Digimarkkinoin, siis olen.

Mitä on digitaalinen markkinointi, miksi sen hallitseminen on nykypäivänä niin tärkeää ja voiko yritys toimia menestyksekkäästi käyttäen hyödykseen vain digitaalisen markkinoinnin alustoja? Vaikka digitaalisia markkinointikanavia on ollut olemassa jo vuosia ja alkeellisimmissa muodoissaan vuosikymmeniä, on digimarkkinointi silti hyvin tuore ilmiö verrattuna perinteisiin markkinointikanaviin – lehtiin, radioon ja televisioon. Kuitenkin tällä hetkellä on kyse viimeisten hitaiden eloonjäämistaistelusta. Viimeistään nyt tulisi jokaisen yrityksen siirtyä digiaikakauteen ja ottaa käyttöönsä kaikki digitaalisen markkinoinnin tarjoamat hyödyt ja mahdollisuudet.

Olen itse toteuttanut omaa yritystoimintaani täysin internetin ja sosiaalisen median kanavien välityksellä menestyksekkäästi, kuitenkin Proakatemian opiskeluihini saakka täysin tunteella, en tiedolla, tai taidolla. Digitaalisen markkinoinnin syvään päätyyn sukeltaminen kiehtoo minua, sillä mikäli internet ja sosiaalinen media mahdollistaa menestyksekkään liiketoiminnan yritysidealle, joka on lähtenyt täysin nollasta ja jota on markkinoitu vain tunteella, millaisia mahdollisuuksia nämä kanavat tarjoavatkaan digimarkkinointiin todella perehtyneelle yrittäjälle? Esseeseeni hain ja sain valtavasti inspiraatiota Jari Juslénin teoksesta ”Netti mullistaa markkinoinnin – hyödynnä uudet mahdollisuudet” vuodelta 2009. Neljässätoista vuodessa on ehtinyt tapahtua valtavasti, internet ja sen mahdollisuudet ovat kasvaneet eksponentiaalisesti ja sosiaalinen media oli vuonna 2009 aivan lapsen kengissään, mutta kirja tuo esiin faktoja digi- ja perinteisen median eroihin liittyen, jotka pätevät edelleen.

Markkinoinnin menneisyys ja tulevaisuus

Markkinointi on toimi ja toiminta, jonka tarkoitus on yhdistää ongelmiinsa ratkaisuja etsivät kuluttajat, yksityisasiakkaat, tai vaikkapa toiset yritykset niiden kanssa, jotka pystyvät nämä ongelmat ratkaisemaan. Usein markkinoinnin tarkoitus on saada ihmiset myös haluamaan tuotteita ja palveluita, joita he eivät edes tienneet tarvitsevansa. Sekä perinteiset massamarkkinointikanavat, kuten lehdet, radio ja televisio, että uudemmat markkinointiväylät, kuten sosiaalinen media pyrkivät aina asiakkaiden hankkimiseen ja heidän pitämiseensä. Markkinoinnin tehtävä on luoda kysyntää eli markkinoinnin kliimaksi saavutetaan silloin, kun asiakas ostaa.

Vanhempia markkinointityylejä yhdistää vahvasti niin sanottu outbound-malli, jossa myyjä lähestyy asiakasta eri markkinaviestimiä pitkin. Myös osa tuoreemmista markkinointivälineistä, kuten esimerkiksi sähköpostimarkkinointi on outbound-mainontaa. Outbound-mainonnan keskeinen idea on, että kohdeyleisö altistetaan ja joskus suorastaan pakotetaan vastaanottamaan markkinointia näiden aiemmin mainittujen kanavien välityksellä (Juslén 2009.)

Outbound-mainonta on aina yksisuuntaista. Siinä myyjä on aktiivinen osapuoli, joka työntää viestin kohti potentiaalisia asiakkaita. Asiakas on vain viestin vastaanottava osapuoli, joka joko tarttuu markkinoijan syöttiin ja hankkii markkinoitavan hyödykkeen, tai sitten ei. Vastavuoroisuutta kommunikoinnissa ei ole.

Outbound-markkinointi perustuu myös aina keskeytykseen. Ihmiset eivät useinkaan hakeudu television tai sanomalehden ääreen nähdäkseen ensisijaisesti mainoksia, vaan aivan muun sisällön, hyödyn tai viihteen vuoksi (Juslén 2009.). Itse koen tämän tyylisen markkinoinnin helposti päällekäyvänä, tuputtavana ja tietyissä tapauksissa jopa aggressiivisena, enkä ole uskonut olevani tuntemusteni kanssa yksin. Juslén (2009) vahvistaakin ajatukseni toteamalla, että outbound-markkinointi sahaa omaa oksaansa, sillä ihmiset ovat ”jatkuvasti haluttomampi olemaan tällaisen pommituksen kohteena”.

Pommitus kuvaa mielestäni varsin hyvin tätä markkinointityyliä, jolla pahaa aavistamattomia kuluttajia usein markkinointimielessä lähestytään. Minun on vaikea uskoa, että kovinkaan moni kuluttaja varsinaisesti nauttisi siitä, että hänelle aktiivisesti markkinoidaan, eli mielestäni tyrkytetään jotain tuotetta, tai palvelua. On eri asia myydä aktiivisesti hyödykettä, josta asiakas on itse osoittanut olevansa kiinnostunut ja haluavansa tietää siitä lisää, kuin tykittää kylmiltään vaikkapa puhelimitse asiakasparkaa, joka pahimmassa tapauksessa ei kohteliaisuuttaan kehtaa sanoa ei.

Lempeämpää lähestymistä

Koska kuluttajat pyrkivät jatkuvasti enenevissä määrin välttelemään vastaanottamiensa markkinointiviestien määrää muun muassa roskapostisuodatinten ja telemarkkinoinnin estävien kieltolistojen avulla on viestin saaminen vastaanottajalle jatkuvasti vaikeampaa ja kalliimpaa perinteisten outbound-keinojen voimin (Juslén 2009). Voidaankin melko suoraviivaisesti todeta, että säilyäkseen hengissä nykymaailmassa tulisi yritysten ottaa haltuunsa ainakin osittain asiakasta pehmeämmin ja asiakkaan ehdoilla lähestyvät inbound-markkinointikeinot.

Inbound-markkinoinnin malli on päinvastainen, kuin perinteinen outbound-markkinointimalli. Inboundin idea ei ole jahdata asiakkaita, vaan vetää ja houkutella heitä yrityksen palveluita ja markkinoita kohti lempeästi ja asiakkaan ehdoilla – tai ainakin niin, että asiakkaalle saadaan tunne, että hänellä on tässä markkinointiprosessissa valta. Inbound-markkinointi on vuorovaikutuksellista ja perustuu asiakkaan omiin mielenkiinnon kohteisiin ja siihen, että hän etsiessään ratkaisua ongelmiinsa, tai kaipaamaansa hyödykettä löytää yrityksen tarjoaman palvelun tai tuotteen vaivatta, saa tutustua siihen omilla ehdoillaan ja omaan tahtiinsa ja halutessaan ottaa itse yhteyttä yritykseen – joko ostaen suoraan tuotteen vaikkapa verkkokaupasta tai lähestymällä yritystä yhteydenottoväylien kautta.

Internet on lähes kokonaan inbound-markkinoinnin kenttää. Erilaisia internetin kautta toimivia markkinoinnin välineitä ovat muun muassa yritysten verkkosivut ja verkkokaupat, blogit, vlogit, hakukoneoptimointi sekä sosiaalinen media. Toisin kuin outbound-markkinoinnin lyhyet pakkopommitukset, inbound mahdollistaa markkinoijalle monenlaisen materiaalin tuottamisen internetin eri kanaviin niin, että materiaali on potentiaalisten asiakkaiden löydettävissä juuri silloin, kun he siihen haluavat perehtyä ja tarvitsevat sitä. Markkinointi- ja muu informatiivinen materiaali ei ole vain asiakkaalle heitettävä hetkellinen rykäisy, vaan täydennettävä materiaalipankki, johon asiakas voi palata uudelleen ja uudelleen.

Jos et ole netissä, et ole olemassa

Tänä päivänä pätee kirjoittamaton fakta, että jokaisen yrityksen on jollain muotoa löydyttävä internetistä. Googlettamalla on löydyttävä vähintäänkin yrityksen yhteystiedot ja aukioloajat. On hämmentävää, mikäli yritykseltä ei löydy nettisivuja, tai vähintäänkin jonkinlaista somesivua – Instagram-tili lienee näistä nykyään ensiksi etsityin. Jos et löydy internetistä, sinua ja yritystäsi ei käytännössä ole olemassa.

Internet- ja somenäkyvyys ovat yleistettynä yrityksen elinehto, mutta ne antavat kaiken kokoisille yrityksille myös valtavasti mahdollisuuksia. Olen itse aloittanut taidemyyntini urani alkutaipaleella, täysin nollasta, käytännössä pelkän Instagramin avustuksella. Olen tavoittanut sekä ennestään minulle tuttuja ihmisiä, että runsaasti uusia asiakkaita. Asiakkaani mainostavat usein minua vapaaehtoisesti ja ilmaiseksi laittamalla minulta ostamaansa taidetta näkyville omaan someensa ja näin seuraajamäärä ja uusien potentiaalisten asiakkaiden määrä kasvaa lumipallon lailla. Mikä muu markkinointikanava pystyy tähän?

Internetin ja sosiaalisen median tarjoamat mahdollisuudet yrityksille ovat loputtomat. Kuka tahansa voi perustaa verkkokaupan, jossa myy vaikkapa olohuoneensa nurkassa askartelemiaan tuotteita, tai somesivun brändilleen ja mikä parasta, yhdistää nämä kaksi. Nykyään Instagram-sivustaan voi tehdä verkkokaupan, jolloin kuvia napsauttelemalla pääseekin suoraan yrityksen verkkosivulle ostoksille. Äärimmäisen kätevää, äärimmäisen tehokasta. Tyrkytystä ei tarvita, kun Instagramissa mielenkiinnon kohteitaan selaavalle somettajalle tarjoutuu suoraan kännykän ruudulle esimerkiksi juuri hänen mieltymyksiinsä sopivaa taidetta, jota hän voi rauhassa tutkia, vertailla ja ostaa sormen näpäytyksellä. Mikäli yritys on panostanut informatiivisuuteen ja muutenkin internet-sisältöönsä, asiakas löytää helposti kaiken tarvitsemansa tiedon myös itse yrityksestä ja yrittäjästä sen takana.

Netti lisää läpinäkyvyyttä ja asiakkaan mahdollisuutta yhdistellä ja vertailla tietoja. Myös muiden asiakkaiden jakamat kuvat ja kokemukset lisäävät tutkitusti huomattavasti uusien asiakkaiden ostohalukkuutta. Vaikuttajamarkkinointi onkin yksi tehokkaimpia tapoja luoda vakuuttavaa markkinointi potentiaalisille asiakkaille ja lisätä myyntiä.

Lopuksi

Netti- ja somemarkkinointi antaa niin monipuoliset mahdollisuudet markkinointiin ja myyntiin, että hämmästellä saattaa yrityksiä, jotka eivät jo ole valjastaneet näitä keinoja käyttöönsä. Törmätessä yritykseen, jonka somekanavat ovat alkeelliset, niistä ei saa edes täysin selvää yrityksen toimialasta, tai myytävistä tuotteista tai palveluista herää kysymys, miksei yritys halua myydä? Inbound-markkinointi on yleensä erittäin edullista ja monissa tapauksissa jopa ilmaista. Sisältöä voi ladata loputtomasti, eikä uusi sisältö korvaa vanhaa, vaan päinvastoin lisää arvoa, hakukonenäkyvyyttä sekä linkkipääomaa. Asiakkaalle voidaan tarjota loputtomat määrät informaatiota useissa eri muodoissa, kuten tekstinä, kuvina ja videoina. Yritystä, sen toimintaa ja ihmisiä sen sisällä voidaan esitellä niin painavan faktan kautta, kuin vaikkapa kevyemmillä pikku videopätkillä. Tämä tuo yritystä lähemmäs asiakasta, lisää asiakkaan luottamusta yritystä kohtaan ja sitä myötä hänen halukkuuttaan käyttää yrityksen palveluita ja tuotteita.

Itse uskon inbound- ja internetmarkkinoinnin voimaan. Toivoisin voivani jo Proakatemian aikanani todistaa, että joissain tapauksissa outbound-tyylisen markkinoinnin voi täysin unohtaa ja lähestyä asiakkaita pelkästään lempeän inbound-markkinoinnin voimin. Tie menestykseen on asiakkaan kuuntelu herkällä korvalla, ei hänen korvaansa huutaminen.

Lähteet:

Juslén, J. Netti mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet. 2009. E-kirja. Julkaisupäivä 24.11.2020. Alma Talent. Bookbeat. Vaatii käyttöoikeuden.