Esseen kirjoittajat: Sofia Putkonen, Jasmi Koskela

Tässä linkki podcastiin, jossa Jasmi ja Sofia keskustelee siitä, mitä on huijarisyndrooma sekä miten koemme sen itse:

Huijarisyndrooma viittaa tuntemukseen tai uskomukseen siitä, että menestyminen tai saavutukset perustuvat onnekkuuteen, sattumaan tai muiden virheelliseen arvioon eikä omiin taitoihin tai pätevyyteen. Tämä tunne huijarisyndroomasta voi ilmetä voimakkaana epävarmuutena omasta osaamisesta ja pelkona siitä, että enemmin tai myöhemmin ”paljastut”, vaikka todellisuudessa henkilöllä on tarvittavat taidot ja pätevyys. Vaikka moni voi ulospäin näyttää itsevarmalta ja osaavalta, monet kamppailevat sisäisen epävarmuuden kanssa. (Grant, 2021)

Huijarisyndrooma ei ole mielenterveyden häiriö, vaan pikemminkin huijariajattelua. Se ei kuitenkaan ole harvinainen ilmiö, ja monet meistä voivat tuntea samankaltaisia epäilyksiä omasta osaamisestaan. Huijarisyndrooman juuret voivat ulottua lapsuuteen, jossa yksilö saattaa kokea ristiriitaista palautetta tai asetetaan epärealistisia odotuksia. Tämä voi luoda perustan huijariajattelulle, joka ilmenee vahvemmin aikuisiällä. (Kiviharju, 2022)

Huijarisyndroomasta kärsivä henkilö yleensä aliarvioi itseään, pelkää paljastumista huijariksi ja kieltäytyy ottamasta vastaan positiivista palautetta. Kehä, jossa huijariajattelija epäilee itseään, tekee kaiken välttääkseen epäonnistumista ja kuitenkin onnistuu, saaden positiivista palautetta, vahvistaa huijarisyndroomaa entisestään. Huijarisyndrooman oireet voivat vaihdella paljonkin eri yksilöillä, mutta yleisimpiä piirteitä ovat esimerkiksi epäonnistumisen pelko, jatkuvat epäilyt itsestään sekä menestyksen vähättely. Henkilö voi jatkuvasti epäillä omia kykyjään ja ajatella, että muut ympärillä eivät ymmärrä, kuinka vähän hän oikeasti osaa. Pelko siitä, että epäonnistuminen paljastaa oman vähäisen osaamisen ja tuo esiin sen, ettei ole oikeasti pätevä, jolloin on helpompi vähätellä omia saavutuksiaan ja kokea, että menestyminen ei johdu omasta taidosta vaan sattumasta. (Kiviharju, 2022)

Vaikka huijarisyndroomaa esiintyy kummankin sukupuolen keskuudessa, se on yleisempää naisilla. Täydellisyyden tavoittelijat, jotka asettavat itselleen korkeat vaatimukset ja tuntevat tarvetta olla paras kaikessa, saattavat olla erityisen alttiita huijarisyndroomalle. Huijariajattelu voi johtaa epävarmuuteen omasta osaamisesta, estää uusien haasteiden ottamista vastaan ja vaikuttaa negatiivisesti opiskeluun ja työelämään. Pelko epäonnistumisesta saattaa johtaa ylisuorittamiseen tai päinvastoin, asioiden viime tippaan jättämiseen. (Kiviharju, 2022)

Huijarisyndroomasta yli pääseminen vaatii itsetutkiskelua ja tietoista työskentelyä omien ajatusmallien parissa. Tärkeitä askelia ovat avoin keskustelu huijariajatuksista, vertailun välttäminen muihin, kehujen vastaanottaminen, positiivisen itsepuheen harjoittelu ja itseluottamuksen vahvistaminen. Virheiden hyväksyminen osaksi oppimisprosessia on myös olennaista. (Kiviharju, 2022)

Lähteet:

Kiviharju. 2022. Huijarisyndrooma – mikä se on ja miten siitä pääsee eroon?

Grant, A. 2021. Mieti vielä – Uudelleen ajattelemisen taito. Helsinki: Viisas Elämä Oy.