Strategian perimmäinen tarkoitus on ohjata toimintaa valittua päämäärää kohti. Strategioita on eritasoisia sen mukaan, kuinka tarkasti ja kuinka laajaa osaa yrityksen toiminnasta käsitellään.  Suunnittelu ja pelkistettyjen toimintatapojen muodostaminen ovat pääpointteja strategian muodostamisessa. Strategia ei saisi olla pelkkää sananhelinää. On siis tärkeää viedä se myös konkretian puolelle. Strategiamäärittely on myös hyvä pitää lyhyenä, koska sen myötä pystytään pääajatus esittämään niin, että jokainen yrityksessä työtehtävästä riippumatta ymmärtää sanoman helposti. Strategia kuuluu koko yritykselle; jokaiselle osastolle ja jokaiselle työntekijälle.

Olemme Apajan markkinointitiimissä pohtineet erilaisia strategioita tukemaan tavoitteisiimme pääsemistä. Uskomme, että muodostamalla selkeät keinot edetä päämäärää kohti, helpotamme omaa työtämme ja saavutamme tuloksia tavalla, joka oikeasti tukee koko Apajan visiota. Päätimme tutkia niin kannattavuus-strategioita kuin kilpailu- ja kasvustrategioitakin. Itse keskityin markkinoinnin kilpailustrategian pohtimiseen ja siihen, miten saisimme ulotettua parhaat palat ja ajatukset siitä omaan toimintaamme. 

Kilpailustrategian pohjana on markkinan, yritysten ja asiakkaiden tuntemus. Strategiaa, jolla pyritään erottumaan muista tekijöistä, saavuttamaan suurempi asiakaskunta ja tuottamaan enemmän, on vaikeaa muodostaa ellei tunne alan toimijoita tai omia asiakkaita. Olemme pohtineet paljon Apajassa sitä, kohdistammeko toimintamme toisille yrityksille. Olemmeko siis business to business -puolen yritys?  Tämä tarkoittaisi sitä, että asiakkaamme ovat samaan aikaan jopa kilpailijoitamme. Ajatuksen pohjalla on se, että toisen opiskeluvuotemme syksyn teemana on asiakkuudet. Haluamme tiimissämme yhdistää asiakashankinnan uuden ajan yrittäjyyden yhteen tärkeimmistä kulmakivistä; yritysten kanssa verkostoituminen. Se tuo meille yhteyksiä tahoihin, jotka ovat kaltaisiamme ja voivat auttaa juuri meitä. Olemmehan kuitenkin opiskelijoita.  Meidän kilpailustrategian muodostamisen pohjana on siis näiden yritysten tuntemus ja heidän kanssaan toimiminen. Mitä yrittäjät ja yritykset haluavat ja mikä heitä kiinnostaa meissä? Millaisella markkinoinnilla saamme heidät kiinnostumaan meistä?

Tiiminä ja yrityksenä kohderyhmämme ovat siis suureksi osaksi yritykset. Olemme kuitenkin tällä hetkellä luomassa liiketoimintasuunnitelmaa kahdelle idealle, joiden tarkoitus on rakentaa kestävämpää liiketoimintaa tarjoten kuluttajille palvelua. Näiden molempien kohteena ovat yritysten lisäksi siis myös tavalliset palveluita käyttävät yksityishenkilöt. Haasteena Apajalla on juuri se, ettemme tarjoa vain yhden alan palveluita tai tuotteita, eikä tarjonta kohdistu vain tietynlaisille vastaanottajille. Nämä kyseiset ongelmat ovat Akatemialla varsin tuttuja muutenkin. Visioita, missioita ja strategioita viilataan ja käsitellään uudelleen jatkuvasti. Tämä ei tietenkään ole kokonaisuudessaan huono asia; strategiakin on asia, jota yrityksen täytyy seurata jatkuvasti ja pohtia onko se muun muassa enää validi. Strategiaan liittyy kuitenkin vahvasti koko yrityksen toiminnan selkeyttäminen, myös viestinnän ja markkinoinnin kannalta ja sitä on vaikeaa rakentaa, jos toiminta on hajanaista tai monialaista. Kuuluisa englantilainen graafinen suunnittelija FHK Henrion on listannut tilanteita, joissa yrityksen strategisessa viestinnässä usein kohdataan ongelmia. Näistä yksi oli se, että yrityksen identiteetti on fragmentoitunut liian moniin erilaisiin elementteihin. Kuten olemme Apajan markkinointitiimissäkin todenneet; on haastavaa viestiä mistään toiminnasta, kun toiminta on keskenään hyvin erilaista ja pirstaloitunutta. 

Meidän Apajassa täytyy ajatella asiakkaille tarjoamaamme hyötyä ja sen myötä strategista viestintää joko erikseen projektikohtaisesti tai esimerkiksi sen näkökulmasta, miten tiimimme toimii yrityskulttuurin kannalta yhtenäisesti. Olemme kilpailun kannalta hankalassa asemassa siinä, ettemme voi keskittää esimerkiksi kuvamateriaaliamme yhden tietyn tuotteen ympärille, jonka vuoksi selkeä, erottuva markkinointiviestintä on haastava tavoite strategiallemme. Meidän sisältöjen tulisi seurata suurempia ikuisuuden kysymyksiä, jotka pystymme helposti ulottamaan kaikkeen yrityksemme toimintaan. Emme voi  rakentaa markkinointia yksinkertaisen edustettavan luomuksen ympärille, vaan pohdimme sen sijaan teemaa, jonka alle kaikki yrityksemme toiminta menee. Kun meillä on suuri kuva hallussa, voimme tuoda kaikki projektimme esille oli sitten kyseessä hanskabisnes tai valokuvausprojekti. Kaiken täytyy kuitenkin pohjautua yläkäsitteeseen, kun kyseessä on hajanaisesti eri aloilla toimiva yritys.

Erottuminen on suurin haaste strategian muodostamisen matkalla. On vaikeaa pohtia, mitkä konkreettiset asiat toiminnassamme sekä toteuttavat strategisen arvon luomisen että johtavat erottumiseen samalla. Meidän suuremmat teemat, joista edellisessä kappaleessa mainitsin, ovat oppimisen into, kokeilunhalu, verkostoitumisen tärkeys, yhteistyö ja freesi yrittäjyys. Miten erotumme sitten muista, jotka tuovat esille oppimaansa, haluavat verkostoitua toisten yritysten kanssa ja luovat kuvaa freesistä yrittäjyydestä? Olemmekin lähteneet pohtimaan sen esille tuomista. On selkeää, että muutkin luovat samaa arvoa ja haluavat antaa samaa kuvaa itsestään ja yrityksestä. Mikä konkreettinen juttu sitten markkinoinnissa pitää laittaa kuntoon, että erottuu ulosannillaan? Viesti ja asiakaslupaus. Viestiminen kaikin tavoin, niin asiakastapaamisissa, tapahtumissa kuin somessakin luo helposti suuren kilpailuedun yritykselle. Asiakaslupaus antaa syyn kiinnostua. Markkinat on harmaata mössöä asiakkaalle. Kaikki tuntuu samalta ja jokainen lupaa yhtä paljon. Mitä jos erottuisimme viestinnällisillä keinoilla. Jos luomme oman tavan viestiä ja annamme asiakkaalle oikeasti syyn kiinnostua meistä. Ei pyörää tarvitse uudestaan keksiä, voimme maalata sen. On kuitenkin ensin selvitettävä, miten ulotamme sanomamme jokaiseen projektiimme. 

Apajan toiminta on muuttunut syksyn aikana paljon. Toimintaan on ollut vaikeaa muutosvaiheessa luoda tavoitteita ja strategiaa. Olemme tavoitelleet Apajan näkyväksi tekemistä sekä verkostojen kasvattamista. Toiminnan tyylin muutokset ja useat vierailut markkinointialan yrityksissä ovat kuitenkin hieman kääntäneet kelkkaamme. Olemme tajunneet, mitä yrityksen viestintä ja markkinointi oikeasti on ja mitä sen aloittamiseen kuitenkin vaaditaan. Emme voi tehdä Apajasta näkyvää, jos palvelumme on vaikeasti ymmärrettävää asiakkaille. Emme voi luoda strategiaa markkinoinnille, jos meille itsellekkin on epäselkeää, mitä oikeastaan edustamme. 

Kuten näkyy, meillä on paljon pohdittavaa markkinoinnin ja viestinnän strategian kanssa. Onneksi näitä asioita tullaan todistetusti viilaamaan vielä moneen otteeseen. Strategia on laaja ja välillä hankalasti ymmärrettävä käsite. Itselleni on ollut paljon hyötyä siitä, että olemme perehtyneet eri strategiatyyppeihin, mutta pitäneet silti mielessä, että yritystoimintamme tyyli ja tiimimme tilanne ovat strategian kannalta haastavat. Sen takia emme halua ottaa strategioiden luomisesta liikaa paineita. Uskon vahvasti myös siihen, että koko Apajan uuden suunnan ja vision määrittelemisen kautta markkinointimmekin löytää uuden kestävämmän suunnan ja saamme ulotettua teemamme toimintaan näkyvästi. Kohti parempaa strategista toimintaa markkinoinnissa Apaja joka tapauksessa on menossa. 

Lähteet:

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/38869/Kettunen_Jussi-Pekka.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Markku Vierula: mitä eroa on markkinointistrategialla ja strategisella markkinoinnilla?

https://www.markinvest.fi/b2b-markkinointi/

(Juha Pohjola – ilme – visuaalisen identiteetin johtaminen, inforviestintä Oy, Helsinki, 2003)