Tampere
28 May, Tuesday
14° C

Proakatemian esseepankki

Dialogi 2.0 – timantin viides kulma



Kirjoittanut: Noora Hyttinen - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito
William Isaacs
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Yritysmaailmassa ja koulutusympäristössä dialogi on saavuttanut keskeisen aseman, erityisesti tiimioppimisen yhteydessä (Tiimiakatemia Global n.d.). Dialogin peruskäsite kätkee sisäänsä merkityksen, joka on paljon laajempi kuin pelkkä keskustelu. Dialogi tarkoittaa syvällistä vuoropuhelua, joka perustuu ymmärtämiseen ja yhdessä ajatteluun. Tässä vuoropuhelussa ei pyritä voittamaan keskustelua, vaan luomaan tila, jossa jokainen osapuoli voi ilmaista näkemyksensä avoimesti. Dialogi edistää empaattista kuuntelemista ja monipuolisten näkökulmien ymmärtämistä. Se synnyttää yhteistyötä ja mahdollistaa uudenlaisten yhteyksien luomisen eri ideoiden ja arvojen välillä. Dialogin keskeinen tarkoitus on herättää oivalluksia, jotka voivat johtaa ennakkokäsitysten ja olemassa olevan tiedon uudelleenjärjestelyyn (Isaacs 2001, 39–40, 63).

KUVA 1. Dialogitimantti (mukaillen lähteestä Isaacs 2001,96).

Dialogin voima näkyy erityisen selkeästi Isaacsin (2001, 96) esittelemässä kuvassa “Dialogitaidot”, joka havainnollistaa, että dialogiin tarvitaan useita olennaisia taitoja. Dialogin perusta on aito ja syvällinen kuunteleminen. Kuunteleminen tarkoittaa enemmän kuin pelkkä sanojen kuuntelemista. Se sisältää kyvyn ottaa sanat vastaan avoimesti, hyväksyä ne ja rauhoittaa oma mielemme kuullaksemme todellisen viestin. Aito kuunteleminen auttaa meitä hahmottamaan toisten ajatuksia ja tunteita.

Lisäksi dialogissa tarvitaan kunnioitusta. Kunnioitus tarkoittaa aktiivista toimintaa toisen ihmisen kokemusten alkuperän etsimiseksi. Se vaatii halua ymmärtää ihmisen moninaisuutta ja taitoa nähdä, mitkä asiat ohjaavat toisen ihmisen toimintaa ja ajattelua. Kunnioitus edellyttää myös muiden rajojen huomioimista ja kunnioittamista (Isaacs 2001, 122–126).

Kolmas tärkeä dialogitaito on odottaminen. Dialogissa odottaminen tarkoittaa kärsivällisyyttä, ajatusten syntymisen tarkkailua ja kykyä lykätä oman mielipiteen muodostamista. Se vaatii kykyä astua askeleen taaksepäin ja tarkastella muita mahdollisuuksia ennen kuin ensimmäinen oma ajatus on muodostettu. Odottaminen auttaa meitä näkemään keskustelun syvemmän merkityksen ja tukee uusien näkökulmien syntymistä (Isaacs 2001, 144–145, 149–151).

Viimeinen, mutta ei vähäisin dialogitaito on suoraan puhuminen. Suora puhe on dialogin haastavin osa, sillä siinä ilmaistaan aitoja tunteita ja ajatuksia. Suora puhe vaatii rohkeutta kohdata omat tunteet ja ajatukset, ja tuoda ne esiin kunnioittaen muita osallistujia. Suoraan puhuminen on mahdollista vasta, kun olemme ensin hiljaa ja kuunnelleet muita. Tämä taito edellyttää kykyä valita, mitkä asiat ovat dialogissa tarpeellisia ääneen sanottaviksi ja mitkä asiat voidaan jättää sanomatta (Isaacs 2001, 167, 171).

Kaikkien näiden dialogitaitojen harjoittaminen edistää dialogin onnistumista tiimioppimisen ja monien muiden vuorovaikutustilanteiden yhteydessä. Ne auttavat luomaan tilan, jossa ihmiset voivat ymmärtää toisiaan paremmin, syventää keskusteluja ja edistää uudenlaisten ajattelumalleja. Dialogi on voimakas työkalu, joka mahdollistaa avoimen ja syvällisen vuoropuhelun, ja se voi tuoda mukanaan merkittäviä oivalluksia ja uusia näkökulmia.

 

Kysymisen taito- Dialogitimantin viides kulma

 

Vaikka edellä mainitut neljä dialogitaitoa – kuunteleminen, kunnioitus, odottaminen ja suoraan puhuminen – ovat keskeisiä onnistuneen dialogin perustana, ansaitsee kysymisen taito miestäni aivan oman paikkansa dialogin yhteydessä. Kysymisen taito voi toimia niin yhdistävänä tekijänä kuin voimakkaana oppimisen välineenä dialogissa. Näiden ajatusten pohjalta loin dialogitimantista päivitetyn 2.0 version, jossa kysyminen auttaa muodostamaan dialogista täydellisen mallisen timantin.

KUVA 2. Dialogitimantti 2.0 (mukaillen lähteestä Isaacs 2001; Hyttinen 2023).

 

Dialogissa kysymysten esittäminen on yhtä tärkeää kuin vastaaminen. Hyvin asetellut kysymykset voivat ohjata keskustelua, edistää ajattelua ja tuoda esiin eri näkökulmia. Ne voivat myös olla avain uusien oivallusten syntymiseen. Kysymykset kannustavat osallistujia syventämään ymmärrystään ja avaamaan ajatteluaan.

Yksi kysymisen tärkeimmistä rooleista dialogissa on avata tilaa uusille ideoille ja ajatuksille. Kysymysten avulla voimme haastaa vallitsevat oletukset ja kannustaa keskustelijoita ajattelemaan “mitä jos” -tyyppisesti. Ne voivat myös auttaa tunnistamaan epäselvyyksiä, joita muuten ei ehkä huomattaisi.

Toisaalta kysymyksillä voidaan myös syventää toisten osallistujien ajatuksia. Kun esitämme kysymyksiä, osoitamme kiinnostusta toisten näkemyksiä kohtaan ja annamme heille mahdollisuuden ilmaista itseään vapaammin. Kysymykset voivat myös paljastaa, mitkä asiat ovat tärkeitä ja mikä motivoi muita osallistujia.

Kysymisen taito liittyy vahvasti myös aitoon kuuntelemiseen. Kun esitämme kysymyksiä, meidän on kuunneltava vastaukset tarkkaavaisesti ja avoimin mielin. Tämä edistää keskustelun syventymistä ja yhteisen ymmärryksen rakentamista.

Kaiken kaikkiaan kysymisen taito voi olla dialogissa voimakas väline, joka edistää avointa ja syvällistä vuoropuhelua. Sen avulla voimme ohjata keskustelua, synnyttää uusia ajatuksia ja laajentaa näkökulmia. Kysymysten rooli dialogin viidentenä taitona voi auttaa meitä ymmärtämään toisiamme paremmin, jakamaan tietoa ja luomaan uudenlaista ymmärrystä yhdessä.

 

Lähteet

Hyttinen, N. 2023. Dialogitimantti 2.0.

Isaacs, W. 2001.Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito. Suom. Tillman, M. Helsinki: Kauppakaari. Alkuperäinen teos 1999.

Kommentoi