Minkälainen on huipputiimi ja mitä se vaatii? Siinä kysymys mitä meidän tiimissämme on mietitty paljon, kun olemme kamppailleet erilaisten asioiden kanssa. Meillä olikin valmentajamme Mikael Lindellin pitämänä todella hyvä paja, jonka aiheena oli huipputiimin anatomia. Pajan sisältö oli hienosti mietitty juuri meidän tilanteeseemme sopivaksi, herättelemään ajatuksia niistä asioista, joiden kanssa olemme kipuilleet. Pajan aikana tehtyjen harjoitteiden ja keskustelujen myötä innostuinkin rustaamaan tästä esseen. Ihmisillä voi olla hyvinkin eriäviä ajatuksia ja mielipiteitä monista asioista ja meidän tiimissämme onkin esimerkiksi nousut keskustelua siitä, pitäisikö meidän olla jo nyt huipputiimi, joka toimii optimaalisesti vai olemmeko sitä vasta syksyllä 2024? Mitä tarvitaan huipputiimin luomiseen? Mitä haasteita voi olla matkan varrella?

Tiimin rakentuminen – Mitä huipputiimiltä vaaditaan?

Erkka Westerlund ja Manu Tuppurainen kirjassa, Erkka – Elämän peliä, nostivat asioita huippu-urheilusta ja huippujoukkueen rakentamisesta, jotka ovat hyvin verrattavissa myös huipputiimien rakentamiseen työelämässä. Päätinkin nostaa tähän esseeseen sieltä asioita, ajatellen ne huipputiimin rakentamisen kautta. Ensimmäisenä nostona on se, kuinka tulisi tietää millaisia ominaisuuksia tiimiltä odotetaan, millaisessa toimintaympäristössä toimitaan ja mitä tehdään, sekä miten tiimin on pystyttävä ennakoimaan tulevaa. Nykypäivänä kun tiimeiltä vaaditaan nopeutta, reagoitavuutta ja joustavuutta toimia erilaisissa muuttuvissa tilanteissa. (Westerlund & Tuppurainen 2019, 120.)

Tiimeissä tarvitaan erilaisia taitoja ja osaamista, mutta kirjassa nostetaan tärkeimmiksi kriteereiksi henkinen vahvuus ja yhteistyökyky. Näiden myötä tiimi kestää paremmin vastoinkäymisiä, ja he ovat rohkeampia kohtaamaan haasteita, oppimaan niistä sekä näkevät paremmin mahdollisuuksia. Kun panostetaan hyvään ja toimivaan yhteistyöhön, edellä mainitut asiat toteutuvat ja se luo vahvan ytimen ja rungon menestykselle. (Westerlund & Tuppurainen 2019, 120–121.) Huipputiimien ydin siis rakennetaan henkisesti vahvoista ja yhteistyökykyisistä ”pelaajista”, joilta löytyy kykyä johtaa. Tiimeissä jokaisen ihmisen on erittäin tärkeää tiedostaa omat vahvuutensa, roolinsa ja tehtävänsä, sillä kun kaikki tietävät oman ”tonttinsa”, yhteistyö toimii. Myös yrityselämässä niin kuin urheilussa, menestytään joukkueena, ei yksilöinä.

”Onnistumisia mitataan yhdessä tekemisellä.”
– Erkka Westerlund & Manu Tuppurainen

””Terveen” tiimin kanssa päästään nopeasti luottamukselliseen dialogiin ja osaamisen kehittämiseen. Vuorovaikutuksen kautta luodaan kaikille yhteinen kieli ja mielikuva asioista. Saadaan yksilöiden vahvuudet ja voimavarat tiimin käyttöön ja voidaan kasvaa huipputiimiksi.” Tuossa mielestäni Westerlund & Tuppurainen (2019) kiteyttivät hyvin sen, miten kasvetaan huipputiimiksi. Samaa tehdään täällä Proakatemialla, pyritään luomaan psykologisesti turvallinen ympäristö, kehitetään dialogitaitoja sekä jokaisen osaamista. Tällä hetkellä olemme tiimimme kanssa nähneet paljon aikaa ja vaivaa muun muassa yhteisen ”kielen” ja ”mielikuvan” löytämiseen ja olemmekin pusertaneet kasaan meille mission sekä vision, jotka auttavat meitä yhteisen matkan kulkemisessa, kohti huipputiimiä.

Hyvä pelaaja, eli meidän sanoin tiimiläinen, tuntee itsensä ja vahvuutensa, tiedostaa toimintaympäristönsä, hänen ajattelunsa on askeleen edelle, hän on itseohjautuva ja aloitteellinen sekä kykenevä ottamaan vastuuta. Kun tiimi koostuu tämänkaltaisista ihmisistä, lisää se vuorovaikutusta, jonka tuloksena saadaan yksilöiden ajatukset tiimin käyttöön ja tämän myötä ne yhdistävät yhteistä näkemystä tulevasta. Näin syntyy aito ja luottamuksellinen yhteistyö, jolloin tiimissä saadaan hyödynnettyä ihmisten osaamiset sekä voimavarat oikein. Yhdessä tekemisellä kasvatetaan tiimin osaamispääomaa. (Westerlund & Tuppurainen 2019, 120–121.)

Huipputiimin tunnusmerkit

Huipputiimiksi rakentuminen ei tapahdu itsestään, vaan se vaatii yhdessä tekemistä ja aikaa. Huipputiimin ominaisuuksiin ja tunnusmerkkeihin kuuluvat psykologinen turvallisuus, jolloin ihmiset pystyvät olemaan avoimia ja rehellisiä toisilleen, antamaan rakentavaa palautetta ja siten he pystyvät jatkuvasti kehittymään. Huipputiimissä kunnioitetaan jokaista, annetaan jokaisen olla omia itsejään, arvostetaan ja hyödynnetään jokaisen osaamista sekä vahvuuksia. He omaavat hyvät ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaidot, ilmapiiri on positiivinen, rohkaiseva ja tsemppaava sekä he juhlivat yhdessä onnistumisiaan. Huipputiimiläisiltä löytyvät yhteiset pelisäännöt, he ovat tasa-arvoisia, joilla on yhteinen visio ja suunta. Tällaisessa tiimissä ihmisillä on aito mielenkiinto toisiaan kohtaan, he jakavat kiitoksia toisilleen ja heiltä löytyy lämmin luottamus toisiaan kohtaan. Kaikesta tästä muodostuu me-henki, jonka tuloksena syntyy laadukas tekeminen ja huipputulokset. (Saarvo 2022, 22.)

Huipputiimiksi voi kasvaa viiden portaan kautta ja näihin kasvamisen portaisiin kuuluvat seuraavat askelmat. Joukko: Tiimin jäsenten välillä on ollut vasta vähän vuorovaikutusta, ja he ovat vielä varautuneita ja varovaisia toistensa seurassa. Klikit: Tiimin sisällä on voinut syntyä klikkejä joidenkin ihmisten välille ja ne pitää pystyä purkamaan, ettei syntyisi vastakkain asettelua tai kuppikuntia, vaan tiimistä voidaan muodostaa yhtenäinen. Ryhmä: Tällä portaalla alkavat negatiivisemmat tunteet hävitä, ilmapiiri on positiivinen ja ihmiset alkavat tuntemaan itsensä yhteneväiseksi tiimiksi. Tiimi: Tässä vaiheessa ihmiset kokevat vahvaa me-henkeä, tiimissä voidaan kokea ristiriitoja ja haasteita, mutta niiden kautta on mahdollisuus kehittyä ja kasvaa huipulle. Huipputiimi: Viimeisellä portaalla ihmisistä on muodostunut huipputiimi, jossa ihmiset ovat vahvasti sitoutuneita, he auttavat toisiaan, heillä on yhteinen tavoite ja tiimi kehittyy jatkuvasti. (Saarvo 2022, 23–24.)

Tiimin toimintahäiriöistä

Edellä mainitussa pajassa Mikael nosti materiaaleissaan esille Patrick Lencionin kirjasta Five Dysfunctions of a Team (2002), erilaisia tiimin toimintahäiriöitä. Näistä moni kohta tuntui kolahtavan jotenkin omaan tiimiimme, tämänhetkisen matkamme varrelta. Kävimme ne yhdessä läpi ja sen jälkeen nämä viisi eri häiriötä kirjoitettiin isoille papereille ylös, jonka jälkeen pienryhmissä kiersimme jokaisen paperin luona, kirjoittamassa niihin tiimimme toimintahäiriöistä ja millaisia toimintakeinoja niiden taklaamiseen voisi olla.

Kaikissa erilaisissa tiimeissä varmasti ainakin alkuvaiheessa ilmenee jonkinlaisia toimintahäiriöitä. Viisi yleisintä tiimin toimintahäiriötä ovat luottamuksen puute, konfliktien pelko, sitoutumattomuus, vastuun välttäminen ja keskittymättömyys tuloksiin. Avataanpa näitä hieman. Kun tiimissä on ilmassa luottamuksen puutetta, silloin ihmiset eivät halua myöntää heikkouksiaan ja virheitään, he eivät uskalla pyytää apua, eivätkä tarjoudu auttamaan oman vastuualueen ulkopuolella. Tällöin myös herkästi oletetaan asioita ja tehdään johtopäätöksiä erinäisistä asioista, eikä niitä edes yritetä selvittää tai ymmärtää, kannetaan kaunaa toisilleen, eikä osata tunnistaa ja hyödyntää jokaisen taitoja, tietoja ja kokemuksia. (Lencioni 2002.)

Sitten päästäänkin käsiksi konfliktien pelkoon. Tällöin tiimissä herkästi puhutaan ja käydään keskusteluja selän takana, eikä uskalleta tuoda niitä esille koko tiimin kesken ja sen vuoksi voi tapahtua niin sanottuja henkilökohtaisia hyökkäyksiä. Konfliktien pelossa saatetaan jättää tärkeitä ja kiistanalaisia asioita huomioimatta sekä käymättä läpi, vaikka ne olisivatkin kriittisiä menestymisen kannalta. Tällöin ei myöskään pystytä saamaan ja hyödyntämään kaikkien tiimiläisten näkökulmia ja mielipiteitä. Seuraavana on sitoutumattomuus, joka luo epäselvyyttä kaikkeen tekemiseen, prioriteetteihin ja vaikeuttaa yhteisen suunnan löytämistä. Tästä aiheutuu epäonnistumisen pelkoa ja luottamuksen puutetta tiimin sisällä. Sitoutumattomuudesta seuraa herkästi yli analysointia ja viivyttelyä, joka johtaa mahdollisuuksien menettämiseen sekä samoista asioista keskusteluun aina uudelleen ja samojen päätöksien toistamiseen, joka huomataan myöhemmin jälkiviisautena. (Lencioni 2002.)

Neljäntenä häiriönä on vastuun välttäminen. Tällaisissa tilanteissa usein tiimin johtajalle vyörytetään kohtuuton taakka harteille, koska hän on ainoa, joka pitää niin sanottua kuria yllä. Tiimeissä usein päätään nostaa ajattelu siitä, että joku muu aina hoitaa, kun ei haluta ottaa vastuuta tärkeistä asioista. Tällöin ihmiset tekevät ainoastaan sen, mitä on vaadittu ja yleensä hyvin keskinkertaisesti. Tällainen vastuun välttely aiheuttaa tiimissä kiistatta kaunaa, kun toisilla on korkeammat suoritusstandardit ja tavoitteet. Viimeisenä on keskittymättömyys tuloksiin, eli ei olla tuloshakuisia, jolloin ei voida myöskään kehittyä ja kasvaa. Tämän seurauksena voidaan menettää tavoitteellisemmat ja korkeamman suoritusstandardin omaavat ihmiset. Kun tiimillä ei ole tuloksellista otetta työskentelyssä, keskittyminen ja kehittyminen kohdistuu enemmän yksilötasolle kuin tiimin eteenpäin viemiseen ja askeleet yhteisestä suunnasta harhailevat. (Lencioni 2002.)

Tiiminä kehittyminen

Tiimit kehittyvät vaihe vaiheelta, mutta se vaatii aktiivista otetta ja halua kehittää tiimiä sekä sen yhteistyötoimintaa. Tiimin kehitysvaiheita ovat perustamisvaihe, myrskyvaihe, oppimisvaihe, suoritusvaihe, huipputiimi ja hajoamisvaihe. Ensimmäisenä on tietenkin perustamisvaihe, jossa ihmisiä kokoontuu yhteen, jonkin yhteisen päämäärän tai tavoitteen vuoksi, jonka eteen he tekevät töitä. Tässä vaiheessa he ovat tiimiaihio, joka opettelee tuntemaan toisiaan, yhteisiä toimintatapojaan, tavoitteitaan ja myös omaa rooliaan tässä joukossa. Seuraavana on myrskyvaihe, jossa tiimimme on ollut tänä syksynä. Tämän vaiheen aikana opitaan tuntemaan toisiaan paremmin, koetaan ristiriitoja, eriäviä tavoitteita, konflikteja ja kipuiluja etenemisestä. Myrskyvaihe on kuitenkin todella tärkeä tarpoa läpi, koska sen kautta työstetään yhteisiä tavoitteita sekä päämäärää, kasvetaan ja kehitytään tiiminä. Sitten on oppimisvaihe, jolloin osataan ratkoa ristiriitoja, käydä rakentavia keskusteluja ja luodaan syvempiä yhteistyösuhteita tiimin sisällä ja käsitys tiimin tavoitteista sekä tahtotilasta on kaikille selkeä. (Salminen 2020.)

Oppimisvaiheen jälkeen tullaan suoritusvaiheeseen, jossa yhteistyö tiimissä toimii, yhteinen suunta on löydetty ja suoritustaso on hyvä. Tässä vaiheessa on tärkeää huolehtia toimivasta yhteistyöstä myös ulkopuolisten tahojen kanssa. Näiden vaiheiden jälkeen jotkut tiimit voivat kehittyä huipputiimi tasolle, jolloin suoritus- ja motivaatiotaso on korkea, yhteistyö toimii niin sisäisesti kuin ulkoisestikin, eteneminen on selkeää ja turhilta konflikteilta vältytään. Huipputiimi vaiheessa erilaisuutta pidetään rikkautena, osataan tarkastella asioita monista eri näkökulmista ja erilaiset ratkaisut osataan tehdä paremmin. Viimeisenä vaiheena on hajoamisvaihe, eli tilanne, joka jokaisella erilaisella tiimillä on yleensä edessään. Kun tiiminä on päästy yhteisiin tavoitteisiin, haluttu päämäärä on saavutettu tai tulee muutoksia, on edessä yleensä tiimin hajoaminen ja toiminnan lopettaminen, niin kuin Proakatemialla monesti tapahtuu tiimien valmistuttua. Pitkäaikaisemmat tiimit saattavat kulkea näiden eri vaiheiden läpi uudelleen ja uudelleen, esimerkiksi erilaisten muutoksien vuoksi ja se kertoo tiimin vahvasta kehittymisen tahdosta. (Salminen 2020.)

Miksi sitten on tärkeää kehittyä tiiminä ja mitä se vaatii? Kehittyäkseen tiimin pitää uskaltaa kohdata pelkoja, epäonnistumisia ja niistä nousevia kurjia tunteita, antaa avointa palautetta toisilleen sekä puuttua rohkeasti epäkohtiin. Näiden asioiden kautta voi nousta esille jotain sellaista, mitä muuten ei ehkä huomattaisi tai osattaisi ajatella. Edellä mainittu tietenkin vaatii sen, että tiimin kivijalka on kunnossa, eli ympäristö on psykologisesti turvallinen, vuorovaikutus ja kommunikointi toimivat. Ilman näitä ei tapahdu yhdessä oppimista sekä kehittymistä ja tiimin yksilöiden olemassa oleva potentiaali jää näkemättä. Huipputiimiksi kehittyminen vaatii aikaa ja kuinka nopeasti siihen pisteeseen päästään, riippuu tiimin osaamisesta, tiimityöskentely kokemuksista, oppimiskyvystä, sisäisestä luottamuksesta ja toisten tuntemisesta. Kehittyminen riippuu myös yhteisten tavoitteiden selkeydestä, tiimin vetäjän osaamisesta ja johtamisvoimasta sekä siitä, kuinka jokainen tiimin jäsen voi vaikuttaa omaan toimintaansa ja samalla myös tiimin toimintaan (Salminen 2020).

Tiimissä oppimisessa haastetaan olemassa olevia ajatuksia sekä toimintamalleja, käydään keskusteluja ja tuodaan erilaisia näkökulmia esille, jonka myötä pystytään luomaan yhdessä jotain uutta. On tärkeää ottaa huomioon, mitkä ovat tiimin vahvuudet ja heikkoudet sekä miettiä mitkä ovat huipputiimin tunnuspiirteet. Kun nämä ovat tiedossa on helpompi miettiä, mitä näistä jo löytyy ja mitä pitäisi vielä kehittää. Tiimi ei pysty kehittymään, jos sitoutuneisuus on huonoa, pelisäännöt, arvot ja yhteinen visio sekä missio ei ole kaikilla selkeänä mielessä. Näiden kirkastamiseen ja esille tuomiseen sekä tarvittaessa muokkaamiseen on nähtävä aikaa ja vaivaa. Mikään muu ei ole varmaa kuin muutos ja siihen on pystyttävä sopeutumaan tilanteessa kuin tilanteessa. Tiiminä kehittyminen mahdollistaa luovuuden ja paremman tuottavuuden kaikessa tekemisessä. Huipputiimissä saadaan siis paljon enemmän aikaan yhdessä kuin yksin, se on Empirialaisten kuvailemana kuin peruskallio, jossa jokaiseen voi luottaa ja johon voi nojata aina tarpeen tullen.

Pohdintaa

Tiiminä olemme puhuneet, kuinka viime kevät oli meille kuin honeymoon ja nyt syksyllä avioliittomme on päässyt niin sanottuun arkisempaan vaiheeseen. Olemme huomanneet epäkohtia, olemme haastaneet toisiamme, jotkin asiat ovat alkaneet ärsyttämään ja olemme miettineet, mitä pitäisi tehdä toisin, jotta olisimme huipputiimi. Syksyn aikana on käyty, jos jonkinmoisia keskusteluja ja paljon niitä on vielä edessä matkamme varrella, mutta kaikki mitä tämä syksy on pitänyt sisällään, on ollut meille todella arvokasta, vaikka siihen on mahtunut paljon negatiivisia tunteita ja ehkä ahdistustakin. Uskon kuitenkin vahvasti siihen, että kaikella on tarkoituksensa ja tämä kaikki vahvistaa meitä tiiminä. Se on varmasti luonut pohjaa huipputiimille, jolle vain taivas on rajana.

Huipputiimipajan päätteeksi totesimme, että ehkä nyt olisi aika kääntää katseet ja asenteet positiivisempaan suuntaan, jättää mailan puristaminen vähemmälle ja ottaa kepeyttä sekä hauskuutta takaisin kehiin. Puhuimme siitä, kuinka vahvasti tiimissämme näkyy tunteet ja kuinka paljon ne vaikuttavat kaikkeen tekemiseemme. Esimerkiksi kun jollain on negatiivisia tunteita, se herkästi tarttuu muihin ja nähdään kaikki asiat usein vain negatiivisina. Mitä sitten tapahtuisi, jos kiinnittäisimmekin enemmän huomiota siihen, kuinka tuomme asioita esille ja mitä tuomme tullessamme tilaan? Olemmeko positiivisia ja tsemppaavia, näemmekö enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia, joihin voitaisiin tarttua ilolla ja positiivisella asenteella? Asennehan ratkaisee.

Mielestäni meidän pitäisi ajatella tätä sanoisinko ravistelevaa ja jokseenkin raskasta syksyä, mahdollisuutena kasvaa juurikin kohti huipputiimiä. Me-hengen ja löydetyn vision avulla varmasti löydämme selkeät yhteiset pelisäännöt, oikean ja yhteneväisen suunnan, jota kohti matkata kukin omalla tavallaan. Kun meillä on vahva tahto yhteiseen tekemiseen ja löytyy erikoisosaamista sekä hyvä ”yleispelaamisen” taso, eli olemme jokainen vahvasti sitoutuneita ja haluamme osallistua kaikkeen yhteiseen tekemiseen, voi meistä tulla huipputiimi, jolla on huipputiimikokemuksia reppu täynnä syksyn 2024 päätteeksi.

”Huipputiimin jäsenillä on yhteinen mielikuva asioista. Se edellyttää aitoa dialogia ja vuorovaikutusta ihmisten välillä.”
– Erkka Westerlund & Manu Tuppurainen

Lähteet:

Lencioni, P. 2002. Five Dysfunctions of a Team. A Leadership Fable. U.S.: Jossey-Bass Inc.

Saarvo, N. 2022. Huipputiimien rakentaminen. Liiketalouden tutkinto-ohjelma. Tampereen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/748829/Saarvo_Nella.pdf?sequence=3

Salminen, J. 2020. 10 keinoa, joiden avulla hioa tiimityöskentely huippuunsa. Viitattu 23.11.2022
https://brik.fi/brik-lehti/10-keinoa-joiden-avulla-hioa-tiimityoskentely-huippuunsa/

Westerlund, E., Tuppurainen, M. 2019. Erkka – Elämän peliä. Helsinki: Fitra. Äänikirja & E-kirja: Storytel. Viitattu: 4.12.2022.