Minulta kysyttiin pari päivää sitten, että joko tiedän, mitä teen, kun vajaan vuoden päästä valmistun. Yllätin itsenikin vastaamalla, että en tiedä ja itseasiassa se ei haittaa minua. Miten ihmeessä voin olla tyyni tällaisen asian suhteen, kun aina aikaisemmin olen halunnut varmistella, että minulla on tarkat tulevaisuuden suunnitelmat varsinkin työn suhteen? Tämä ajatustavan muutos laittoi ajattelemaan, että ehkäpä voisinkin alkaa yrittäjäksi. Jos minulle onkin kehittynyt epävarmuuden sietokykyä ja jos minä kerran olen jopa alkanut pitää siitä, etteivät suunnitelmat ole selvät, yrittäjyys saattaisi olla minullekin vaihtoehto.

Tyypilliset yrittäjyystarinat menevät niin, että yrittäjä uhraa ihmissuhteensa ja mielenterveytensä kaiken työn alle. Tähän Taivas + Helvetti VOL2:n tarinat antoivat erilaisia näkökulmia. Tyypillisesti tarinoissa korostui vaikutuksen perheeseen, Osa yrittäjistä ei ollut kotona juuri lainkaan lastensa ollessa pieniä. Eräs yrittäjä kertoi aina halunneensa ison perheen, mutta yrittäjyyden aiheuttamasta työnmäärästä johtuen lapsiluku oli jäänyt yhteen. Toisaalta moni näki syynä yrittäjänä onnistumiseen puolison, joka tuki ja teki mahdollisesti myös töitä yrityksen eteen. Tai sitten puolison vakituinen työ ja siitä seuraavat vakituiset palkkatulot mahdollistivat yrityksen perustamiseen liittyvän taloudellisen riskin.

Eräs olennainen seikka yrittäjänä jaksamisessa on se, että itsensä johtamisen tulee olla kunnossa. Täytyy osata rytmittää työntekoa eikä vain paahtaa menemään. Tämä tarvitsee tilannetajua. Se tarkoittaa sitä, että pitää pystyä ottamaan rennommin silloin kun on vähemmän töitä. Voi esimerkiksi päästää irti siitä ajatuksesta, että töitä on tehtävä 8-16. Jos edellisenä iltana on työillallinen, niin miksipä ei menisi aamulla vaikkapa lenkille ja töihin sitten myöhemmin? Näin tekee esimerkiksi EM Group oy:n Marjo Miettinen päästyään irti siitä ajatuksesta, että kaikki kunnon kansalaiset ovat töissä aamuisen kello yhdeksään mennessä.

Yrittäjyyden ehdottomiin positiivisiin puoliin kuuluu vapaus. Saa lähteä tutkimaan ja tekemään niitä asioita, mistä on oikeasti kiinnostunut. Saa tarttua tilaisuuksiin ja nähdä kuinka toiminta kasvaa ja kukoistaa. Yrittäjälle jokainen päivä on erilainen, mikä voi olla sekä hyvä että huono asia. Asiakkaiden kanssa toimiminen on asiakkaasta riippuen aina erilaista. Kirjassa esiteltyjen yrittäjien tarinoita yhdistää sitkeyd, halu tehdä, nähdä asiat toisin ja ilmaista itseään. Tekeminen ja toiminta on luonut heille onnellista ja monimuotoista elämää. Yrittäjän tulee olla valmis oppimaan virheistään, mutta hänellä on myös vapaus opiskella ja kehittää toimintaa siihen suuntaan kuin haluaa.

Venuu- start-upin toimitusjohtaja Jasu Koponen pyrkii luomaan yrityksessään iloisen onnistumisen mahdollisuuksia. Tällainen rooli tuntuu minustakin mielekkäältä. Yrittäjänä olisi hienoa auttaa muita onnistumaan. Koposen tarinassa on muutakin minulle samaistuttavia ajatuksia kuten se, että en varsinaisesti haaveile yrityksen toiminnasta vaan yhdessä tekemisestä hyvien tyyppien kanssa. Yhdessä jonkun kanssa tekeminen on paljon merkityksellisempää. ”Ilman toista ei ole toisen menestystä” on kirjan takakannessa oleva teksti ja se on itselleni erittäin tärkeä. Ei tarvitse eikä kannata tehdä asioita yksin. Yrittäjänä voit valita sen, kenen kanssa töitä teet. Toki on erittäin tärkeää valita työtehtäviin oikeat henkilöt. Monissa tarinoissa toistui oikein ihmisten merkitys liiketoiminnan onnistumisen kannalta.

Taivas + Helvetti vol.2 -kirjaa lukiessa väistämättä etsii ja miettii syitä kunkin yrityksen toiminnan menestystekijöihin. Yksi aivan selvä syy on uudenlainen kulma jo olemassa olevaan liiketoimintaan. Usein tällainen toimintatapa on tarkoittanut aluksi vastavirtaan uimista ja itsepintaista luonnetta. Tästä hyvä esimerkki on sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoava Pihlajalinnan tarina. Pihlajalinnan perustaja Mikko Wirén on romuttanut terveysalalla vallinnutta tilaa pysyvästi. Onhan ajateltu, että sosiaali- ja terveydenhuollolla bisneksen tekeminen on vähintäänkin arveluttavaa, ellei lähes rikollista.

Omana kehityshaasteena yrittäjäksi kasvamisessa pitäisi ennen kaikkea sitä, että onnistuisin pitämään asiat tasapainossa. Siis että yrittäminen ei valtaisi koko elämääni ja vaikka liiketoimintani sisältö olisikin kiinnostava ja suhtautuisin siihen intohimoisesti, en silti uppoutuisi siihen täysin muun elämän kustannuksella. Pidän sitä täysin mahdollisena.

.