Henkilökohtainen talous 1

”Jos et ikinä kuluta enempää kuin mitä tienaat, sinulta ei kirjaimellisesti tule koskaan loppumaan rahat kesken.” (Hormozi 2023, litteroitu ja käännetty englannista.)

Paljon puhutaan yritysten taloudesta, mutta henkilökohtainen talous on todennäköisesti meitä kaikkia lähempänä, oli se sitten kunnossa tai ei. Raha ja sen kanssa pelaaminen vaikuttavat suoraan, miltä näyttää jääkaappimme, automme, vaatteemme ja huomisemme. Tässä esseessä pureudun henkilökohtaisen talouden kulmakiveen: budjetointiin. Olen ilokseni huomannut, että rahasta puhutaan proakatemialla enemmän kuin muuten suomalaisessa kulttuurissa on tapana. Normaalistihan rahasta puhutaan kulttuurissamme vasta, kun naapurille esitellään pihaan ilmestynyttä uutta autoa, mutta proakatemialla uskalletaan puhua myös onnen kääntyessä. Toivon siis, että saisin esseellä luotua jonkinnäköisen pohjan talousosaamiselle, ainakin niille, joita aihe sattuu kiinnostamaan.

Budjetointi 101

Tuloslaskelma = Budjetti. Helppoa, eikö? Budjetointi on väittämättä tärkein osa henkilökohtaista taloudenpitoa, samalla lailla kuin tuloslaskelma on tärkeä yritykselle. Budjetointi on prosessi, jossa suunnittelee, toteuttaa ja seuraa rahankäyttöään. Luomalla budjetin voi tarkastella tuloja ja menoja rahoitustarpeiden ennustamiseksi niin elämiseen kuin säästämiseen, velkaantumiseen ja sijoittamiseenkin. Usein talouttaan on helpoin ennustaa kuukausitasolla. Tehdään tämän ymmärtäminen helpoksi esimerkin avulla:

Ensin listataan tulot:

+ palkka 700 €

+ opintotuki 250 €

+ asumistuki 300 €

Tulot yhteensä 1 250 €

Sitten listataan menot:

– Vuokra 700 €

– Ruoka 200 €

– Laskut 200 €

– Hupikassa yms. 150 €

Menot yhteensä 1 250 €

Jos ennustaminen arvioita hyödyntäen ei onnistu, voit katsoa suoraan tiliotteelta, mistä rahaa tulee ja mihin sitä menee kuukausittain. Arvioita tehdessä on hyvä ottaa huomioon myös esimerkiksi kvartaaleittain tai vuosittain tulevat menot ja jakaa ne kuukausille tarkemman kokonaiskuvan saamiseksi. Hyvä käytäntö on myös arvioida tulot alakanttiin ja menot yläkanttiin, sillä tavoite olisi budjetoida paremmin kuin ikuisesti alijäämäinen valtiontaloutemme budjetteineen.

Noh, oliko se siinä? Ei ihan, sillä emme elä simulaatiossa, jossa tulot ja menot täsmäävät eurolleen. Seuraavaksi käymme läpi, miten toimia yli- ja alijäämätilanteissa.

Ylijäämä

Ylijäämä, eli budjetissa on enemmän tuloja kuin menoja. Ylijäämätilanne on alijäämään verrattuna huomattavasti suotuisampi tilanne, mutta ylijäämätilanteissa tekemäsi virheet korostuvat erityisen paljon. Ylijäämätilanne on myös ainoa tilanne, missä sinun on kannattavaa aloittaa sijoittaminen.

Esimerkkitilanteessa, jossa tulot ovat 1 750 € ja menot 1 250 €, on ylijäämää 500 €. Suositeltuja toimintatapoja kyseisessä tilanteessa on useita, ja tilanteet ovat aina henkilökohtaisia. Esimerkiksi kuuluisa yrittäjä Dave Ramsey suosittelee, että sijoituksiin menisi 15 % tuloista ja loput elämiseen ja säästöön. United Nations Federal Credit Union puolestaan suosittelee, että 50 % menisi elämiseen, 30 % asioihin mitä haluat ja 20 % säästöön, ja kutsuukin tätä 50–30–20-säännöksi. Teema eri teorioissa on kuitenkin sama, eli elämiseen menee tietty osa rahoista, osa rahoista osoitetaan säästöön ja osa sijoituksiin. Itse toteutan näistä luonnostettua omaa versiotani, jossa säästöön on mennyt ensin niin sanotun puskurin verran, minkä jälkeen elämiseltä jäävä ylijäämä on saanut valua suoraan sijoituksiin. (Ramsey 2023; UNFCU N.d.)

Entä mitä ei tehdä ylijäämätilanteessa? Yleisin virhe ylijäämätilanteissa on sortua elintasoinflaatioon. Elintasoinflaatio tarkoittaa tilannetta, jossa budjetin kääntyessä ylijäämäiseksi tulojen lisääntyessä esimerkiksi palkankorotuksen tai tulospalkkion muodossa, siirrät uudet ”ylimääräiset” tulosi välittömästi myös meno-puolelle yhtälöä elintasoasi nostamalla. Tämä voi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi kalliimpaan ruokaan, vaatteisiin tai lomamatkoihin panostamista, joihin uusilla tuloilla sinulla on hetkellisesti varaa. Elintasoinflaatio on kuitenkin itseään ruokkiva sykli. Jos budjettisi on tulojen nousemisesta huolimatta kuun päätteeksi aina nollassa, eli ei yli- tai alijäämäinen, tulet tottumaan epärealistiseen elintasoon, joka sinulta voidaan yksillä yt-neuvotteluilla riistää. Jatkuvasti nouseva elintaso dopamiinipiikkeineen ruokkii helposti kuluttamaan omien varojen ylikin, mikä huonomman hetken sattuessa kostautuu puskurin ja muiden tulonlähteiden (kuten sijoitusten) puuttuessa.

Alijäämä

Alijäämä, eli budjetissa on enemmän menoja kuin tuloja. Alijäämätilanne on ylijäämään verrattuna huomattavasti epämiellyttävämpi tilanne, mutta yllättäen ainakin omasta kokemuksesta on alijäämätilanne ylijäämätilannetta helpompi suunnistaa. Kun kuukausittaiset tulot eivät kata kuukausittaisia pakollisia menoja, on elämistä rahoitettava joko säästöillä tai velalla. Sanomattakin selvää tulisi olla, ettei velan käyttäminen elämiseen ole pitkässä juoksussa kestävää, ja jos niin joutuu tekemään, tulisi tilanteesta pyrkiä eroon mahdollisimman pian.

Säästöillä elämiseen olen puolestaan löytänyt varsin yksinkertaisin ratkaisun. Esimerkkitilanteessa, jossa tulot ovat 1 250 € ja menot 1 550 €, on alijäämää 300 €. Kun löydät ratkaisun alijäämäisyyden katkaisemiselle, kuten menemällä joululomilla tai kesällä töihin, voit alijäämän kuukausiluvulla kertomalla saada elämiseen tarvitsevasi kassavarannon. Jos esimerkiksi tammikuussa tiedät meneväsi kesäksi töihin ja saavasi täten kesäkuussa ensimmäisen palkkasi, tulisi sinulla tällöin olla alijäämä 300 € X 5 kuukautta = 1 500 € ”selvitäksesi” keväästä huoletta. Jos tätä ei laskemisen hetkellä tililtä löydy, niin tiedät, että jotain on tehtävä täten myös jo ennen kesän töitä. Jos taas tarvittava summa löytyy, voit elää kevään suurimmilta osin huoletta, vaikka tilisi saldo laskisikin epämiellyttävän tasaisesti. Hyvä on tilanteessa toki ottaa huomioon myös puskurin rooli arjen mielenrauhan takaajana.

Saitteko kii? Taidanpa jatkaa aiheesta vielä säästämisen, velkaantumisen ja sijoittamisen näkökulmasta syventyäkseni aiheeseen vielä enemmän.

Lähteet

Hormozi, A. 2023. 8 Life Changing Lessons I Learned from Charlie Munger. Julkaistu 13.12.2023. Youtube-video. https://www.youtube.com/watch?v=-NLqtk4F4oY

Ramsey, D. 2023. Ramsey’s Investing Philosophy. Julkaistu 6.12.2023. Verkkoartikkeli. Viitattu 30.12.2023. https://www.ramseysolutions.com/retirement/daves-investing-philosophy

United Nations Federal Credit Union. N.d. Budgeting basics: The 50-30-20 rule. Financial Wellness. Verkkoartikkeli. Viitattu 30.12.2023. https://www.unfcu.org/financial-wellness/50-30-20-rule/