Tampere
19 May, Sunday
10° C

Proakatemian esseepankki

Brändikirjan teko



Kirjoittanut: Jenna Hyttinen - tiimistä Hurmos.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Tässä esseessä tulen kertomaan kuinka kokosimme Hurmos Team Oskin brändikirjan.

Aloitimme asian ajattelun pajalla, jonka markkinointi tiimin johtajana pidin. Pajamme rakennetta hyödynnän myös tämän esseen kulussa. Aluksi selvensimme kaikille mitä brändäys tarkoittaa. Sitten siirryimme ajattelemaan hyvän brändin piirteitä. Seuraavana siirryimme tunnistamaan ja kuvailemaan kohderyhmäämme. Sitten mietimme brändimme perustaa, johon kuuluu tarkoitus, visio, missio ja arvot. Myös kohderyhmän voi lukea tähän perustaan. Viestintämme miettiminen oli seuraava vaihe ja viimeisenä mietimme brändimme visuaalista kuvaa ja kävimme läpi työkaluja sen muodostamiseen.

Ensimmäisenä keskustelimme siitä mitä brändäys on. Brändi on määritelmän mukaan tapa, jolla asiakkaiden halutaan näkevän yritys, tuote tai palvelu. Brändäys on tämä prosessi missä yritykselle, tuotteelle tai palvelulle rakennetaan tunnistettava identiteetti. Sen perimmäinen tarkoitus on luoda mielikuvia yrityksestä, tuotteesta tai palvelusta. Se on myös tapa erottua kilpailijoista ja auttaa jäämään asiakkaiden mieliin. Sillä voidaan auttaa yritystä houkuttelemaan uusia asiakkaita, vahvistamaan olemassa olevien asiakkaiden sitoutuneisuutta ja luoda lisäarvoa yritykselle, tuotteelle tai palvelulle. (Peltomaa J., n.d.)

Seuraavaksi kävimme keskustelua siitä, millaisia hyviä brändejä tiedämme ja haimme niistä hyvän brändin piireteitä. Yhdessä tulimme siihen tulokseen, että hyvä brändi on johdonmukainen, tunnistettava, selkeä, luotettava ja erottuu muista. Johdonmukaisuus on tärkeää brändille, jotta brändistä kehittyy tunnistettava. Tätä voi korostaa esimerkiksi visuaalisessa ilmeessä ja markkinointi viestinnässä. Myös tärkeä osa yrityksen brändin johdonmukaisuutta on johdonmukainen äänensävy mitä yritys käyttää viestinnässään. Johdonmukaisuus luo myös luottamusta brändiä ja yritystä kohtaan, mutta myös tunnistettavuus ja selkeys.

Tärkeää brändiä suunniteltaessa on myös miettiä vastaako se yrityksen, tuotteen tai palvelun kohderyhmän tarpeita ja odotuksia. Tämä auttaa luottamuksen, kestävien asiakassuhteiden ja tunnesiteiden luomisessa. Hyvä brändi pyrkiikin luomaan näitä kohderyhmäänsä ja rakentamaan luottamusta tuotteidensa tai palveluidensa laatuun.

Esimerkki tällaisesta asiakkaiden odotusten ja tarpeiden kohtaamattomuudesta yrityksen brändin kanssa voi olla yrityksen brändi, joka on suunnattu nuorille, mutta ei vastaa nuorten tarpeita tai mieltymyksiä. He voivat esimerkiksi käyttää vanhentuneita stereotypioita markkinoinnissaan, tuotteiden design ei välttämättä vastaa nykyajan trendejä tai niistä ei löydy nykyaikaisia ominaisuuksia. Esimerkki tällaisen tilanteen korjauksesta brändiltä on Pingviinin Eskimo jäätelön nimen muuton Puikoksi.

Muita esimerkkejä asiakkaiden odotusten ja brändin kohtaamattomuudesta on yritykset, joiden brändi on todella ympäristöystävällinen, mutta todellisuudessa yrityksen tuotteet ovat luonnolle haitallisia. Yritys saattaa brändätä itsensä innovatiiviseksi tulevaisuuden edellä kävijäksi, mutta tuotteet tai palvelut eivät ole teknisesti edistyksellisiä tai vastaa markkinoiden uusimpia trendejä. Näissä tilanteissa brändäyksellä onnistutaan luomaan asiakkaille odotuksia, mihin yritys ei todellisuudessa pysty vastaamaan ja asiakaan luottamus brändiin on rikottu. Tällaisissa tilanteissa on tärkeää arvioida brändin ja tuotteiden tai palveluiden vastaavuutta odotuksiin ja tarpeisiin, ja sitten tehdä muutoksia brändiin tai tuotekehitykseen.

Monella kohderyhmän asiakkaalla on tiettyjä olettamuksia ja odotuksia yrityspalveluita tarjoavasta Hurmos Team Oskista. Näiden ymmärtämisen ja tutkimisen kannalta on todella tärkeää määrittää yrityksemme kohderyhmä. kohderyhmää lähdimme hahmottelemaan dialogin kautta kaikkien näkökulmat huomioon ottaen. Kohderyhmää määrittelyssä apuna voi käyttää sosiaalista -ja psykograafista näkökulmaa, sekä demografiaa ja käyttäytymistä. Jos yritykselle on löydettävissä suoria kilpailijoita, kannattaa omaa kohderyhmää myös miettiä heidän kauttaan. Tästä voi myös nousta ideoita, millä vielä vahvemmin erotutaan kilpailijoista, esimerkiksi pienentämällä tai laajentamalla kilpailijan kohdeyleisöä.

Tässä voidaan myös miettiä yrityksen arvoja ja yrittää löytää kohderyhmä sen kautta, minkä arvo pohjan omaavalta yritykseltä millainen kohderyhmä haluaisi ostaa palveluita tai tuotteita. Tätä voidaan myös samalla tavalla ajatella yrityksen mission ja vision kautta. Kohderyhmäksemme rajautui avoimesti ajattelevat Tampereen ja lähikuntien alueella asuvat yrittäjät ja yritykset, jotka haluavat rohkeasti kokeilla uutta ja tukea nuoria yrittäjiä. Toki myös kohderyhmäämme on kaikkien projektiemme kohderyhmät myös.

Seuraavaksi otimme käsittelyyn brändin pääsisällön. Tähän siirtyessä piirsin taululle visuaalisen jaon brändistrategiasta. Mielestäni brändistrategia on useista osatekijöistä koostuva kokonaisuus. Tämä kokonaisuus voidaan jakaa asemaan, pääsisältöön, sekä identiteettiin, mikä vielä jakautuu viestintään ja visuaalisuuteen. Vaikkakin myös pääsisältö rakentaa identiteettiä samalla tavalla kuin asema, mutta tässä viittaan asiakkaalle selkeästi näkyvään identiteetin luojiin. Pääsisältöön mielestäni kuuluu brändin ”miksi” ja tarkoitus, sekä arvot, visio, missio, sekä myös sellainen mitä emme käsitelleet, brändilupaus. Asema jakautuu kohderyhmään ja kilpailijoihin. Identiteetin alla olevaan viestintään kuuluu nimi, slogan, pääviesti, sekä äänensävy. Identiteetin alla olevaan visuaalisuuteen kuuluu logo, värimaailma, sekä fontit.

Keskustelimme arvoista, jotka haluisimme välittyvän asiakkaalle. Tässä myös mietimme, mitä arvoja kohderyhmämme asiakkaat saattavat vaatia tai odottaa meiltä. Yksi esimerkki näistä on ammattimaisuus. Kävimme paljon hyvää keskustelua yhteisistä arvoistamme, vaikkemme olleet tässä vaiheessa vielä pitäneet arvo pajaa. Arvopajamme on edelleen kesken, joten tänä päivänä asettamiimme arvoihin tulee varmasti vielä muutoksia, minkä vuoksi en niitä tässä listaa. Esiin kuitenkin nostimme meitä yhdistäviä arvoja, sekä meitä kuvaavia arvoja, kuten energisyys, jonka halusimme näkyviin visuaalisessa ilmeessämme.

Pääsisällöistä kaikkia käsittelimme, mutta pajassa emme lyöneet visiota, missiota tai tarkoitustamme lukkoon, vaan ideana oli herättää tiimin kanssa tästä keskustelua ja kuulla kaikkien näkökulmia asiaan. Seuraavaksi lähdimme hahmottelemaan visuaalista ilmettämme.

Visuaalisen ilmeen hahmotteluun voi käyttää monen laisia metodeita. Pajassa keräsimme kuvaavia sanoja fonteista, väreistä ja yleisestä ilmeestä. Tässä tavoitteena oli kerätä kuvauksia moodborad-maiseen tyyliin.  Näitä tuli paljon laidasta laitaan erilaisia kuvaavia sanoja. Haasteeksi tässä osoittautui näiden erilaisten näkemyksien yhteyttäminen.  Tässä tavoitteena oli saada yleistä mielipidettä tiimiltä, sekä kuulla kaikkien näkökulmia ja saada markkinointi tiimille työstettävää materiaalia.

Seuraava vaihe brändikirjan kokoamisessa oli kokoontua markkinointi tiimin kanssa ja aloittaa brändikirjan työstäminen. Aloitimme sen työstämisen tekemällä kaikki omat Pinterest taulut, joihin keräsimme brändielementtejä ja tyylillisiä kuvia, esimerkiksi fontteja ja värejä, jotka hahmottivat millaisena, haluaisimme nähdä Hurmoksen brändin. Toistemme tauluista valitsimme elementit, joista tykkäsimme ja jotka vastasivat tiimin meille antamia toiveita. Loppuen lopuksi näistä kaikista mood boardeista koottiin viisi ehdotusta tiimille brändimme ulkoisesta ilmeestä. Tiimimme äänesti näistä Google Formsin kautta. Voittajaksi valikoitui se hahmotelma, joka sai eniten ääniä.

Tämän jälkeen lähdimme etsimään fontteja, värikoodeja ja graafisia elementtejä, joita tässä hahmotelmassa oli käytetty. Sitten brändikirja oli valmis koottavaksi. Logoa kehittämään valikoimme innokkaat markkinointi tiimin sisältä, sekä mukaan otettiin isosta tiimistä myös innokkaita tekijöitä. Myyntipäivät ovat olleet meille tässä prosessissa kiirettä ja stressiä aiheuttanut tapahtuma, kun alkuperäinen tavoite oli, että brändi olisi myyntipäiville valmis. Luovuimme kuitenkin jossain kohtaa tästä tavoitteesta ja päätimme uudeksi tavoitteeksi, että brändikirja muuten kuin logon osalta olisi myyntipäiville valmis. Logoa vielä siis työstämme.

Tämä oli meidän markkinointi tiimille ja koko Hurmos tiimille toimiva tapa tehdä ja tuottaa brändikirja. Monia muitakin tapoja varmasti on päästä samaan pisteeseen ja innolla odotankin näkeväni miten projektit tulevat tekemään tämän prosessin itse.

Lähteet

(Peltomaa J., n.d., Mikä on brändi?)
Mikä on brändi?. n.d.Viitattu 18.3.2023. https://brandnews.fi/mika-on-brandi/

Aihetunnisteet:
Kommentoi