Jokainen organisaatio kohtaa ajoittain haasteita tiimien sisäisessä dynamiikassa. Myrskyisässä tiimissä kärsitään huonosta vuorovaikutuksesta sekä konflikteista, mikä johtaa tehottomuuteen ja huonoihin tuloksiin. Tässä esseessä tarkastellaan Flyynaa tiiminä myrskyvaiheessa: myrskyvaiheen vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja tiimin käsittelyyn. 

“Myrskyvaiheessa tiimin jäsenet oppivat vähitellen tuntemaan toisiaan paremmin. Tiimin kehittyminen ei aina ole kovin auvoista, vaan myrskyvaihe sisältää erilaisia ristiriitoja, risteäviä tavoitteita ja suoranaista valtataistelua. Koska tiimin jäsenillä on usein vielä varsin hatara käsitys tiimin tavoitteista, eikä jäsenten kesken ole vielä syntynyt syvällistä luottamusta, seurauksena voi olla henkilösuhteiden kärjistymistä ja konflikteja. 

Myrskyvaihe on tarpeellinen tiimin kehityksen ja kasvun kannalta, koska sen kautta tiimin jäsenet työstävät yhteistä päämääräänsä ja oppivat tuntemaan toisiaan paremmin. Jossain tapauksissa myrskyvaihe voidaan ylittää nopeastikin. Toisissa tapauksissa tiimi jämähtää pysyvästi tähän vaiheeseen. Johtamisen tulee tukea ammattimaista työotetta ja painottaa yhteisiä tavoitteita toiminnan lähtökohtana.” (Brik.fi, 25.10.2023) 

Myrskyisen tiimin ominaispiirteitä: Myrskyinen tiimi on usein helppo tunnistaa, sillä se osoittaa selviä merkkejä ongelmista. Joitakin näistä ominaispiirteistä ovat: 

• Konfliktit: Myrskyisissä tiimeissä on jatkuva konfliktien ilmapiiri. Tiimin jäsenet kiistelevät toistuvasti toistensa kanssa, eivätkä he pysty ratkaisemaan erimielisyyksiään rakentavalla tavalla. 
• Puutteellinen kommunikaatio: Myrskyisissä tiimeissä kommunikaatio on usein epäselvää ja hankalaa. Jäsenet eivät ilmaise itseään kunnolla, mikä johtaa väärinymmärryksiin ja epäluuloihin. 
• Luottamuksen puute: Myrskyisissä tiimeissä vallitsee yleensä vähäinen luottamus tiimin jäsenten kesken. Tämä johtaa epävarmuuteen ja tiimijäsenten väliseen kilpailuun. 
• Työmotivaation heikkeneminen: Myrskyiset tiimit voivat aiheuttaa jäsentensä motivaation laskemisen. Kun työympäristö on myrkyllinen, tiimijäsenet eivät tunne olevansa arvostettuja eivätkä saa tarvittavaa tukea. 

Vaikutukset organisaatioon: Myrskyiset tiimit ovat haitallisia organisaatioille monella tapaa. Ne voivat johtaa seuraaviin seurauksiin: 

• Tehottomuus: Myrskyiset tiimit eivät saavuta tavoitteitaan, sillä jäsenten väliset konfliktit ja huono kommunikaatio hidastavat työtä. 
• Henkilöstön vaihtuvuus: Myrskyisessä tiimissä työskentely saattaa olla niin epämiellyttävää, että työntekijät saattavat erota tai vaihtaa organisaatiota. 
• Maineen heikkeneminen: Organisaation maine voi kärsiä, jos tieto myrskyisestä tiimistä leviää. Tämä voi vaikuttaa haitallisesti sekä työntekijöiden että asiakkaiden luottamukseen. 

Ratkaisut myrskyisille tiimeille: Myrskyvaiheen käsittely vaatii systemaattista ja pitkäjänteistä työtä. Tässä joitakin ratkaisuja: 

• Johtajuus: Johtajilla on keskeinen rooli myrskyvaiheen käsittelyssä. Heidän tulee asettaa selkeät odotukset ja toimia esimerkkinä. Lisäksi johtajien on osattava käsitellä konflikteja rakentavalla tavalla. 
• Kommunikaation parantaminen: Tiimin jäsenten välistä kommunikaatiota on tehostettava. Selkeämpi ja avoimempi viestintä auttaa vähentämään väärinymmärryksiä. 
• Koulutus ja valmennus: Tiimijäsenille voidaan tarjota koulutusta ja valmennusta konfliktien hallintaan, tiimityöhön ja vuorovaikutustaitoihin. 
• Sidosryhmien osallistaminen: Organisaation sidosryhmät, kuten asiakkaat ja sidosryhmät, voivat auttaa myrskyisten tiimien tunnistamisessa ja niiden ratkaisemisessa. 
• Työympäristön parantaminen: Huono työympäristö voi olla osasyynä myrskyisyyteen. Organisaation tulee huolehtia siitä, että työolosuhteet ovat terveelliset ja motivoivat. 

Yhteenvetona voidaan todeta, että myrskyvaihe tiimissä voi aiheuttaa merkittäviä ongelmia organisaatiolle. Niiden käsittely vaatii johdon ja tiimin sitoutumista, avointa kommunikaatiota ja pitkäjänteistä työtä. On kuitenkin mahdollista muuttaa myrskyinen tiimi terveeksi ja tuottavaksi ryhmäksi, joka tukee organisaation tavoitteita.  

Flyynassa syksy on ollut haastava. Tiimissämme on huomattavissa Patrick Lencionin Viisi toimintahäiriötä tiimissä -kirjan kaikki viisi häiriötä: luottamuksen puute, konfliktin pelko, sitoutumisen puute, vastuun välttely ja jokseenkin myös välinpitämättömyys tuloksista – ainakin näin Team Leaderin näkökulmasta. Kun palasimme kesälomalta oli hiljalleen useiden tiimiläisten motivaatio kadoksissa, ja vastuuroolissa pohdiskeltavaa sekä työtä kyllä riitti – ja riittää edelleen. Tämä myrskyvaihe on luonnollinen vaihe tiimiytymistä ja on melko tavanomaista, että tässä kohtaa matkasta putoavat he, joille akatemia ei ole juuri se oma paikka. On harmillista luopua lähtevistä tiimiläisistä, mutta sen ei saa antaa jäädä kaivelemaan, vaan on löydettävä valoa tunnelin päästä. Syksy on ollut erittäin haastava, mutta uskon, että meistä tulee vielä toimiva tiimi.  

Mielestäni jokaisen akatemialaisen tulisi lukea tämä Patrick Lencionin kirjoittama kirja. Se avartaa katsetta ja auttaa hahmottamaan tiiminrakennuksen kokonaiskuvan. Tuntuu tuskastuttavalta paitsi olla toimimattomassa ja haasteellisessa tiimissä jäsenenä, mutta mielestäni etenkin yrittää johtaa sellaista. On vaikeaa johtaa tiimiä tai joukkoa ihmisiä, jotka eivät esimerkiksi ole halukkaita sitoutumaan. Tilanne meillä Flyynassa on mielestäni parantunut alkusyksystä jo paljon eli osittain uskaltaa ehkä huokaista helpotuksesta. Kirja avarsi silmiäni myös johtamisen suhteen ja sain siitä uusia ideoita kokonaiskuvan hahmotuksen kannalta.  

Kaikki lähtee luottamuksesta ja meidän tapauksessamme sen puutteesta. Ihmiset eivät täysin luota toisiinsa ja luottamustahan voi edistää vain uskaltamalla luottaa. Tässä kohtaa pelkäämme vielä konfliktien syntymistä. Syynä mahtaa olla se, että emme koe oloamme turvalliseksi ja tiimimme on vielä alkuvaiheessa. Omia mielipiteitä, ajatuksia ja näkemyksiä sekä palautteita puolin ja toisin ei uskalleta ainakaan kaikkien osalta sanoa ääneen, vielä. Tiimiläiset eivät ole olleet täysin halukkaita sitoutumaan tiimiin ja yhteiset tavoitteet ovat vielä kysymysmerkkinä. Ne olisi tärkeää saada selville pian koko tiimin kannalta. Tiimissämme vältellään myös vastuuta eikä rimaa uskalleta asettaa korkealle – toisin sanoen ei uskalleta haastaa ja luottaa siihen, että pystymme ylittämään odotukset. On havaittavissa sitä, että emme pidä toisiamme vastuullisina sekä luotettavina ja aikaansaavina. Osittain tämä on kokemus, mutta myönnettäköön, että paljon myös oletus ja pelkoa. Välinpitämättömyys tuloksista näkyy meillä niin, että isolta osin asetamme itsemme ja omat henkilökohtaiset tavoitteemme tiimin edelle emmekä puhalla yhteen hiileen. Ei ole vielä huomattu, että yksin pääsee pitkälle, mutta tiiminä vielä paljon pidemmälle. Lencionin mukaan tämä on tiimin niin sanottu pääsynti. Hyvä tiimiläinen laittaa tiimin tavoitteet omiensa edelle. Kirjassa puhutaan myös siitä, että tulosten suhteen välinpitämättömyys voi johtua myös siitä, ettei tiimi ole tottunut olemaan tulosorientoitunut. Flyynassa suhtaudutaan etenkin talousasioihin tällä hetkellä ikään kuin tekohengityksenä tai kamppailuna yrittää selvitä hengissä. Jatketaan siis harjoituksia. Kiitos.  

Lähteet: 

https://brik.fi/brik-lehti/10-keinoa-joiden-avulla-hioa-tiimityoskentely-huippuunsa. Viitattu 25.10.2023 

Lencioni, P. Viisi toimintahäiriötä tiimissä. Viitattu 20.10.2023.    

Spiik, K-M, Spiik, K-J. Yhteisöohjautuvuus: Kestätkö ihmisiä, jotka ovat erilaisia kuin sinä. Viitattu 21.10.2023. Äänikirja, Storytel.fi.  

Spiik, K-J. Yhteisöohjautuvuus: Yhdessä ohjautuva tiimi. Viitattu 21.10.2023. Äänikirja, Storytel.fi. 

Spiik, K-J. Yhteisöohjautuvuus: Jaettu johtajuus. Viitattu 21.10.2023. Äänikirja, Storytel.fi.