JOHDANTO 

Aloitin opintoni TAMK Proakatemialla elokuussa 2022. Olin hakenut suomenkieliselle tiimijohtamisen ja yrittäjyyden tutkintolinjalle, ja olin onnekseni päässyt sisään. Kaikki kuitenkin muuttui, kun joulukuussa 2022 ilmoitettiin mahdollisuudesta vaihtaa englanninkieliselle puolelle. Tutkinto olisi siis samanlainen, mutta opiskelu tapahtuisi englanniksi, englantia puhuvien opiskelijoiden kanssa. Päätin tarttua tilaisuuteen. 

Tässä esseessä kerron erityisestä matkastani Proakatemialla tähän mennessä. Haluan jakaa ajatuksiani ja oppejani, sekä haasteita, joihin olen törmännyt. Viittaan muutaman kerran myös lähteisiin, jotka käsittelevät muun muassa englannin kielen tärkeyttä työelämässä, sekä oman paikkansa löytämistä, silloin kun ei ole ketään kenestä ottaa mallia. Omanlaista polkua kulkeminen on nimittäin välillä haastavaa ja pelottavaa.  

AINUTLAATUINEN TILAISUUS 

Kuten johdannossa mainitsin, aloitin korkeakouluopintoni suomeksi. Hakiessani Proakatemialle, en ollut edes harkinnut englanninkielistä linjaa. Olin pitkään ollut kiinnostunut englannin kielestä, mutta en ajatellut kielitaitoni olevan tarpeeksi hyvä. Jälkeenpäin ajateltuna tämä on hassu ajatus, sillä olinhan esimerkiksi 17-vuotiaana ollut yksin kielikurssilla Lontoossa ja tämä reissu meni erittäin hyvin. Osasin siis englantia, mutta ehkä vastaan pisti epävarmuus omasta osaamisesta. Joka tapauksessa aloitin opintoni suomeksi hyvillä mielin. Uusi alku, uusi kaupunki ja uudet piirit jännittivät, mutta vielä enemmän innostivat. Olin valmis uuteen lukuun elämässäni. 

Ensimmäisen syksyn opinnot Proakatemialla koostuvat pelkästään kursseista, eli emme vielä tässä vaiheessa ole perustaneet tiimiyrityksiä. Käytämme aikamme esimerkiksi talousmatematiikan, yritysjuridiikan ja taloudellisen osaamisen opiskeluun. Hankimme siis teoreettista pohjaa ja osaamista edessä häämöttävälle yrittäjyydelle. Syksyn opinnot jakavat opiskelijoiden kesken eriäviä mielipiteitä, mutta itse henkilökohtaisesti pidin kursseista ja halusin suoriutua niistä kunnialla. Onhan minulla tavoitteena joku päivä suorittaa kauppatieteiden maisteritutkinto.  

Joulukuu on kuitenkin syksyn jännittävintä aikaa, sillä silloin ensimmäisen vuoden opiskelijat jaetaan tiimiyrityksiin. Jako tehdään perusteellisten Belbin-testien perusteella, jotka siis kertovat millainen tiimityöskentelijä olet. Uusiin tiimeihin pyritään siis saamaan mahdollisimman kirjava ja monipuolinen porukka, jotta suuren tiimin työskentelyn onnistuminen olisi mahdollisimman taattua. Vuonna 2022 päädyttiin luomaan 4 uutta tiimiä, joista jokaiseen tulisi noin 20 henkeä. Kaksi tiimiä suomea puhuvista ja kaksi tiimiä englantia puhuvista. Tässä oli kuitenkin pieni twisti. Toinen englantia puhuvista tiimeistä tarvitsi täydennystä suomenkieliseltä linjalta. Kiinnostuin tilaisuudesta välittömästi, mutta epävarmuus puski taas pintaan. Pärjäänkö minä? Onko tämä liian iso pala haukattavaksi? Tulenko katumaan päätöstäni? Onnekseni minulla oli ystäviä, jotka olivat myös kiinnostuneet vaihtamisesta ja heidän tuellaan lähdin itsekin mukaan. Meitä on neljä rohkeaa, jotka hyppäsivät mukaan enkkupuolen junaan. 

Michelle Obama julkaisi vuonna 2022 kirjan nimeltään Valo meissä kaikissa. Kirja on jatkoa hänen ensimmäiselle kirjalleen nimeltä Minun tarinani (2018), jossa Obama kertoo elämästään ja käteen jääneistä opetuksista. Valo meissä kaikissa mainitsee muutamaan otteeseen, kuinka vaikeaa on tavoitella jotakin mitä ei näe. Jotakin, jota ei ole koskaan ennen tehty. Omat haaveet saattavat tuntua tyhmiltä tai epärealistisilta, jos ei ole ketään ketä seurata tai johon verrata itseään. (Obama, 2022, 98). 

Oli helpottavaa lukea Michelle Obaman ajatuksista. Kun meille tarjottiin mahdollisuutta vaihtaa englanninkieliselle puolelle ja liittyä aivan uudenlaiseen tiimiin, se oli ainutlaatuinen tilaisuus. Vastaavanlaista ei oltu toteutettu koskaan ennen Proakatemialla. Joulukuussa meidän tiimiyrityksemme sai sitten alkunsa. Meitä opiskelijoita on suomenkieliseltä puolelta, englanninkieliseltä puolelta, sekä puoli vuotta aiemmin aloittaneesta tiimiyrityksestä. Nämä kolme eri ryhmää sekoitettiin ja höystettiin vielä taitavalla valmentajalla, Timo Nevalaisella. Näin syntyi uudenlainen tiimi, joka vielä päätti nimetä itsensä Kaaokseksi.  

On vaikeaa unelmoida jostain, mitä ei näy (Obama, 2022, 98). Hyppäsin kuitenkin uuteen tiimiin, vaikka kukaan ei tiennyt mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Näin hurjan paljon potentiaalia kansainvälisessä tiimissä täynnä erilaisia osaajia ja vahvoja persoonia. Uskon, että elämässä täytyy tehdä isoja ja jopa pelottaviakin siirtoja, jos haluaa menestyä. Uskon, että nimenomaan Kaaokseen liittyminen oli oikea valinta juuri minun polullani. Tämähän on uskomattoman hyvä tilaisuus opetella englantia, haastaa itseään ja olla mukana luomassa jotakin uutta. SUKOL Ry:n mukaan työelämässä arvostetaan yhä enemmän ja enemmän hyvää englannin kielen taitoa (SUKOL Ry, 2020). Se on jopa edellytys työlle, ja siinä pärjäämiselle. Itse ainakin haluan hioa englannin kielen taitoni huippuun, ja etenkin kehittää työ- ja bisnesmaailmassa tarvittavaa sanastoa. 

MITÄ ON JÄÄNYT KÄTEEN? 

On hullua, miten nopeasti aika kuluu. KAAOS Projects Osk on ollut nyt toiminnassa lähes neljä kuukautta. Jos osuuskuntamme perustamisprosessi kiinnostaa, löydät siitä kattavan esseen tästä linkistä: https://esseepankki.proakatemia.fi/osuuskunnan-perustaminen-paperiviidakko/ . Joulukuussa ja vielä jopa helmikuussakin minua pelotti se, että olinko tehnyt väärän valinnan. Olinko nyt vaihtamalla pilannut koko Proakatemia –kokemukseni? Nyt jälkiviisaana voin ilolla kertoa, että en ole katunut päästöstäni lähteä tälle odottamattomalle matkalle. Vaikka tiimimme onkin nuoresta iästään huolimatta kokenut paljon ylä- ja alamäkiä, en vaihtaisi mitään. Haluan ajatella niin, että kaikki vastoinkäymiset ovat meille vain hyödyksi. Loppujen lopuksi olemme kuitenkin koulussa, joten kaikki opit hyödyttävät meitä tulevaisuudessa. Olenhan tullut tähän kouluun oppimaan mahdollisimman paljon. 

Tällainen kansainvälinen “sekatiimi” vaatii paljon aikaa omien rutiiniensa ja rytmiensä löytämiseen. Olemme kuitenkin tehneet hurjasti edistystä ja pyrkineet keskittymään juuri meidän vahvuuksiimme. Henkilökohtaisesti olen ihan ensinnäkin oppinut englantia. Olen etuoikeutettu, sillä pääsen harjoittamaan kielitaitoani joka päivä. Onhan englannin kieli tärkein kieli nykypäivän ja tulevaisuuden työelämässä (SUKOL Ry, 2020). Olen myös oppinut työskentelemään vahvojen ja erilaisten persoonien kanssa, sekä päässyt avartamaan maailmankatsomustani. Yksi tärkeimmistä opeista tiimityöskentelyn näkökulmasta on ollut kommunikaation tärkeys, ja se, että ei saa ikinä olettaa mitään. 20 hengen tiimissä et voi olettaa, että kaikki ovat samalla viivalla asioista, jotka ovat sinulle itsellesi itsestäänselvyyksiä. Et voi myöskään ikinä kommunikoida liikaa. Tiedon vaihtaminen tiimiläisten välillä on elintärkeää. Infoa, infoa ja vielä kerran infoa.  

Aika ajoin tulee päiviä, kun mietin, että onko tässä mitään järkeä. Kuitenkin viisaan valmentajamme eräät sanat ovat jääneet mieleeni. “Te olette suomalaisen työelämän tulevaisuus”. Tarkoittaa siis sitä, että kansainvälisyys ja tiimityöskentely ovat tulevaisuutta. Kaikki se, mitä harjoittelemme päivästä toiseen, on tulevaisuutta. Haluan itsekin uskoa niin. Meillä on niin uskomattoman hieno porukka kasassa, että eihän tästä voi muuta kuin tulla jotain innovatiivista ja upeaa. Olemme jo nyt ravistelleet tiettyjä kaavoja ja normeja, joten uskon vielä hienompaan tulevaisuuteen ja jännittäviin seikkailuihin. Saa nähdä, mitä tästäkin vielä tulee. 

LÄHTEET 

Obama M., Valo meissä kaikissa. 2022. Otava kirjapaino Keuruu. 

SUKOL Ry. Riittääkö englannin kielen taitosi?. 6.11.2020. Blogiteksti. Viitattu 22.4.2023. https://www.sukol.fi/liitto/uutiset/sukolin_blogi/riittaako_englannin_kielen_taitosi.2728.blog