Tampere
02 May, Thursday
15° C

Proakatemian esseepankki

Elämänkoulu edellytyksenä menestykselle



Kirjoittanut: Emma Lehto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Muurarin pojasta miljonääriksi
Staffan Bruun
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Elämänkoulu edellytyksenä menestymiselle

 

Kirjassa Muurarin pojasta miljonääriksi kerrotaan Anders Wiklöfin tarina, siitä miten köyhän perheen poika teki tiensä yrittäjyyden kautta miljonääriksi. Teos kertoo Wiklöfin nuoruuden hölmöilyistä, epäonnistumisista, sekä muiden asenteista nuorta tulevaa menestyjää kohtaan. Kirjan alussa kerrotaan, ettei Wiklöf ollut opiskelijana ahkera. Koulu tuotti hankaluuksia motivaation puutteen ja opiskelujen vaikeuksien vuoksi. Teoksen on kirjoittanut Staffan Bruun.

Kirjasta sai vahvan kuvan siitä, että Wiklöf tiesi mihin pyrkii ja hän ei käyttänyt turhaan energiaa muiden ihmisten miellyttämiseen matkan varrella. Sana röyhkeys kuvaa mielestäni hyvin kirjassa esiintyvää miljonääriä. Wiklöf otti tilan sieltä, mistä tarvitsi ja osti sen, mitä halusi. En usko, että hän olisi päässyt huipulle, ilman omien etujensa asettamista muiden edelle. Kirjan edetessä ja Wiklöfin saavutusten kasvaessa, röyhkeys ja itsetietoisuus kasvoivat. Nuori miljonääri ei pelännyt ottaa yhteyttä isoihin tekijöihin, sillä hän piti itseään täysin samalla tasolla heidän kanssaan. Vaikka Wiklöf ajoi rajusti omia etujaan, hänen arvoihinsa kuului vahvasti Ahvenanmaan kehittäminen ja Itämeren suojelu. Suojeluprojekti sai nopeasti siivet selkäänsä, sillä Wiklöf tiesi, miten motivoida merkityksellisiä ihmisiä, nimittäin rahalla. Andersin ajatus suojella Itämerta on moniosainen, sillä hän ymmärsi, miten Itämeren tila vaikuttaisi muun muassa turismiin Ahvenanmaalla. Hän oli aikaansa edellä ja kykeni hahmottamaan poikkeuksellisen hyvin laajan kokonaiskuvan (Bruun 2019, 115).

Kirja herätti paljon ajatuksia siitä, onko kouluttamattomuus edellytys menestykselle yrittäjyydessä. Olen nyt kuukaudenpäivät päässyt seuraamaan Proakatemian oppilaiden tapaa opiskella ja yleisesti opetuksen laatua ja tyyliä. Hämmästystä on erityisesti herättänyt opiskelijoiden ajatusmaailma siitä, että koulussa kuuluu tehdä ja oppia vain asioita, joita itse haluaa. Tähän ajatukseen koulu tietyllä tapaa haluaa kannustaa opiskelijoita, mutta mielestäni tällainen ajatusmalli tekee opiskelijoille karhunpalveluksen. Ihminen on luonteeltaan kuitenkin ”peruslaiska”, joten jos oma itsekuri ei ole kunnossa, jää epämiellyttävät tehtävät tekemättä. Tästä hyvä esimerkki on kirjaesseet, joiden kirjottaminen takkuaa vuosi toisensa jälkeen yhä enemmän, joka taas on mielestäni verrattavissa joiltakin osin yleissivistykseen.

Kirjaesseet yrittävät pitää Proakatemialla akateemisen tason samassa tilassa, kuin muissa liiketalouden opinnoissa Tampereen korkeakoulussa. Kirjojen lukeminen ja niistä oppiminen on mielestäni huikea idea antaa oppilaalle vastuuta, siitä mistä etsii tietoa ja miten käyttää kyseistä tietoa arjessa. Kirjojen antamat tiedot ja ajatukset yhdistettynä omaan pohdintaan ja yleissivistystä parantavaan kirjoitusprosessiin ovat teoreettisesti ajateltuna erittäin tehokas tapa oppia. Luettuani opiskelijoiden kirjoittamia esseepankista, huomasin kuitenkin, että kirjojen herättämä pohdinta on useissa jäänyt aika niukalle tasolle. Ovatko kirjojen lukeminen ja esseiden kirjoittaminen herättäneet sittenkään opiskelijoissa tarvittavaa itsereflektointia, joka on välttämätön asia oppimisen kannalta, niin kirjan sisällön, kuin kirjoittamisen taidon taholta.

Edellisiin antamiini kritiikkeihin voitaisiin verrata Proakatemialta valmistuneiden menestystä. Voimme helposti todeta, että koulutus on tuottanut valveutuneita ja menestyviä yrittäjiä. Vaakakupissa painaa myös koulun huikea 1,2 miljoonan euron liikevaihto, jonka tiimiyritykset ovat onnistuneet omalla toiminnallaan tekemään. Voiko näistä tuloksista tehdä päätelmän siitä, että vähemmän akateeminen opetus ohjaa yrittäjyydestä kiinnostuneita juuri oikeaan suuntaan jatkoa ajatellen? Kirjassa Muurarinpojasta miljonääriksi annettiin ymmärtää, että omia etujaan täytyy ajaa painokkaasti, jos ne halutaan toteutuvan, joten voimmeko todeta, että Proakatemia opettaa oppilaitaan nimenomaisesti ajamaan omia etujaan opiskelemalla asioita, jotka kokevat tärkeiksi itselleen?

 

 

Bruun, S. 2019. Muurarin pojasta miljonääriksi. Helsinki: Kustantamo S&S.

Kommentoi