Hallituksen rooli liiketoiminnan kehittäjänä

Osallistuin hallitusosaamisen luennolle (10.1.2023), jossa vieraili hallitustyöskentelyn ammattilainen, Tero Luoma. Hän kuvaili hallitustyötä pitkälti ongelmien ratkaisuna kiireellisyysjärjestyksessä. Hänen Aamulehteen (22.11.2020) kirjoittamassaan kolumnissa kerrattiin, millaisia asioita nämä hallituksen työpöydälle nostettavat haasteet voivat käsitellä. Listassa mainittiin esimerkiksi budjeteista ja tulevaisuuden valinnoista päättäminen sekä investoinnit, rahoituskierrokset ja yrityskaupat.

Käsitän, että hallituksella on siis todella kattava ja monipuolinen rooli yritystä koskevista päätöksistä, joista kaikki tavalla tai toisella vaikuttavat myös liiketoiminnan kehittämiseen. Osa päätöksistä on selkeitä strategisia linjavetoja ja toimia, mutta osan vaikutukset näkyvät epäsuorasti ja pidemmän ajan saatossa. Esimerkiksi johdon ja henkilöstön kannustimet, eivät välttämättä näy suoraan liiketoiminnan kehityksenä, mutta ne parantavat motivaatiota ja viihtyvyyttä, mikä näkyy sitoutumisena ja tuloksellisuutena. Tällaiset päätökset toimivat tietenkin molempiin suuntiin, eli pahimmillaan näillä voidaan tehdä liiketoiminnalle hallaa.

Luennolla keskusteltaessa (Tulevaisuuden hallitusosaaminen, 10.1.2023) nousi useaan kertaan esille päällekkäisyyksiä yritysten roolituksessa johto- ja hallitustasolla. Ei ole poikkeuksellista, että varsinkin pienissä yrityksissä yksi omistajista toimii sekä toimitusjohtajana että hallituksen jäsenen tai jopa puheenjohtajan tehtävissä.

Näen tässä ongelman muun muassa siksi, että tällainen järjestely kaventaa ajattelua merkittävästi ja yksinkertaistettuna on ajan ja energian hukkaa tehdä yhden ihmisen kapasiteetilla jotain, mikä olisi jaettavissa kolmelle hengelle. Kun yhdenlainen näkökulma ja ajattelun tavoite on käsillä kerrallaan, on ajattelutyö fokusoituneempaa ja siksi hedelmällisempää. Jos yksi ihminen koittaa miettiä visioajattelun keinoin ja tulevaisuuteen tähdäten, tulisi pystyä siirtämään operatiivisen toiminnan tai omistajaäänen vaikutukset hetkeksi kokonaan sivuun tai ainakin vaimeiksi sivuääniksi. Toki nämä kaikki näkökulmat tulee ottaa lopulta kokonaisuudessa huomioon ja pystyä yhdistämään niiden tavoitteita, mutta uskon, että niiden yhdenaikainen hallitseminen ei tuo liiketoiminnan kehittämiseen tarvittavaa selkeyttä.

Liiketoimintaa tukeva roolitus

Hallituksen tarkoitus on tukea yrityksen liiketoimintaa ja sen kehittämistä. Siksi hallituksessa on oltava toimialaosaamista, strategista osaamista ja vilpitöntä kiinnostusta saada kyseisen yrityksen toiminta kukoistamaan. Tiimiyrittäjän näkökulmasta ajattelen, että on yrittäjältä lyhytnäköistä ajatella, että hänen tulee hoitaa kaikki nämä vastuualueet ja tehtävät itse. Vaikka yrittäjällä onkin usein kokemusta ja näkemystä yrityksensä toiminnasta ja tavoite tulevasta, on suorastaan hölmöä olla laajentamatta ajattelua ja osaamista ulkopuolissa osaajilla. Tiimi tietää ja ajattelee aina laajemmin kuin yksilö. En osaa sanoa, onko se suomalaisten perimää vai ihan kansainvälisesti tunnettu haaste, mutta huomaan, että ”ei tartte auttaa”- mentaliteetti näkyy ajoittain myös asennoitumisessa työntekoon ja yrittäjyyteemme. Varsinkin yrittäjyydessä, jossa kipinä voi syntyä uuden luomisesta, saattaa ajautua tilanteeseen, jossa haluaisi keksiä kaiken itse, jotta yritys tai liikeidea on 100% oma. Tässä ammutaan usein itseä jalkaan, kun kieltäydytään ottamasta ulkopuolista näkemystä ja osaamista vastaan, koska liiketoiminnan kannalta ei ole mitään arvoa sillä, onko idea lähtöisin yhdestä vai useammasta ihmisestä. Tämänkaltainen ajattelu juontaa juurensa enemmänkin yrittäjän egosta, kuin menestyksekkään liiketoiminnan tavoittelusta.

Hallituspartnerien blogissa (Piironen, 2022) toimitusjohtaja Janne Haapamäki kertoo, kuinka sai apua ulkopuolisilta hallituksen jäseniltä juuri tähän kapeaan näköalaan ja yksinäisyyteen johtotehtävissä.

”Riippumattomat hallitusjäsenet ovat tuoneet mukanaan myös kaivattua laatikon ulkopuolelta -ajattelua sekä sparrausapua minulle toimitusjohtajana. Toimitusjohtajan työ on lopultakin melko yksinäistä tekemistä, mutta strategian kirkastuessa on päätöksiä ollut helpompi tehdä, kun on selkeä suunta ja tukeva selkänoja.” (Haapamäki, 2022)

Samaa viestiä tarjoaa myös Tasowheel Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kari Sorjonen Hallituspartnerien blogissa:

”Jokainen meistä hallitsee pienistä kokonaisuuksista erittäin vähän. Kun saat hallitustyöhön mukaan muita, jotka hekin hallitsevat pienistä kokonaisuuksista vähän, lopputulos onkin jo paljon enemmän” (Sorjonen, 2022)

Uskon, että hallitus tuo toimintaan ja päätöksentekoon juuri sitä kauaskatseisuutta ja rationaalista perspektiiviä. Omistajan saattaa olla ajoittain vaikeaa irrottaa sentimentaalisia tekijöitä päätöksenteosta, ja näkökykymme sumentuu, kun perustelemme asioita myös tunteilla. Hallitus kykenee suhtautumaan liiketoimintaan objektiivisemmin ja osoittamaan millä asiat ovat liiketoiminnan kannalta merkityksellisiä. Sanoisin siis, että hallituksen rooli liiketoiminnan kehittäjän on tuoda osaamista, kauaskatseisuutta ja selkeyttä päätöksentekoon.

Pohdinta

Hallitustyöskentelyn luonne vaihtelee paljon riippuen hallituksen jäsenen suhteesta yritykseen. Olen mukana molempien perheyrityksiemme hallituksissa ja olen oppinut niissä paljon. Kuitenkaan yrityksen kannalta niin edullisiin tuloksiin ei päästä, kun hallitus kootaan perheenjäsenistä. Pyrin totta kai auttamaan yrityksiämme eteenpäin ja lunastamaan paikkani hallituksissa. Tero Luoma jakoikin hallitusten koostamisen nelikenttään suhteessa omistajuuteen ja osaamiseen. Tässä nelikentässä pohjimmaisena, eli ei osaamista, ei omistajuutta oli 3F = friends, fools and family. Perheyritysten tapauksessa, kuten omassani minulla on omistusta yrityksestä, mutta näen, että se on vielä eri asia omistajuuden kanssa. Juuri tämä omistajuuteni alkaa heräillä sitä mukaa, mitä enemmän ymmärrän hallitustyöskentelystä ja yritystoiminnasta yleensä. Se kuinka paljon koen minulla olevan annettavaa, korreloi suoraan toimijuuteni ja siten myös omistajuuteni kanssa. Tätä nykyä teen muistiinpanoja kokouksista, osallistun aktiivisemmin keskusteluun ja lähdenpä kuun vaihteessa myös pitämään myynnin valmennusta meidän henkilöstöllemme.

Olen pohtinut hallitustyöskentelyä myös tiimiyrityksen perspektiivistä. Roiman johtoryhmässä käytiin vastikään keskustelua hallituksen ja johdon roolituksesta, sekä tehtävien linjavedosta. Päädyimme rajaamaan johdon ja hallituksen roolit aikajänteeseen ja visioajatteluun perustuen. Siinä missä tiimiyrityksemme johto vaihtuu kerran tai kaksi vuodessa, hallitus on toistaiseksi pysynyt samana. Näemme siis järkeväksi jakaa perspektiivejä siten, että hallitus keskittyy pitkän aikajänteen tavoitteisiin ja visioon; kuinka Roiman toimintaa kehitetään vuosien aikana? Tiimiyrityksen johto, kuten leaderit ja pienryhmien vastaavat taas keskittyvät siihen, kuinka Roimaa kehitetään kuukausitasolla, tai jopa viikko ja päivätasolla; Mitä Roima tarvitsee juuri nyt? Tällä tavoin myös vapautamme johdolta aikaa ja energiaa reagoida tarpeisiin ajankohtaisesti, kun hallitus pitää huolen siitä, että kurssi pysyy oikeana. Vaikka tästä ei yhden luennon pohjilta hypätäkään hallitustyöskentelyn ammattilaiseksi, niin täytyy myöntää, että kiinnostuksen herääminen on ensimmäinen askel ja tästä voi sitten lähteä läpsyttelemään askel kerrallaan eteenpäin.

LÄHTEET:

Hallituspartnerit Tampere. 2022. Kasvuyritys ei ole yhden miehen show: riippumattomat hallitusjäsenet vahvistavat Tasowheelin strategista ajattelua. Blogiteksti. 17.08.2022. https://hallituspartnerit.fi/kasvuyritys-ei-ole-yhden-miehen-show-riippumattomat-hallitusjasenet-vahvistavat-tasowheelin-strategista-ajattelua/

Luoma,T. 2020. Kymmenien yhtiöiden hallituksessa toimiva kertoo, mitä hallitushuoneissa tapahtuu. Aamulehden artikkeli. 22.11.2020. https://www.aamulehti.fi/kolumnit/art-2000007630098.html

Luoma,T. 2023. Tulevaisuuden hallitusosaaminen. kurssimateriaali. 10.1.2023.

Piironen, P. 2022. Hallituspartnerit blogi. Riippumattomat hallitusjäsenet lisäsivät hallitustyöskentelyn systemaattisuutta, 17.8.2022.  https://hallituspartnerit.fi/riippumattomat-hallitusjasenet-lisasivat-hallitustyoskentelyn-systemaattisuutta/