Tampere
25 Apr, Thursday
2° C

Proakatemian esseepankki

Apissa apin tavalla



Kirjoittanut: Joona Merviö - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Somemarkkinoinnin työkirja
Salla Virtanen
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Olipas hauska otsikko. Tässä esseessä pureudun muutamaan erilaiseen some alustaan ja siihen, kuinka niissä tulisi toteuttaa markkinointia. Kun puhutaan somemarkkinoinnista siitä yleensä kuvitellaan, että se on vain postaus, joka laitetaan eri alustoille tekstin kera. Olisipa se tuollaista. Tai voi sellaista sisältöä tuottaa, mutta kiinnostusta asiakkaissa se ei herätä. Fakta kuitenkin on, että erilaiset markkinointitavat toimivat eri lailla eri alustoilla. Niistä kohta lisää.

Somemarkkinointi ei kuitenkaan ole pelkästään mainontaa. Toki sen tarkoitus on saada yritykselleen lisää näkyvyyttä, jonka kautta lisää myyntiä. Tarkoitan kuitenkin, että jokainen somemarkkinointi julkaisu ei toimi suoramainontana tietylle tuotteelle tai palvelulle. Esimerkkinä Kultajousi voi tehdä someen videon, jossa he esittelevät heidän henkilökuntaansa ja myymäläänsä. Video ei käytännössä myy mitään, mutta silti on somemarkkinointia. Nykypäivänä varsinkin tällainen tyyli somemarkkinoinnissa on yleistynyt, koska yritykset haluavat päästä asiakkaitaan lähemmäs ja tuoda heille lämpimän tunteen yrityksestään.

Kaikki somealustat ovat jonkun suuren firman omistamia. Sanomatakin siis on selvää, että maksullista markkinointia on mahdollista tehdä ja somealustat sitä kyllä suuresti mainostavatkin. Ei tämä leikki mitään hyväntekeväisyyttä ole. Salla Virtanen kirjassaan Somemarkkinoinnin työkirja kertookin, että Facebook on viime vuosina vähentänyt julkaisujen orgaanista, ei maksettua, näkyvyyttä. Tästä syystä Virtanen suosittelee yrittäjän käyttämään somemarkkinointiin hieman rahaa, varsinkin Facebookissa sekä Instagramissa. (Virtanen 2020)

Tässä esseessä ei kuitenkaan pureuduta maksulliseen mainontaan, vaan siihen kuinka tehdä orgaanista markkinointia eri alustoilla.

 

Eri alustat

Kuten yllä tuli mainittua some ei ole yksi kokonaisuus, vaan se koostuu monesta eri sosiaalisen median alustasta. En edes pysty mainitsemaan tässä esseessä kaikkia, sillä näitä alustoja syntyy viikoittain lisää. Sen takia käydään tässä esseessä läpi kaksi luultavasti suurinta. Eri tyylit vaihtelevat eri alustojen välillä. Eli tässäkään asiassa kukaan ei voi olla täydellinen somemarkkinoija, sillä peli muuttuu päivä päivältä. Käydään kuitenkin läpi muutamia yleisimpiä somealustoja ja kuinka niissä tulisi markkinointia harjoittaa Virtasen opeilla.

Ensimmäisenä mainittakoon Facebook. Vuonna 2020 Facebook oli suomalaisten eniten käytetty somealusta. Facebookin käyttäjäkunnan keski-ikä on nousussa, ja sen markkinointipotenttiaali on kolmikymppisissä ja sitä vanhemmissa käyttäjissä. Virtanen mainitsee Facebookin vahvuudeksi sen monipuolisuuden. Facebookissa toimii tekstit, kuvat ja videot. Facebookin algoritmi kuitenkin suosii kuvia ja videoita, enemmän kuin pelkkiä tekstejä.  (Virtanen 2020)

Miten sitten markkinoida Facebookissa? Virtanen mainitsee kirjassaan Facebook ryhmät ja niiden tuovan näkyvyyden. Hän kertoo, että Facebook korostaa ryhmissä tapahtuvia keskusteluja ja näyttää niitä ihmisille helpommin kuin sivujen julkaisuja. (Virtanen 2020)

Tästä voimme todeta, että ryhmissä tapahtuva keskustelu buustaa yrityksesi näkyvyyttä. Kaikkiin ryhmiin kuitenkaan ei pääse yritysprofiililla, joten yrittäjä itse voi liittyä näihin ryhmiin ja käydä keskustelua eri aiheista. On myös hyvä ymmärtää, että ihmiset käyvät keskustelua mieluummin ihmisen (henkilöprofiilin) kuin yritysprofiilin kanssa näissä Facebook ryhmissä. Mihinkä ryhmään sitten liittyä? Kannattaa miettiä omaa asiakaskuntaa ja kohderyhmää. Minkälaisissa ryhmissä on esimerkiksi urheilusta kiinnostuneita miehiä. Jos tuotteella tai palvelulla on laaja kohderyhmä eli asiakas voi olla käytännössä kuka tahansa kuten esimerkiksi partureilla/kampaamoilla, yrittäjä voi liittyä paikkakuntansa omaan Facebook ryhmään.

Itse näen päivittäin Puskaradio Tampere-ryhmässä somemainontaa. Edellä mainitussa ryhmässä on yli 100 000 jäsentä, joten näkyvyys on taattua. Päivittäin huomaan kuitenkin laiskasti tehtyä mainontaa ja huomaan, että itsessäni se vain herättää negatiivisia tunteita positiivisen sijaan (mitä luultavasti mainonnalla on yritetty hakea). Oma vinkkini on personoida mainosta. Personoi päivitystä ryhmän näköiseksi. Tamperelaisille ”moro nääs” voi toimia postauksen tervehdyksenä, mutta en lähtisi Helsingin puskaradioon laittamaan samalla tavalla.

 

Seuraavana Instagram. Mobiilisovellus, jonka pääpaino on kuvissa ja lyhyissä videoissa. Ryhmien sijaan Instagram julkaisussa tulisi yrittäjän käyttää hashtageja eli avainsanoja. Avainsanojen kautta yrittäjä tavoittaa asiakkaitaan. Instagramissa avainsanojen avulla pystyy käytännössä lokeroimaan päivitystä. Niiden myötä seuraajat, mutta myös ihmiset, jotka eivät vielä seuraa tiliä voivat nähdä julkaisun. Esimerkkinä tamperelainen parturi-kampaaja yrittäjä voisi käyttää postauksessaan hashtagejä #Tampere#hiustenleikkuu#hairstyle#kampaamo. (Virtanen 2020)

Virtanen kertoo, että yrittäjällä tulisi olla kannattaisi olla oma hashtag, joka toistuisi somessa tai vaikka jopa työpaikan seinillä. Yrityksen omassa hashtagissa tulee ottaa huomioon muutama asia. Avainsanan tulee olla napakka ja uniikki. (Virtanen 2020)

Esimerkkinä Matin rakennusfirman oma hashtag ei tulisi olla vain #raksafirma, vaan esim. #Matinrakennus. Avainsanana ”raksafirma” ei ole huono julkaisuun, sillä se tavoittaa Instagram käyttäjiä, jotka etsivät rakennusfirmoja, mutta se ei saa olla ainoa avainsana julkaisussa. Joissain tapauksissa yrityksen oma avainsana voi olla myös yrityksen nimi, jos nimi on uniikki ja napakka. Tarkoituksena on myös saada asiakkaat käyttämään tätä hashtagia heidän päivityksissään.

Virtanen lisää vielä, että hashtageja tulee vaihtaa päivityksissä, sillä jos näin ei tee, voi tili joutua varjobännätyksi. Tämä tarkoittaa, että Instagram ei näytä julkaisujasi hashtaghaussa.  (Virtanen 2020)

 

Story-postaukset

Instagramia ja Facebookia yhdistää yksi postaus tyyli ja se on ”storyt” eli tarinapostaukset. Storyt ovat postauksia, jotka näkyvät julkisina 24 tuntia ja sen jälkeen ne häviävät. Storyt voivat olla joko kuvia tai maksimissaan 15 sekuntia kestäviä videoita. Näihin story-postauksiin on helppo liittää erilaisia tehosteita. Esimerkkinä postauksessa voi olla joko äänestys, toisen tilin maininta eli @käyttäjätunnus, lähtölaskenta johonkin tapahtumaan, kysely tai visa. (Virtanen 2020)

Minkä takia sitten tuottaa tarina sisältöä Instagramissa tai Facebookissa? Virtanen kertoo kirjassaan, että story-postaukset mielletään yleensä kevyemmän kynnyksen postauksina ja niitä ei välttämättä suunnitella niin tarkasti kuin normaaleja postauksia. Syy miksi tarinapostauksia kannattaa tehdä on asiakkaiden osallistaminen. (Virtanen 2020)

Kuten ylempänä mainitsin näiden postauksien monipuolisuudesta se antaa yrittäjälle mahdollisuuden saada asiakkaista dataa itselleen. Esimerkkinä vaatekauppias voi luoda story julkaisun, jossa hän kysyy äänestyksen avulla minkä värinen seuraava myytäväksi tuleva paita tulisi olla.

Aina kuitenkaan story-postauksien ei tarvitse antaa yrittäjälle mitään varsinaista dataa, vaan sisältöä voi luoda pelkästään somealustan elävöitymisen vuoksi. Tällöin sisältö voi olla mm. omien kuulumisten kertomista. Syy miksi tällaista sisältöä suurin osa yrittäjistä ja firmoista tekevät on, että he haluat tulla asiakkaitaan lähemmäs. Myös huumoripainotteiset julkaisut ja kulissien takaa tehdyt postaukset ovat kovasti nostamassa päätään.

 

Pohdinta

Somealustoja on pilvin pimein. Kaikissa alustoissa ei voi vaikuttaa, eikä kannatakkaan. Hosuminen monessa alustalla voi herättää seuraajissa enemmänkin negatiivisia kuin positiivisia ajatuksia yritystäsi kohtaan. Jossain kuitenkin nykypäivänä pitää olla. Kannustan miettimään kohderyhmä painotteisesti alustaa valittaessa. Ole siellä missä asiakkaasikin ovat. Esimerkkinä TikTok mielletään nuorten sovelluksena, joten +50 vuotiaat kohderyhmän omaavat yrittäjät tuhlaavat siellä vain aikaansa.

Suosittelen lukemaan Somemarkkinoinnin työkirjan, koska kirja sisältää hyviä konkreettisia harjoituksia, jossa lukija pääsee harjoittelemaan somemarkkinoinnin tekemistä eri alustoilla. Kirjassa on käyty läpi monia eri alustoja, kun itse kerkesin antamaan tässä esseessä vain pintaraapaisun Facebookista ja Instagramista. Kirja on kuitenkin julkaistu 2020 vuonna, joten itselle esimerkiksi TikTok markkinoinnin ”mollaaminen” särähti korvaan. Tällä hetkellä, kun TikTok taitaa olla yksi suurimmista somemarkkinointikanavista.

 

Lähteet

Virtanen, S. 2020. Some-markkinoinnin työkirja. E-kirja Storytel-kirjapalvelussa. Kauppakamari.

Kommentoi