Alkusanat

Kesä meni kovinkin luovissa merkeissä Annin kanssa tehden somesisältöä ja graafista suunnittelua viidelle yritykselle. Asiakkaita oli varsin mukava määrä loppujen lopuksi, ainakin siihen nähden, että huhtikuussa molemmat meinasi vielä mennä yrittäjyyden sijaan tai ohella palkkatöihin. Kalenteri oli rento, joinain viikkoina tehtiin ahkerasti ja tunnollisesti töitä, toisinaan taas pidettiin lomaviikkoja ja puuhailtiin loma-asioita. Kesässä oli pilkahdus yrittäjyyden parasta puolta – vapautta tehdä juuri niin kuin itseä huvittaa. Koska aikataulu oli suht rento, tuntui, että luovalle ajattelulle oli tilaa ja tietysti kun työn kuvakin oli luovuutta täynnä, myös se ruokki ideoimaan paljon ja näkemään asioita visuaalisesta näkökulmasta. Välillä esimerkiksi keväällä tuntui, että luovuus oli toisinaan hieman hukassa, sillä kalenteri oli ihan täynnä kaikenlaista sälää. Nyt kesällä luin pari kirjaa: Lauri Järvilehdon “Tee itsestäsi mestariajattelija” (2018) ja Juha T. Hakalan “Tylsyyden ylistys” (2018) jotka sivusivat luovuuden aihealuetta ja ne inspiroivat minua kirjoittamaan tämän esseen.

Milloin olet luovimmillasi?

Kaikkihan vaikuttaa kaikkeen, sanotaan. Sama pätee myös luovuuteen. Luovuuden kukkimiseen vaikuttavat ihmiset ympärilläsi, mihin aikasi käytät ja se miten ylläpidät henkistä ja fyysistä hyvinvointiasi. Ylipäätään ajattelemisesi laatuun ja mielessäsi pyöriviin ajatuksiin vaikuttavat ne ihmiset, kenelle annat arjessasi aikaa (Järvilehto 2018, 04:56:03.) Näin ollen inspiroiva työilmapiiri, tasapainoiset suhteet läheisiin sekä terveet ystävyyssuhteet vaikuttavat positiivisesti ajattelusi ja mielen toiminnan laatuun. Positiivinen ympäristö ruokkii positiivista ajattelua. Ja positiivinen tunne ruokkii luovuuden tunnetta. Haali siis elämääsi hyvää ilmapiiriä. On myös oikeutettua rajata ulos sellaisia ihmisiä ja asioita, jotka syövät hyvää energiaasi pois. Myöskin kaikenlainen kritiikki estää luovuutta. Kun ideoit ja herättelet luovuuttasi, pidä sääntönä, että kaikki kritiikki pidetään poissa (Helin N.d.)

“Ikävystyneisyys on luovuuden alku.”

Hakala toteaa Tylsyyden Ylistys (2018) kirjan kannessaan. Nykyään ihmiset täyttävät tyhjät ja tylsät aukot päivistään käyttämällä kännykkää. Olen itsekin nyt testannut sitä, että kirjauduin Instagramista pois. On ollut monesti aika tyhmä olo, sillä menen tiedostamatta katsomaan sovellusta monia kertoja päivässä vain todetakseni, että ai niin, minähän kirjauduin täältä ulos. Hakala mainitsi kirjassaan, että esimerkiksi parikymppiset Yhdysvalloissa asuvat pojat ovat pelanneet keskimäärin n. 10 000 tuntia tietokonepelejä elämänsä aikana. Tämä tarkoittaa yli 400 vuorokautta. Eli n. 1,5 vuotta heidän elämästään he ovat käyttäneet tuijottamalla tietokoneen ruutua! Puhumattakaan siihen lisäksi vielä kännykän käyttö sekä muu ruudun tuijottaminen, kuten television katselu tai työtehtävät, joissa istutaan koneella.

Tämäkään asia ei ole tietenkään niin mustavalkoinen, sillä näiden ruutujen takana tapahtuu myös paljon hyvää. Pelaamalla tietokonepelejä voi kehittyä valtavasti esimerkiksi avaruudellisessa hahmottamisessa tai kielitaidossa. Peleihin liittyy myös vahvasti yhteisö ja kaverit. Omasta mielestäni pahinta on nimenomaan tiedostamaton ruudun tuijottaminen. Jos olisin tekemättä mitään kaikki ne hetket, kun olen puhelin kädessäni, käyttäisin varmasti enemmän luovuuttani. Niinpä kirjauduin ulos Instagramista ja olen alkanut tietoisesti miettiä, mitä sellaista voisin vapaa-ajallani tehdä, että se kehittäisi minua. Ensimmäisenä latasin vihdoin äänikirjasovelluksen, jota kuunnellessa olen virkannut tai pelannut jotain. Muuta en ole vielä kerennyt kehittelemään, sillä kokeilu on vasta tuore.

Miten harjoitella luovuutta?

Miten sitten luovuutta voisi harjoitella? Järvilehto (2018) kehottaa aloittamaan esimerkiksi ihan siitä, että on vartin päivässä tekemättä yhtään mitään ja keskittyy omiin ajatuksiinsa. Järvilehto kertoo kirjassaan (2018) myös psykologisesta tutkimuksesta, jossa ihmiset laitetaan tyhjään huoneeseen ilman minkäänlaisia aistittavia asioita. Pian näiden ihmisten päät alkavat itse keksimään ja kuvittelemaan, että tilassa olisi ääniä. Luovuus todellakin alkaa siis tylsyydestä. Tylsyys on luovan ihmisen ehtymätön voimavara. (Paitsi jos sen ehdyttää tuijottamalla rutiininomaisesti nopean dopamiinin lähteitä.)

Luovuuden virittelemiseen ja harjoitteluun on myös olemassa erilaisia luovuusharjoituksia. Tähän loppuun ajattelin esitellä niistä vielä muutaman. Itse tykkään välillä tehdä tällaisia ja esimerkiksi ollessani Mavi-tiimissä vuonna 2022, teimme välillä tällaisia.

1. Ympyröistä on moneksi

Tämän voit tehdä yksin, mutta yhdessä muiden kanssa pääset vielä pidemmälle! Jokainen osallistuja tekee ottaa oman paperin ja piirtää siihen kuusi ympyrää. Sitten laitetaan ajastin päälle ja tehtävänä on piirtää ympyröihin mitä vain, mitä ympyrän muodosta tulee mieleen. Kun aika päättyy, voitte ryhmässä katsoa, mitä kukakin piirsi. Näin huomaa, että jotkut piirroksista voivat olla tosi samanlaisia, mutta myös kovin erilaisia! Luovuus jalostuu, kun huomaa myös mitä muut ajattelivat ympyrän muodosta. Yksin harjoiteltaessa ympyröitä voi olla vaikka enemmänkin ja voi haastaa itseään keksimään niin monta asiaa, kuin mahdollista ilman.

Ympyräharjoituksesta on monia eri versioita olemassa ja tämä on yksi esimerkki.

2. Opettele käsialasi uudestaan

Meillä kaikilla on oma tyypillinen käsiala, joka on hieman muovautunut vuosien varrella. Harjoituksena voit koittaa keksiä uusia fontteja kirjoittaessasi! Valitse jokin sana tai lause, ja kokeile kirjoittaa se 5-10 erilaisella fontilla (Paperipiste N.d.)

LÄHTEET:

Hakala, J. 2018. Tylsyyden ylistys. Kirja. Alma Talent Oy. Helsinki.

Helin, K. N.d. Miten herätellä luovuutta? Artikkeli. Luettu 30.8.2023. Viitattu 30.8.2023.

Miten herätellä luovuutta?

Järvilehto L. 2018. Tee itsestäsi mestariajattelija. Äänikirja. BookBeat äänikirjasovellus. Tammi. Werner Söderström Oy. Helsinki.

Paperipiste.fi Asiakaspalvelu. N.d. 5 helppoa keinoa kehittää luovuutta. Blogiteksti. Luettu 30.8.2023. Viitattu 30.8.2023.

5 helppoa keinoa kehittää luovuutta