”Jotta voit rakentaa onnistumisen edellytyksiä muille, on sinun ensin rakennettava kestävät puitteet omalle hyvinvoinnillesi” (Tiililä 2015, 29). Emme pysty hallitsemaan aikaamme, mutta se mitä pystymme hallitsemaan, on oma energiamme. Mitä suuremmat energiavarastomme ovat, sitä enemmän ehdimme ja saamme aikaan rajatussa tuntimäärässä (Tiililä 2015, 29.)

Energian määrän säätelyyn auttavat rutiinit, oikea ravinnon määrä, riittävä uni ja urheilu. Kiireisessä arjessa edellä mainitut ovat asioita, joista varmasti sinäkin lähdet nipistämään, jotta aika riittää töille. Oletko koskaan testannut, kuinka vaikuttaa, jos esimerkiksi riittävästä unesta ja liikunnasta ei tingikään? En ole minäkään, mutta täytyisi tehdä tilastointia, siitä mitä henkiselle energiavarastolle tapahtuu, kun ei löysää rutiineista vaan pitää kiireen keskellä myös itsestään huolta. Näin äkkiseltään ajateltuna ajatus siitä, että päivässä ei antaisikaan töille ja laiskuudelle periksi, vaan lähtisi vielä harrastamaan liikuntaa pitkän päivän jälkeen, tuntuisi että se olisi vain rasite. Todellisuudessa se ihan varmasti on vain juuri toisin päin.

Stressi on ihmiselle pahaksi, jos näin ajattelemme. Muuttamalla suhtautumistamme stressiin voimme vaikuttaa oman elinikämme ennusteeseen. Myönteinen suhtautuminen stressiin vaikuttaa kehon reagointiin ja sitä kautta terveyteen. Tärkeää ei yksin ole se, miten suhtaudut stressiin vaan myös se, miten toimit stressiä kohdatessasi (Tiililä 2015, 32.) Itse en ole ennen kokenut olevan mikään paha stressaaja, mutta Akatemian aikana olen löytänyt itsestäni täysin uusia puolia stressin suhteen. En tiedä vaikuttaako siihen se, että töitä tulee monesta suunnasta ja tyypillisesti pakkauttaa samalle ajankohdalle, josko sitä ei ole ennen niin vahvasti tapahtunut. Koen kuitenkin, ettei stressi mene äärimäisyyksiin, etten pystyisi toimimaan, mutta tietenkin se hiukan arkeen vaikuttaa esimerkiksi unen laadussa. Pieni stressi minun mielestäni, on vain positiivinen asia, koska se on pieni lisäkannustin viemään työt maaliin.