Johdanto

Olen pohtinut, kuinka paljon Koronan aikana työelämä on muuttunut. Yksi suurimmista muutoksista on ihmiskontaktien välttäminen siirtymällä enemmissä määrin työskentelemään kotikonttoreille. Erto.fi sivun artikkelin mukaan Koronan alku aikoina suomalaisista työskenteli noin 60 prosenttia etätöissä. Näen tässä paljon hyvää, mutta samalla näen myös uhkakuvia. Etsin artikkeleita, joissa kerrotaan etätyöskentelyn hyödyistä ja haitoista.

Tässä esseessä avaan, sekä hyviä, että huonoja puolia etätyöskentelyssä. Käsittelen esseessä aihetta kolmesta näkökulmasta; mitä hyvää etätyöskentely on mahdollistanut, mitä haasteita se on tuonut mukanaan ja kuinka itsensä johtaminen on suuressa roolissa. Käytin esseen lähteinä Ronnie Grandellin kirjoittamaa kirjaa itsemyötätunto, sekä artikkeleita netistä.

Hyödyt

Työelämässä lähes kaikki tieto on siirtynyt paperiversioista digitaalisiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki niin sanottu toimistotyö on mahdollista toteuttaa paikasta riippumatta, kunhan vain on netti ja tietokone. Ennen koronaa etätyöskentely oli vain harvoille tuttua. Työelämä onkin mullistunut muutamassa vuodessa ja etätyöskentely on tullut jäädäkseen.

Kun toimistolle siirtymisen sijaan töihin pääseekin avaamalla työpöydällä olevan tietokoneen, säästää valtavasti aikaa päivittäin. Kuinka tämän työmatkoista yli jääneen ajan käyttää on asia erikseen, mutta ehdottomasti tämä on positiivinen asia. Lisäksi jokaista palaveria varten ei tarvitse matkustaa enää matkustaa kaupungista tai maasta toiseen. Yritykset tekevät näin säästöä, joka samalla säästää myös luontoa

On myös huomattu, että kotoa käsin työhön on helpompaa keskittyä. TTL:n mukaan suomalaisten unenlaatu on parantunut etätyöskentelyn myötä, sekä työterveyslaitoksen mukaan suomalaisten tuottavuus ja jaksaminen ovat parantuneet. Tietenkin on tilanteita, joissa kotona keskittyminen voi olla toimistoa haastavamaa, kuten lapset. Kun kotona asiat on järjestetty siten, että häiriötekijät on poistettu, työskentely on tehokkaampaa. Myöskin etätyöskentelyn tuoma vapaus on nähty positiivisena asiana. Omaan työtä on näin helpompi rytmittää.

Jotta etätyö on pitemmän päälle kestävää, jokaisen etätyötä tekevän pitäisi kyetä luomaan itselleen samanlaiset aktiivisen työnteon, taukojen ja vaeltelun rakenteet kuin toimistossakin. Vastuu on työntekijän, mutta alkusysäyksen, keinojen ja ohjauksen on tultava työpaikalta. Onnistunut etätyökulttuuri on johtamiskysymys, Tuomivaara sanoo Erto.fi sivun artikkelissa.

Onkin tärkeää etätyöskentelyn toimivuuden kannalta, että johto on panostanut sen toimivuuteen. On myös selvää, että toisille etätyöskentely on toimivampaa kuin toisille. Työntekemiselle täytyy olla selkeä rytmi ja selkeät säännöt, jotta jokainen voi tehdä työnsä tehokkaasti kotoa käsin. Etätyöntekijälle on tärkeää luoda päivittäinen aikataulu ja tavoite, jotta työskentely olisi mahdollisimman tehokasta. Kun työn jakaa tarkasti kalenteriin, ei ole vaarana myöskään sitä, että työaika sekottuisi liiaksi vapaa-aikaan.

Haitat

Vaikka etätyöskentelyssä on todella paljon hyviä puolia, tuo se mukanaan myös haittoja, sekä haasteita. TTL teki listan etätyöskentelyn haitoista, jotka olivat työajan venyminen, työn ja ja vapaa-ajan sekoittuminen, vaikeudet irrottautua työstä ja liiallinen kuormittuminen, kotona työskentely vaatii sopeutumista perheeltä, sopimattomat tilat ja kustannukset kotona työskentelylle, yksinäisyyden ja eristyneisyyden kokemukset työyhteisöstä, huoli urakanakehityksestä ja asemasta organisaatiossa, etäjohtamisen haasteet.

Kuten yllä olevasta listasta huomataan, on yksin työskentely myös kuormittavaa, vaikkakin TTL teettämän tutkimuksen mukaan etätyöskentely on vähentänyt työn kuormittavuuden tunnetta. On huomattava, että kaikki ovat yksilöitä ja se mikä toimii toiselle, ei välttämättä toimi itselle.

Mikäli etätyöskentelyyn ei luoda selkeää rytmiä, on työstä irtaantuminen todellinen haaste. Toimistolle työt ovat helppo jättää, mutta mikäli toimisto sijaistee kotona, on työn ja vapaan erottamisen raja häilyvämpi. TTL suositteleekin yrityksen johtoa luomaan selkeän rytmin työskentelyyn, jotta työpäivät eivät venyisi mahdottomiksi.

Itsensä johtaminen

Kun työskentely siirtyy kotiin, tuo se mukanaan paljon vapautta, mutta yhtä aikaa vastuuta. Onnistunut etätyöskentely vaatii työntekijältä suunnitelmallisuutta, sitoutumista ja ennen kaikkea hyvää itsensä johtamista. Itsensä johtamisen tuleekin olla etätyöskentelyssä napakkaa, mutta samalla ystävällistä. Itsensä sättiminen ei paranna työnlaatua. Mikäli napakka ote puuttuu, saattaa työtehtäviä kasaantua, jonka seurauksena suorittaminen ja laatu kärsii.

Etätyössä onnistuminen vaatii hyvää läsnäolotaitoa. Kun on aika käydä töihin, on silloin pystyttävä keskittymään meneillään olevaan tehtävään ja jättää häiriötekijät huomiotta. Hyvä läsnäolon taito auttaa keskittymään yhteen asiaan kerrallaan.

Lisäksi etätyötä tehdessä on tärkeää, ettei pompi tehtävästä toiseen. Tällöin tehtävät eivät tule valmiiksi ja lista kasvaa turhauttavan suureksi. Aina keskeytyksiltä ei voi välttyä, mutta hyvä itsensä johtaja osaa keskeytyksestä huolimatta jatkaa asian loppuun ennen seuraavaan siirtymistä.

Kun kotona työskennellään, on muistettava pitää taukoja. Työpaikalla taukojen pitäminen tulee luonnostaan, mutta kotona työskennellessä tauot voivat unohtua. Taukoja täytyy kuitenkin pitää, jotta työhön jaksaa keskittyä. Työpaikalla taukojen lomassa vaihdetaankin usein kuulumisia työkavereiden kanssa, joka auttaa unohtamaan hetkellisesti työt. Kotona samanlaista mahdollisuutta ei ole, jonka vuoksi onkin tärkeää keksiä, miten tauon aikana virkistyy ja unohtaa työn hetkellisesti.

Kun päivän tehtävät on tehty, pistä työkone kiinni, äläkä avaa sitä, vaikka mieli tekisikin kurkata työsähköposti. Näin pidetään työaika ja vapaa-aika erillään. Työ asiat saattavat jäädä pyörimään mieleen, kun työskentelyn lopettamisen jälkeen siirtymistä työpaikalta kotiin ei tule. Yritä kuitenkin unohtaa työt mahdollisimman tehokkaasti vapaa-ajalla, sillä tämä on jaksamisen kannalta oleellista, sillä kukaan ei jaksa suorittaa kellon ympäri.

Viimeisenä, mutta tärkeimpänä ole itsellesi armollinen. Jokaisella on välillä huonoja päiviä, mutta kotona työskennellessäsi olet itsesi paras työkaveri. Pahantuulisuus on tarttuvaa ja mikäli et ole itsellesi armollinen, tartutat itseesi negatiivisen fiiliksen, jonka seurauksena työpäivät eivät suju yhtä mukavasti.