Tampere
30 May, Thursday
19° C

Proakatemian esseepankki

Fysioterapian harjoitteluvaihto Teneriffalla: viikot 7 & 8 Sydän- ja hengitysfysioterapia (cardiaca)



Kirjoittanut: Kia Oilinki - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

3. Vaihtopostaus

Aiempien linkit:

Viikot 1-3: https://esseepankki.proakatemia.fi/fysioterapian-harjoitteluvaihto-teneriffalla-viikot-1-3/

Viikot 4-6: https://esseepankki.proakatemia.fi/fysioterapian-harjoitteluvaihto-teneriffalla-viikot-4-6/

 

 

Me vaihdettiin Moonan kanssa päittäin sairaaloita 7.3, kun harjoittelua oli kulunut yhteensä 6 viikkoa. Toisessa sairaalassa harjoittelua oli siis sairaaloiden vaihdon aikaan 4 viikkoa jäljellä. Tässä viikkokoostetta 7. ja 8. viikoilta!

Viikko 7 harjoittelussa alkoi hämmentyneissä tunnelmissa, kun ei meinannut löytyä oikeaa henkilöä, jonka vuoksi minut laitettiin kuntosalin nurkkaan odottelemaan. Odotellessa omissa arkivaatteissa minua luultiin useampaan otteeseen asiakkaaksi ja kyseltiin tulinko fysioterapiaan ”no tavallaan, mutta en asiakkaaksi vaan opiskelijaksi”. Eräs henkilökuntaan kuuluva kerkesi jo mitata kuumeenkin minulta ennen kuin tajusi kuka olen tai kerkesin itse sanomaan mitään, kun ajattelin, että ehkä tämä on normikäytäntö täällä sairaalassa. Kyseisessä sairaalassa tosiaankin on normaalia, että asiakkailta mitataan kuume tullessa fysioterapiaan kuntosalille, ei opiskelijoilta sentään. Oikea henkilö onneksi vihdoin löytyi ja minulle kerrottiin, että aloitan cardiacassa eli sydän-ja hengitysfysioterapiassa. Ensimmäiselle viikolle kertyi vain 3 työpäivää sairastuessani loppuviikosta (ei onneksi koronaa lukuisten testienkään perusteella). Näiden kolmen päivän aikana oli kaksi hyvin rauhallista päivää cardiacassa, jolloin ei oikein ollut asiakkaita, jonka vuoksi pääsin myös näkemään amputoitujen fysioterapiaa yhdeksi iltapäiväksi, mikä oli hurjan mielenkiintoista ja uutta minulle. Oli siistiä nähdä ja kuulla erilaisista proteeseista ja niiden toiminnasta ja nähdä kuinka ihminen kävelee molemmissa alaraajoissaan proteesit. Vietin “cardiaca”:ssa yhteensä kaksi viikkoa, joiden aikana näin paljon kaikenlaista.

Sydän- ja hengityspuolella ehdin tutustua toimintamalliin, jossa asiakasryhmällä on 3 käyntiä kuntoutuksessa ja muun ajan he harjoittelevat kotona. Tälläisessä ryhmässä harjoittelevat ovat pienemmän riskin asiakkaita. Nämä ryhmät ovat ns. maanantai – torstai ja tiistai – perjantai ryhmät, mikä tarkoittaa sitä, että niinä päivinä, kun asiakkaalla ei ole läsnäfysioterapiaa sairaalalla, hänelle soitetaan tietyn aikaikkunan sisällä, jolloin käydään läpi asiakkaan kuulumiset. Asiakkaan tehtävänä on harjoitella ohjeiden mukaisesti kotona, käydä tietyn pituisilla kävelylenkeillä annetulla sykealueella sekä mitata annettujen ohjeiden mukaan verenpaineitaan. Kun asiakkaalle soitetaan tiettynä päivänä, paikalla puhelussa on sekä sairaanhoitaja (enfermera) että fysioterapeutti, jolloin he käyvät edellä mainitut asiat läpi.

Maanantai – torstai ryhmän ohjelma menisi siis esimerkiksi näin kestäen 3-4 viikkoa:

  1. MA 6.6 ryhmäharjoittelu sairaalalla
  2. TO 9.6 soitto (ti, ke, to kuulumiset)
  3. MA 13.6 soitto (pe, la, su, ma kuulumiset)
  4. TO 16.6 ryhmäharjoittelu sairaalalla
  5. MA 20.6 soitto
  6. TO 23.6 soitto
  7. MA 27.6 soitto
  8. TO 30.6 ryhmäharjoittelu sairaalalla

– lopussa vielä ns. keskustelu/luentokerta.

Tutustuin myös ryhmäharjoittelumalliin, jossa asiakkaat tulevat paikalla noin 1-2 kuukauden ajan 3 kertaa viikossa harjoittelemaan yhdessä. Tässä ryhmäharjoittelumallissa olevat asiakkaat ovat suuremman riskissä, jonka vuoksi iso osa harjoittelusta suoritetaan valvotuissa olosuhteissa. Harjoittelukerta koostuu seuraavista asioista:

  1. 10 elektrodia rintakehälle jokaiselle, verenpaineen mittaus
  2. alkuverryttely
  3. aerobinen osuus 30 min – joka toisella harjoittelukerralla cinta eli juoksumatolla kävely (joku jopa juoksi osan ajasta) ja joka toisella kerralla kuntopyörällä polkeminen
  4. lopuksi päälihasryhmien venyttelyt, elektrodien irrottelut ja kotiin.

Jakson loppuessa pidetään “charla” eli ns. keskustelu tilaisuus, jossa kardiologi, hoitaja ja fysioterapeutti luennoi eri aiheista. Kardiologi kertoo diagnostisista ja fysiologisista aiheista, hoitaja kertoo esimerkiksi ravinnosta ja yleisesti terveellisistä elintavoista ja fysioterapeutti vielä fyysisestä harjoittelusta. Kuntoutuksessa on mukana myös psykologi ja sosiaalityöntekijä. Lisäksi näin miten asiakkaille tehtiin rasituskokeita juoksumatolla kävellen sekä erilaisia pre- ja post-ohjauksia.

Rasituskokeessa (prueba de esfuerzo) asiakkaalle asetettiin 10 elektrodia rintakehälle ja häneltä mitattiin verenpaine (olen nähnyt verenpainetta mitattavan täällä vain stetoskoopin avulla). Tämän jälkeen asiakas siirtyi juoksumatolle. Testi suoritettiin kävelemällä jokaisella tasolla 3 minuutin ajan, kunnes asiakas oli liian väsynyt/ei saanut hengitettyä riittävästi, esiintyi rintakipua tai esimerkiksi joissain tapauksissa polvikivun vuoksi.

Tasot, joiden mukaan edettiin (vauhti/la velocidad + kallistuskulma/la pendiente) : 

  1. 2,7 km / h 10%
  2. 4 km / h 12%
  3. 5,4 km / h 14%
  4. 6,7 km / h 16 %

(näin asiakkaan pisimmillään etenevän tasolle 4, joten en tiedä tasoja sen pidemmälle.)

Tasojen määrittelyyn on erilaisia protokollia, joiden mukaan testin voi toteuttaa. Esimerkiksi protokollia on Robertin, Brucen, Brucen modifioitu, Naughtonin, Balken, Sheffieldin, McHenryn, Cornellin, Waren ja Ellestadin. (Valle Racero, J. I.)

Testin aikana läsnä oli fysioterapeutti, kardiologi ja hoitaja. Hoitaja mittasi verenpainetta aina ajoittain ja kardiologi merkitsi verenpaineen tietokoneelle sekä seurasi tietokoneelta sykettä, sydänkäyriä sekä ainakin MET-arvoa (lepotasoon verrattu fyysisen aktiivisuuden vaatima energiataso). MET on lyhenne sanoista metabolinen ekvivalentti. Yksi MET vastaa epotasoa eli esim rauhallisesti tuolilla istumista, jolloin hapenkulutus on noin 3,5 millilitraa painokiloa kohti minuutissa. (Terveyskirjasto.)

Tässä Terveyskirjastosta Kutinlahti Eijan kirjoittaman tekstin “MET – energiankulutuksen ja fyysisen aktiivisuuden mittari” sisältämän taulukon tietoja.

0,9 MET Nukkuminen

1 MET Istuminen

1,3-2 MET Kevyt työ istuen tai seisten, peseytyminen, kevyt siivoaminen, ruuan valmistus, päätetyö, autolla ajo

2,5-3 MET Kevyt fyysinen aktiivisuus, siivoaminen, puutarhatyöt, rauhallinen kävely (4-5 km/h), taitolajien harjoittelu, ratsastus

3,5 MET siivoojan työ

4-5 MET kävely 6 km/h

4-6 MET Raskas sairaanhoitotyö, lumityöt, halonhakkuu, kohtalainen fyysinen aktiivisuus, reipas kävely (6-7 km/h), kuntosaliharjoittelu, kevyt pallopeli, tanssi

5-7 MET Rakennus, nostotyö

7-9 MET Raskaat vaiheet rakennus- ja varastotyössä, reipas fyysinen aktiivisuus, aerobiset voimistelut, pallopelit, painiharjoittelu, juoksu 8 km/h

yli 9 MET Raskas metsätyö

10 MET Juoksu 10 km/h

12 MET soutuergometri, hyvin rasittava 200 w, pyöräily 27-30 km/h

14 MET hiihto, rasittava 14-18 km/h

15 MET Juoksu 15 km/h

16 MET Pyöräily yli 30 km/h

yli 17 MET Kilpailunomainen kestävyyssuoritus

(Terveyskirjasto.)

Testin loputtua fysioterapeutti laski maksimisykkeestä 65% ja 85% arvon ja kertoi ne asiakkaalle. Asiakkaan tulisi aloittaa harjoittelu 65% sykkeellä ja edetä 85% prosenttiin maksimisykkeestään. Sociedad Española de Cardiologían (Espanjan kardiologien yhdistys?) Rehabilitación cardíaca eli sydän kuntoutus julkaisussa ohjeistetaan, että kardiologi toteuttaa rasitustestin (PE – prueba de esfuerzo), jonka perusteella ohjeistetaan harjoitteluintensiteetti: 75-80% syke laskettuna rasitustestin aikana saavutetusta maximi sykkeestä tai todetusta positiivisesta kliinisestä tai elektronisesta tuloksesta. (Maroto Montero, J.)

Julkaisun harjoitusprotokolla ohjeistaa seuraavaa, 3 päivää viikosta (ma, ke & pe)

– 1. fysioterapiaohjelma (venyttelyt, liikkeitä eri nivelille, vatsalihakset, ylävartalon harjoitteet 1-2 kilon painoilla 15-20 minuutin ajan.

– 2. harjoittelu juoksumatolla tai kuntopyörällä nostaen kestoa ja intensiteettiä progressiivisesti 45-50 minuuttiin asti muutaman viikon aikana.

(Maroto Montero, J.)

PCR eli programa rehabilitacion cardiaca – kardiologinen kuntoutus ohjelma

– 3 tasoa

FASE 1 – hospitalaria – sairaalassa olo aika 

– Kuntoutus aloitetaan toisena päivänä sairaalaan tulosta, jotta vältetään kunnon huonontuminen

– Passiivisia sekä aktiivisia harjoitteita useisiin niveliin eri tasoissa, vatsa sekä palleahengityksen opettelu, progressiivisuus, siirtymisten harjoittelu, kävelyiden aloitus, joissa pituutta lisätään asteittain

FASE 2 – ambulatoria – outpatient – sairaalasta pois pääsyn jälkeen 3-6 kuukauden ajan

    • toipumisvaihe, jossa tehdään intensiivisempiä interventioita, joilla tavoitellaan uuden, terveellisemmän ja aktiivisemman elämäntavan luomista ja vakiinnuttamista.
    • sisältää: valvottua fyysistä harjoittelua (sairaalassa tai kuntoutus klinikalla) asianmukaisten koulutettujen terveydenhuollon ammattilaisten läsnäollessa, kotikävelyohjelma neuvoineen PCR (Kardiologinen kuntoutus) tiimiltä sekä urheiluneuvontaa oppiakseen tarpeelliset tiedot fyysisen harjoittelun toteuttamisesta.
    • valvottu harjoittelu: suositeltu 1-1,5 h 2-3 kertaa viikossa 8 viikon ajan
      • sisältäen:
        • alkuarvojen mittaus: syke ja verenpaine (ryhmän ensimmäisellä kerralla sekä viimeisellä näin mitattavan myös ainakin painon)
        • valmistelu harjoitteet, itse ns. aerobinen osuus (ryhmissä joka toisella kerralla juoksumatolla kävely ja joka toisella kuntopyörä), sekä työskennelleiden päälihasryhmien venyttelyt
    • kotikävelyohjelma: 60 minuuttia 5-7 x viikossa
      • taulukko paperilla, johon merkitään:
        • päivämäärä / kävelty kilometrimäärä / kävelty aika / syke alussa ja maximi / BORG asteikon mukainen arvio / huomiot

(Maroto Montero.)

  
(Terveyskylä & Practicasfisio.)

FASE 3 – mantenimiento – ylläpito – loppuelämä

  • Tässä vaiheessa asiakas on usein palannut normaaliin elämään ja oppinut uudet elämäntavat, joita ylläpidetään.

(José Máría Maroto Montero. Rehabilitación Cardiovascular.)

Cardiaca:ssa tuli vastaan pari itselle melko pelottavaakin tilannetta, kun eräässä keskustelutilanteessa asiakas meni aivan veteläksi ja lopulta tajuttomaksi tuolillaan. Tästä fysioterapeutti ja kaksi kardiologia kantoivat hänet nopeasti hoitopöydälle ja nostivat jalat ylös. Hoitaja saapui kiireellä paikalle tutkimaan, asiakas laitettiin sydänkäyrille ja alkoi virkoamaan onneksi pian. Onneksi hän hengitti koko ajan. Muut asiakkaat, jotka olivat kuuntelemassa myös olivat myös hämmentyneitä ja avuttoman oloisina. Toisessa tilanteessa asiakas polki kuntopyörällä ja alkoi valittaa outoa tuntemusta kädessä ja hänet tutkittiin heti, sydänkäyrä oli jo onneksi valmiiksi paikallaan ryhmäharjoittelun vuoksi ja häneltä mitattiin verenpaine ja oloa seurattiin. Asiakas pääsi onneksi jatkamaan normaalisti harjoittelua eikä ollut mitään suurempaa meneillään. Uusia tilanteita minulle.

Sydän- ja hengitys fysioterapia asiakkaiden kanssa pääsin osaksi monenlaisia tilanteita ja ohjaamaan myös runsaasti. Oli aivan ihanaa, miten nämäkin asiakkaat ottivat minut niin hyvin vastaan kertoessamme, että olen Suomesta ja että minulle kannattaa puhua hitaasti, jotta ymmärrän ja, että hitaasti puhuminen on tarpeen espanjan kielen ymmärtämisen vuoksi :D. Näissäkin asiakastilanteissa huomasi miten innoissaan osa Teneriffalaisista on omasta kulttuurista ja saarestaan ja heti alkoi tulla vinkkejä missä kannattaa käydä, parhaista rannoista sekä ruokavinkkejä. Näiden viikkojen aikana pääsin esimerkiksi ohjaamaan alkuverryttelyä ryhmälle useaan otteeseen, ohjaamaan erilaisia hengitysharjoituksia monelle asiakkaalle erilaisin taustoin, seuraamaan asiakkaan harjoittelua ja sen aikaista sykettä ja saturaatiota sekä säätelemään aerobisen harjoittelun aikana vastusta ja vauhtia.

Lähteet: 

Carmen, H. No rompas más mi pobre corazón. 17.12.2021. Luettu 1.4.2022. https://practicasfisio.wordpress.com/tag/ejercicio/

José Máría Maroto Montero. Rehabilitación Cardiovascular. Kirja. Luettu 1.4.2022.

José Máría Maroto Montero. Rehabilitación cardíaca. 2009. Luettu 2.4.2022. https://secardiologia.es/images/publicaciones/libros/rehabilitacion-cardiaca.pdf

Kutinlahti, E. MET – energiankulutuksen ja fyysisen aktiivisuuden mittari. Duodecim. 19.9.2018. Luettu 1.4.2022. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01039

Terveyskylä. Miten arvioin liikunnan kuormittavuutta? 5.11.2018. Luettu 1.4.2022. https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/kuntoutujalle/selkäydinvamma/opas-liikuntaan-selkäydinvamman-jälkeen/miten-arvioin-liikunnan-kuormittavuutta

Valle Racero, J. I. Prueba de esfuerzo. Luettu 2.4.2022. https://www.enfermeriaencardiologia.com/wp-content/uploads/electro_08.pdf

Kommentoi