikki kaatuukin päälle. Jälkeenpäin on paljon vaikeampaa palauttaa oma normaali tasapaino elämässään sekä oppia suhtautumaan työhön ei niin vakavasti.

Heti, kun tulee pieniäkin merkkejä siitä, että työtunnit paukkuvat yli, kannattaa toimia heti. On olemassa paljon erilaisia työkaluja omaan ajanhallintaan, joista voi etsiä itselleen sopivimman. Esimerkiksi taulukko, jossa asioita järjestetään tärkeys sekä kiireellisyys -järjestykseen. Siitä huomaakin, että ei tarvitse tehdä kaikkia asioita heti tänä iltana, vaan osan voi jättää vasta seuraavalle viikollekin. Toinen asia, joka huomattavasti helpottaa, on delegointi. Varsinkin sisäisillä yksinyrittäjillä on monesti se vaikeus, että he eivät pysty luottamaan toisiin ihmisiin, että he pystyvät tekemään jonkun homman puolestasi vähintään yhtä hyvin tai jopa paremmin. Kyseisen piirteen takia ihmiset monesti ottavatkin liikaa hommaa, koska luulevat olevansa parhaita tässä asiassa. Delegoimalla asioita muille oma kalenteri huomattavasti vapautuu sekä jää enemmän aikaa lepoon, jonka ansiosta oma produktiivisuus kasvaa.

Olen itsekin päässyt törmäämään ajanhallintaongelmiin, joihin pyrin etsimään sopivimpia ratkaisuja. Ne eivät tulleet heti hyvän ajanhallintakirjan jälkeen, vaan kokemuksen kautta. Eri ihmisten kohdalla toimii aivan erilaiset asiat, mutta tässä ovat omani:

1. Puhelimen mykistys klo 17 jälkeen on tullut ehkä jopa itsestään, sillä huomasin, että ajattelen projektiasioita jopa, kun olen viettämässä viikonloppua mökillä tai kun olen menossa nukkumaan. Tämä asia johtuu siitä, että puhelimeen voi helposti tulla joku ilmoitus tai viesti, joka heti kuormittaa ajatuksia, vaikka se ei olisikaan tässä vaiheessa niin ajankohtainen.
2. Lomat ovat lomailua varten. Juuri hyvä lepo, maisemien vaihtaminen sekä työhön liittymättömiin asioiden tekeminen nostaa omaa produktiivisuutta loman jälkeen. Moni ajattelee, että loma on aika, jolloin voi alkaa tekemään omia rästejä sekä muita työjuttuja kuntoon, koska siihen on enemmän aikaa, mutta todellisuudessa loman loputtua ihminen on vielä enemmän ylikuormittunut kuin loman alussa. Loman kannattaa käyttää siihen, että pistää kuntoon juuri sellaisia asioita, joihin ei yleensä jää aikaa töiden takia. Se voi olla esimerkiksi laatuaikaa perheen kanssa, inspiroiva lomareissu tai vaikkapa syventyminen omaan lempi harrastukseen. Näin oma mieli pysyy virkkeenä, ja uupumuksen saamisen vaara huomattavasti laskee.
3. Tauot eivät ole heikkoutta. Itse ennen ajattelin, että olen parempi työntekijä, jos kieltäydyn tauoista tai pidän niitä erittäin lyhyinä. Tässä on sama lopputulos kuin loman puutteen jälkeen. Hyvin aikataulutetut tauot pitävät mielen kasassa sekä antavat voimia koko työpäivään. Niitä ei kannata hävetä, ja saa pitää juuri sillä tavalla, mikä kokee itselleen parhaaksi.
4. Oikeat deadlinet tehtäville. Omalla kohdallani ei toimi yhteisesti määrätyt deadlinet, joissa ei ole muuta selitystä kuin ”sovitaan, että se on nyt tämä”. Näin asia helposti jää viimeiselle illalle tai muutenkin tekemättä. Sen takia olen oppinut keksimään ns. ”oikeita” deadlineja itselleen, jotka motivoivat minua enemmän. Esimerkiksi pitää saada asiat kuntoon ennen viikonloppua, jotta voisin pitää sen vapaana. Tai esimerkiksi, että minun ei tarvitsisi keksiä turhaa selitystä, miksi en taaskaan ehtinyt tehdä jotakin.

Täytyy muistaa, että työuupumus on vakava asia, jonka ensimmäisiin oireisiin pitää heti suhtautua vakavasti. Yle toimittajan, Taru Tikkasen mukaan lähes neljäsosa työikäisistä suomalaisista kokevat työuupumuksen oireita. Mikäli tilanteeseen ei puututa, tilanne voi muuttua vakavammaksi, koska on paljon helpompi estää oireet alkuvaiheessa kuin hoitaa vakavaa työuupumusta, johon menee useita kuukausia. On myös johtajan tehtävä ajoissa huomata, että työntekijä on burnoutin rajalla, ja huolehtia hänestä itse, koska melko uupunut ihminen yleensä tajuaa sen vasta, kun on jo liian myöhäistä. Pitäisi huolehtia omasta terveydestä ajoissa, jotta työnteko olisi mieluisa tekeminen eikä pahin stressilähde.

Lähde: Taru Tikkanen, Helsinki 2018 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/11/04/lahes-neljasosa-tyoikaisista-kokee-tyouupumuksen-oireita-naista-merkeista