Tampere
02 May, Thursday
6° C

Proakatemian esseepankki

Henkilökohtainen talous 2



Kirjoittanut: Atte Takamaa - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Henkilökohtainen talous 2

Tämä essee on jatkoa aiemmalle esseelleni Henkilökohtainen talous 1, jonka lukemista suosittelen ennen tätä esseetä eri konseptien paremmin ymmärtämiseksi.

Säästäminen 101

Viittasin viime esseessä pariin otteeseen ”puskuriin”, jota olisi syytä avata tarkemmin nyt säästämiseen päästyämme. Puskuri tai ”pahanpäivänvara” tarkoittaa tilillä pidettävää rahasummaa, joka auttaa yllättävien menojen kuten auton hajoamisen sattuessa kohdalle. Yllättäviin menoihin varaudutaan omasta kokemuksestani suhteellisen heikosti verrattuna siihen, kuinka helppo puskuri on konseptina toteuttaa. Puskuri on yksinkertaisuudessaan tililläsi oleva tietty kiinteä rahasumma, johon et koske kuin vain todellisen tarpeen tullen. Todellinen tarve puolestaan viittaa esimerkiksi tapahtumiin kuten juuri auton hajoamiseen, työpaikan menettämiseen, läheisen sairastumiseen tai muuhun äkilliseen kuluja tuottavaan tapahtumaan. Puskuria ei tule sekoittaa esimerkiksi lomakassaan, johon koskea kun on ”tarve” päästä reissuun, vaan puskuri on olemassa turvatakseen mielenrauhaa arjessa. Jos esimerkiksi autosi hajoaa, on sinulla varaa viedä se korjaajalle, etkä joudu epäonnen iskiessä heti mierontielle.

Kuinka suuri puskurin tulisi sitten olla ja miten tehdä sen kerryttäminen helpoksi? Eri alan ammattilaiset ajattelevat asiaa vähän eri kanteilta, mutta loppusumma eri lähestymistavoissa lähes sama. Talousvalmentaja Helena Rostedt esimerkiksi suosittelee blogissaan, että sopiva puskurin koko vastaisi noin 3–6 kuukauden menoja. Pankkiiriliike Alexandrian ammattilaiset puolestaan suosittelevat puskurin kooksi kolmen kuukauden nettopalkkaa eli palkasta käteesi jäävää osuutta. Tykkään molemmista lähestymistavoista, sillä ne ottavat huomioon yksilön henkilökohtaisen tilanteen. Alexandrian ammattilaiset antavat myös hyvän vinkin puskurin kerryttämisen helpottamiseksi. He suosittelevat, että puskurille olisi hyvä avata oma tilinsä, jonne siirtää rahaa säännöllisesti esimerkiksi palkkapäivän yhteydessä. Ja kun puskuri on täynnä, voi rahoja alkaa taas käyttämään tai esimerkiksi sijoittamaan normaalisti. Erillisellä tilillä olevalla puskurilla, johon ei ole liitetty korttia, on suurempi kynnys mennä käyttämään arjen kiireessä, eikä se mene täten sekaisin muun rahankäytön lomassa. (Alexandria 2022; Rostedt 2022.)

Säästää voi myös muualle kuin puskuriinsa. Raha toimii arjessa mahdollistajana vaikka mille tavoitteille niin lyhyellä kuin pidemmilläkin aikaväleillä. Lyhyellä aikavälillä voit säästää lomamatkaan tai lempi vaatemerkkisi vaatteeseen. Keskipitkällä aikavälillä voit säästää esimerkiksi auton ostoa varten ja pidemmällä aikavälillä asunnon ostoon tai eläkepäiviä varten. Välillä kuulee, että aloitan säästämisen/sijoittamisen myöhemmin, tai että pitäähän ne rahat käyttää, kun on vielä elossa. Tässä on tietty myös totuutta takana, kun haudan taakse rahojaan ei saa mukaan, mutta toisaalta on tämä äärimmäisen lyhytnäköistä, jos pienellä suunnitelmallisuudella olisi mahdollistettavissa niin pieniä kuin suuriakin unelmia. Säästämällä edes puskurin verran voi välttää huomattavan määrän arjen stresseistä onnen kääntyessä sinua vastaan.

 

Velka 101

Velka voi olla hyödyllistä tai väärin käytettynä pahin painajaisesi. Asuntolaina voi mahdollistaa unelmiesi asunnon oston ja opintolaina kokemusrikkaan opiskelijaelämän, mutta molemmissa olet parin väärän askeleen päässä ongelmista. Kuten jo aikaisemmassa esseessä totesin, ei velalla eläminen ole kestävää. Ennen velan ottamista on oltava huolellinen, että sen pystyy maksamaan takaisin pankin luoman maksuaikataulun mukaisesti. Erityisen huolellinen tuleekin olla, kun laskee, selviääkö tulevista lainasuorituksista varmasti. Jos esimerkiksi saisit asuntolainan, mutta se viä budjettisi aivan nolliin tai vain vähän ylijäämäiseksi, tulee sinun vakavasti harkita, onko sinulla siihen varaa. Pankki nimittäin haluaa aina rahansa takaisin, vaikka joku kuukausi haluaisitkin lomamatkalle lainaosan takaisinmaksun sijaan.

Tärkeimmät huomioitavat seikat lainaa kilpailuttaessa ovat mihin viitekorkoon laina sidotaan, marginaalin koko sekä takaisinmaksutapa. Valittavia viitekorkoja on useita, pankeilla on esimerkiksi omat pankkikohtaiset Prime-viitekorkonsa, joita he vaihtavat pankin omalla päätöksellä. Näitä yleisempi on kuitenkin Euribor-markkinakorko ja sen eri pituudet 1 vko, 1 kk, 3 kk, 6 kk ja 12 kk. Näistä yleisimpinä tarjoavat pankit 3 kk:ta sekä 12 kk:ta. Viitekoron päälle kokonaiskoron muodostamiseksi lisätään pankin määrittämä marginaali. Marginaali vaihtelee lainan vakuuksien, lainan ottajan takaisinmaksukyvyn ja lainan käyttötarkoituksen mukaan, mitkä kaikki vaikuttavat siihen, kuinka riskialttiina asiakkaana näkee sinut. Pohjimmiltaan perustuu marginaali rahoitusteorian mukaisesti niin sanottuun riskipreemioon, mikä tarkoittaa, että kuinka paljon pankille on maksettava, että se on valmis ottamaan riskin ja lainaamaan sinulle rahaa. Esimerkkinä jos otat asunnon ostamiseen lainaan ja pystyt lainakulut helposti kattamaan palkastasi sekä laitat ostettavan asunnon vakuudeksi, voi marginaali olla 0,3–1 prosentin luokkaa ja pankille riittää, kun maksat lainan takaisin 25 vuodessa. Jos taas haluaisit rahoittaa pankkilainalla uhkapelaamistasi kasinolla illaksi, ja pankki siihen jostain ihmeen syystä suostuisi, voisi marginaali olla 200 prosenttia ja maksuaikaa huomiseksi. Takaisinmaksutapaa miettiessä onkin hyvä ottaa huomioon, millä aikajänteellä takaisinmaksusuoritukset ovat budjettiisi sopivat, eli esimerkiksi asuntolainaa et tuskin halua viideksi vuodeksi, tai kuukausittaiset suoritukset tulevat olemaan tuhansia euroja. (Suomen pankki 2023.)

 

Ai että tähän menee mielenkiintoseks, eiköhän mennä seuraavassa esseessä vielä sijoittamiseen!

 

Lähteet

Alexandria, pankkiiriliike. 2022. Taloudellinen puskuri tuo turvaa elämän muutoksissa. Sijoittamisen aloittaminen. Blogi-kirjoitus. Julkaistu 11.3.2023. Viitattu 2.1.2024. https://www.alexandria.fi/sisallot/taloudellinen-puskuri-tuo-turvaa/

Rostedt, H. 2022. Puskurin säästäminen. Blogi-kirjoitus. Julkaistu 29.9.2022. Viitattu 2.1.2024. https://helenarostedt.fi/puskurin-saastaminen/

Suomen pankki. 2023. Euriborkorot päivittäin. Taulukko euriborkoroista. Päivitetty 1.1.2024. Viitattu 2.1.2024. https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/korot/kuviot/korot_kuviot/euriborkorot_pv_chrt_fi/

 

Kommentoi