Huomaammeko nykyään enää edes olevamme markkinoinnin uhreja? Moni meistä käsittää markkinoinnin uhriksi joutumisen vielä nykyäänkin niin, että lähtee tv-mainoksen tai ilmaisjakelulehtisen perässä ostamaan irtokarkkeja alennuksesta. Entäpä alituinen digitaalisten alustojen selailu? Huomaammeko lainkaan sähköposteissa, verkkosivuilla tai somessa ohi vilahtavia, alitajuntaan syöpyviä mainoksia tai tuotesijoittelua? Perinteinen media onkin enää murto-osa koko markkinointialueesta, josta digimarkkinointi on haukannut suuren, yhä enenevissä määrin kasvavan osan. 

Suuri osa somenkäyttäjistä lähtee testaamaan palveluita, jotka näyttävät heidän mielestään hyvältä. Tätä kulmaa aiomme hyödyntää tiimimme kesäprojektissa, joka on Hempee-nimen alla kulkeva, kesäkaudeksi Hiedanrantaan avattava jäätelökahvila. Somessa tullaan jakamaan vahvasti vaaleanpunaiseen brändiin nojaavaa materiaalia, joka herkullisuudellaan houkuttelee asiakkaita käymään kontillamme, vaikka se onkin keskusta-alueen ulkopuolella. Syötävän hyvännäköinen jäätelökontti kuvausseinineen, sekä suloisine annoksineen vetää etenkin nuoria kävijöitä puoleensa. Todennäköisesti he eivät edes huomaa olevansa digitaalisen markkinoinnin uhreja vaaleanpunaisten somejulkaisujen vilahtaessa ohi.  Silti kiinnostuksen siemen on istutettu välittömästi, kun silmiin sattuu jotain tavanomaisesta poikkeavaa.

Markkinointistrategian luominen ensimmäistä kertaa, sekä sen käyttöönotto on ehdottomasti haastavaa, eikä kaikkea tule heti edes ajatelleeksi. Onneksi tuntemattomaan ei tarvitse lähteä hapuilemaan ilman apua. Suomen Digimarkkinointi on lanseerannut markkinointitrategian käytäntöön laittamisen tueksi MRACE-mallin, joka koostuu viidestä osa-alueesta: measure (mittaaminen), reach (tavoittavuus), act (vuorovaikutus), convert (konvertoiminen) ja engage (sitouttaminen). (Lahtinen, Pulkka, Karjaluoto & Mero 2022).  

Ensimmäinen osa-alue, reach, käsittää asiakkaan tietoisuuden lisäämisen yrityksestä. Tavoitteena on lyhyesti ja ytimekkäästi tuoda asiakkaan tietoisuuteen brändi, tuotteet ja palvelut. (Lahtinen ym. 2022.) Hempeen kohdalla tämä tarkoittaa yhtenäisen vaaleanpunaisen värimaailman korostamista läpi markkinoinnin ja ulkoasun, niin somealustoilla, kahvilakontin värityksessä kuin myös take away- kuppien kyljessä. Brändi sidotaan vahvasti tuotteisiin, kuten jäätelöön ja edelleen ice cream sandwicheihin, laadukkaaseen kahviin ja mehukkaan raikkaaseen teevalikoimaan. Kuvituksessa ja viestinnässä korostetaan jäätelöä ja makeita, mutta kepeitä herkkuja, johon pastellinen värimaailma sopii. Hempeen palveluita käytettyään asiakas yhdistäisi hempeän vaaleanpunaisen sävyn, sekä pinkit fontit suoraan meidän tuotteeseemme, sillä vastaavia, katukuvasta värityksellään erottuvia kahvilakontteja ei juuri ole Tampereen seudulla ollut.  

Toinen vaihe, eli act, korostaa vuorovaikutusta asiakkaan kanssa. Asiakas on vuorovaikutuksessa yrityksen kanssa mm. käydessään heidän somesivuillaan, etsiessään tietoa tuotteista ja tykätessään julkaisuista. (Lahtinen ym. 2022.) Pyrimme tuottamaan selkeät sisällöt eri somekanavien alustoille, jotta ne olisivat loogiset ja helpot löytää, sekä polut eri vaiheiden välillä olisivat mahdollisimman luonnollisia. Kohdallamme tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että asiakas tutkii kioskilla käydessään tuotevalikoimaa ja tekee ostopäätöksen, ottaa asiointikäynnillään mukaan leimakortin, jonka tarjous houkuttelee käymään kioskilla useasti, eli ryhtyy alkeismuotoiseksi kanta-asiakkaaksi tai somesivuillaan käydessään tykkää herkullisen näköisestä postauksesta.  

Kolmas vaihe, eli konvertoiminen, tavoittelee asiakkaan ostopäätöstä ja pyrkii vahvistamaan toimintaa sitä kohti menemiseen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, kauanko asiakas viihtyy palvelun somesivuilla tai paljonko asiakas etsii reittiohjeita palvelun luokse tai yhteystietoja. Tässä vaiheessa asiakkaan kiinnostus pyritään muuttamaan ostopäätökseksi myös kohdentamalla mainontaa ja saattamalla lisää vahvistusta perusteluille siitä, miksi asiakkaan tulisi käyttää kyseistä palvelua. (Lahtinen ym. 2022.) Jäätelökioskilla tätä voi vahvistaa esimerkiksi suosittelemalla suoraan muiden asiakkaiden hyväksi toteamia jäätelömakuja tai optimoimalla sosiaalisen median kanavia käyttäjäystävällisiksi ja houkutteleviksi, sekä jakamalla niissä kattavasti materiaalia, sekä mm. muiden asiakkaiden kokemuksia kioskilta, jotta saisimme useampia tykkäyksiä ja potentiaalisia asiakkaita lähtemään tutustumaan konseptiimme. 

Viimeinen vaihe, engage, eli sitouttaminen, pyrkii saamaan asiakkaan palaamaan käyttäämään palveluitamme yhä uudelleen digitaalisia kanavia hyödyntämällä (Lahtinen ym. 2022). Jäätelökioskilta uutiskirjeen tilaaminen on harvinaisempaa, mutta esimerkiksi qr-koodipohjainen palautelomake tai sosiaaliseen median kohdistettu markkinointi voisivat toimia.  

Kokonaisuuden ympärillä pyörii jatkuva mittaaminen ja analysointi. Kaikkia näitä osa-alueita tulee mitata, jotta yritys voi kehittyä markkinointitoiminnassaan. Tilastoista on mahdollista tulkita minkä tyyliset markkinointijulkaisut ovat toimineet ja kyselypalautteesta on mahdollista selvittää miten asiakkaat ovat kokeneet palvelun eri osa-alueet. Analytiikan avulla on mahdollista selvittää, millä tavalla kohderyhmä käyttää palveluita (Sanoma Media 2022). Kävijämäärät tietyntyylisissä julkaisuissa kertovat siitä, minkä tyyppistä sisältöä yrityksen olisi kannattavaa tuottaa lisää. Voimme esimerkiksi tulkita datan pohjalta sitä, sitouttaako sosiaalisessa mediassa ihmisiä paremmin lyhytvideot vai kuvapostaukset. Ilman kattavaa dataa muutoksia oikeaan suuntaan on lähes mahdotonta tehdä.  

Lähteet: 

Lahtinen, N., Pulkka, K., Karjaluoto, H. & Mero, J. 2022. Digimarkkinointi. 1. Luo Strategia. 2. Vie sekäytäntöön. 3. Myy enemmän. Helsinki: Alma Talent.  

Sanoma Media. 2022. Digitaalinen markkinointi: mitä se on ja mihin se sopii? Verkkosivu. Viitattu 22.4.2024. https://media.sanoma.fi/ajankohtaista/nakemyksia-markkinoinnista/digitaalinen-markkinointi-mita-se-ja-mihin-se-sopii