Yksilöessee / Tuomas Saarinen
15.12.2020

Brexit: Vaikutukset EU-markkinaan

Tuttu sana, mutta mistä on kyse?

Brexit tulee sanoista ”British Exit”, ja tarkoittaan Iso-Britannian eroamista Euroopan Unionista. (Sanatilaa säästääkseni käytän esseessäni Iso-Britanniasta lyhennettä ”GB” ja Euroopan Unionista lyhennettä ”EU”.) Ero toteutui tammikuun 2020 lopussa, ja siirtymäajan kestäessä vuoden 2020 loppuun asti, ero astuu kaikkine vaikutuksineen voimaan 1.1.2021.

Brexit pähkinänkuoressa

GB:ssä oltiin tyytymättömiä EU:n pakolaislainsäädäntöön ja sen sallimaan pakolaisten vapaaseen liikkumiseen EU-jäsenmaiden välillä, ja osa kansasta koki, että GB:llä ei ollut enää tarpeeksi itsemääräämisoikeutta asioihin. Eroprosessi alkoi kansanäänestyksellä, ja noin neljän vuoden jälkeen ero viimein pannaan toteen. Vaikka pakolaisongelma olisikin näin ollen GB:n osalta ratkaistu, EU:sta eroamisella on politiikan lisäksi paljon taloudellisia vaikutuksia.

Miksi aihe kiinnostaa?

Kansainvälisyys on tärkeä tekijä lopulta joka alalla. Suomen markkinat ovat verrattain pienet ja rajalliset, ja vaikka täällä Pohjolassa tuotteelle saisikin jalansijaa, miten voi laajentaa ulkomaille, jos sitä ei ole harkinnut? Verkkokauppojen hallitessa suurta osaa yrityksien liikevaihdosta kansainvälistyminen tulee kysymykseen ennemmin tai myöhemmin, joten miksi sitä ei katsoisi jo aikaisessa vaiheessa?

EU tarjoaa yrityksille paljon mahdollisuuksia kaupankäyntiin. GB on monen EU-jäsenmaan suurimpia viennin kohdemaita, ja sen markkinaosuus on melko suuri koko maailman mittapuullakin.

Mitä katoaa, kun EU-yhteys katoaa?

Tuotteiden viennissä GB:n ja EU:n välillä on paljon eroa. Vuonna 2019 vienti GB:stä EU-jäsenmaihin on 294 miljardia puntaa (= 325,4 miljardia euroa ja 47 prosenttia kokonaisviennistä), tuonti puolestaan 374 miljardia puntaa (= 413,7 miljardia euroa ja 52 prosenttia kokonaistuonnista). EU yksittäisenä markkinana on GB:n kirkkaasti suurin kauppakumppani. Tullimaksut kohoavat molempiin suuntiin vuoden 2021 alkaessa, tähän asti on sovellettu normaalia EU:n tariffia. (Linkki 1, Iso-Britannian parlamentin alahuoneen kirjasto)

Vaikutukset Suomeen

GB on Suomelle rahallisesti merkittävämpi kumppani viennissä kuin tuonnissa. Tullin raportin mukaan vuonna 2020 GB on ollut Suomen viennin määrämaista 7. sijalla, kun taas Suomen tuonnissa GB-alkuperäisen tavaran kokonaismäärä asettui vasta 11. sijalle. (Linkki 3, taulukko ”Tuonti ja vienti maittain suuruusjärjestyksessä”)

Suomalaisten yrityksien on helppo käydä ulkomaankauppaa EU-jäsenmaiden välillä, koska yksittäinen EU:n sisäinen kauppasopimus mahdollistaa viennin kaikkiin EU-maihin. Kun GB eroaa, tarvitaan kuitenkin erillinen EU:n ulkoinen tullitunnus, joka puuttui vuonna 2019 vielä kolmeltasadalta GB:n kanssa kauppaa tekevältä yritykseltä (Linkki 4, YLE Uutiset 2019). Kristiina Kauppinenkin painotti Pirkanmaan Vientipäivän puheenvuorossaan tullitunnuksien hankkimista ajoissa.

Yksityishenkilöihin vaikuttavat myös lisämaksut, ja suhteellisen pienet tilauksetkin joudutaan käsittelemään tullissa. Tämä hidastaa tavaroiden tilaamista GB:stä ja varmasti vähentää suomalaisten kuluttajien mielenkiintoa GB:stä lähtöisin oleviin tuotteisiin. Suomi ei ole

Tuleva kauppasopimus Euroopan Unionin ja Iso-Britannian välillä

EU neuvottelee parhaillaan kauppasopimuksesta GB:n kanssa. Jos sopimus syntyy, GB ja EU voivat edelleen käydä fiksua ja kannattavaa kauppaa keskenään, vahvistaen keskinäisiä siteitään. Näin ollen ero EU:sta ei vaikuttaisi näiden kahden väliseen markkinaan lainkaan. Ei ole mitään takeita siitä, että GB saisi neuvoteltua parempia kauppasopimuksia esimerkiksi Kiinan, USA:n tai muiden suurien markkinoiden kanssa. GB saattaa kaiken lisäksi jopa joutua taipumaan joihinkin EU:n asettamiin säädöksiin sopimuksen poissaolosta huolimatta. (Linkki 6, IG.comin artikkeli)

Hyödyt ja haitat Iso-Britannialle

Miten GB sitten hyötyy erosta, jos prosessi on jo vaatinut näin pitkät neuvottelut ja kädenvääntöä EU:n kanssa? Listataanpa ylös muutamat plussat ja miinukset GB:lle, plussista aloittaen.

+ Itsemääräämisoikeus pakolaisista, vähentää GB:n mukaan terrori-iskujen uhkaa ja lisää yleistä turvallisuutta

+ EU-maksut putoaisivat pois (GB:n netto-osuus tukien jälkeen vuonna 2016 oli 8,5 miljardia puntaa = 9,32 miljardia euroa)

+ Globaaleissa asioissa GB:llä voisi olla enemmän sananvaltaa, jos se ei olisi enää osa EU:ta

Ei niin hyvää, ettei jotain huonoakin. EU:sta eroaminen ei ole optimaalinen ratkaisu jokaiselle GB:n asukkaalle.

— Miljoonat työpaikat ovat EU:sta riippuvaisia, ja ero saattaa sotkea näitä pahasti

— Eurooppalaiset yritykset sijoittavat GB:n sekä julkisen että yksityisen sektorin palveluihin miljardeja euroja vuosittain. Tämä rahamäärä voi pienetä radikaalisti.

— Keskivertobritti säästää myös vuodessa monta sataa puntaa ostamalla EU-jäsenmaiden tavaroita ja palveluita pienemmällä hinnalla

Loppusanat

Kauppasopimuksesta päätöstä odottaessa emme vielä voi sanoa, miten markkinan käy. Itse henkilökohtaisesti uskon, että sopimus saadaan neuvoteltua ja tullimaksut eivät juuri muutu. Se olisi win-win -ratkaisu sekä Iso-Britannialle että Euroopan Unionille.

(Linkit 5 ja 6)

Lähteet

Linkki 1: https://commonslibrary.parliament.uk/research-briefings/cbp-7851/

Linkki 2: https://www.bbc.com/news/business-51560940

Linkki 3: https://tulli.fi/tilastot/taulukot/maatilastoja

Linkki 4: https://yle.fi/uutiset/3-11018273

Linkki 5: https://www.theweek.co.uk/brexit-0

Linkki 6: https://www.ig.com/uk/financial-events/brexit/pros-and-cons-of-brexit

Pirkanmaan Vientipäivä 2020, puheenvuoro: ”Brexit-neuvotteluiden tilanne – Miten yritykset voivat varautua muutoksiin” (Kristiina Kauppinen, vastuuvirkamies, Brexitin ja Turkin kauppapoliittinen koordinaatio, Ulkoministeriö)