Tampere
25 Apr, Thursday
4° C

Proakatemian esseepankki

Ajatusvinoumat ohjaavat päätöksentekoamme



Kirjoittanut: Jenni Rupponen - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Ihmisillä on tapana käyttää intuitiivisia ajattelun strategioita arkipäiväisessä päättelyssä. Näitä strategioita kutsutaan heuristiikoiksi ja ne perustuvat aikaisempiin kokemuksiimme. Heuristiikat auttavat aivojamme käyttämään vähemmän energiaa nopeassa päätöksenteossa. Heuristiikat auttavat meitä navigoimaan maailmassa säästäen tiedonkäsittelyn rajallisia resursseja niihin asioihin, missä resursseja tarvitaan. Heuristiikat ovat selviytymistä edistävä tekijä, mutta ne voivat myös kehittyä yksilön hyvinvoinnille haitallisilla tavoilla ja aiheuttaa vinoumia päätöksenteossa. (Wredfors 2022, 6–7.)

Kognitiiviset vinoumat – ajatusvinoumat (eng. cognitive bias) – puolestaan ovat psykologisia ilmiöitä, jotka vääristävät ajatteluamme. Heuristiikkojen tavoin ne säästävät kognitiivisia resurssejamme. Nämä vinoumat voivat johtaa vakavienkin virheiden tekemiseen, muta toisaalta voivat olla hyödyllisiä nopeassa ja tehokkaassa päätöksenteossa. Kun kognitiivisiin vinoumiin tutustuu ja tiedostaa niiden läsnäolon, voi omien ajatustensa ja päätöksentekonsa puolueellisuutta oppia vähentämään. Vinoumia on kuitenkin hankala täysin välttää. (Lobato 2022.)

”Ajatusvinoumissa on kyse ennen kaikkea nopeasta ajattelusta ja reaktiivisuudesta. Samalla säädellään myös kuormitusta. Ihminen joutuu tekemään päivittäin kymmeniä tuhansia valintoja ja näin ollen jokaisen valinnan äärelle ei tarvitse pysähtyä miettimään”, sanoo viestinnän asiantuntija Kristiina Komulainen Ylen artikkelissa. Nopeassa päätöksenteossa käytämme siis oikopolkua säästääksemme energiaa. Yksi tyypillinen ajatusvinouma on esimerkiksi ankkurointivaikutus. Tässä vinoumassa meille ensimmäisenä tarjottu tieto ikään kuin ankkuroituu niin, että pidämme sitä ajattelumme lähtökohtana. Tätä voi kutsua myös ensimmäisen tarinan voimaksi – kyseessä on niin sanottu ydintarina, jota myöhemmin kuullut versiot vain täydentävät. Tarinoiden ollessa ristiriidassa keskenään uskomme helpommin sitä, jonka olemme kuulleet ensimmäisenä. (Tola 2023.)

Saatavuuden heuristiikka -vinoumassa arvioimme jonkin tapahtuman todennäköisyyttä sen perusteella, mitä tietoa meillä jo on. Esimerkiksi koska TV:ssä näytetään paljon väkivaltaa, arvioivat paljon TV:tä katsovat henkilöt väkivallan määrän maailmassa suuremmaksi kuin ne henkilöt, jotka katsovat TV:tä vähemmän. (Lobato 2022.) Practical Psychology -Youtube-kanavan mukaan samaisen ajatusvinouman mukaan jotkut ajattelevat, että terrorismi on suurin uhka Yhdysvalloille, sillä uutisissa puhutaan siitä paljon. Todellisuudessa esimerkiksi televisiot tappavat 55 kertaa enemmän ihmisiä, kuin terrorismi. On todennäköisempää kuolla lehmän potkuun tai siihen, että kookos putoaa päähän, kuin terrorismiin. On arvioitu, että on 130 kertaa todennäköisempää joutua poliisin kuin terroristin tappamaksi. (Practical Psychology 2016.)

Vahvistusharha on hyvin yleinen harha, joka mainitaan useammassa tämän esseen lähteessä. Vahvistusharhalla tarkoitetaan taipumusta tutkia ja tulkita tietoa tavalla, joka vahvistaa jo olemassa olevia uskomuksiamme (Lobato 2022). Jätämme helposti huomioitta ne seikat, jotka ovat ristiriidassa omien uskomuksiemme kanssa. Vahvistusharha on yksi yleisimmin tavattavista ja huomatuista ajatusvinoumista. Se on erittäin vaarallinen erityisesti tieteellistä tutkimusta tehdessä ja voi olla tutkimukselle iso kompastuskivi. (Practical Psychology 2016.)

Tässä on esiteltynä muutama ajatusvinouma. Näitä vinoumia on kuitenkin tunnistettu tähän mennessä jopa 188 kappaletta (Desjardins 2021). Millä tavoin eri vinoumat vaikuttavat päätöksen tekoomme niin yksilöinä kuin tiiminä?

Itse olen huomannut vahvistusharhan olevan vahva erityisesti arvoihin tai poliittisiin mielipiteisiin liittyvissä teemoissa. Itse luen paljon kirjallisuutta ja seuraan keskusteluita, jotka vahvistavat omia arvojani ja ovat pitkälti oman kuplani sisältä. Poliittisessa keskustelussa on vaikea ymmärtää ja nähdä, miten esimerkiksi poliittisen vastapuolen päätökset voivat olla heidän mielestään oikeudenmukaisia ja kestävän kehityksen mukaisia. Vastaavasti sama toimii varmasti toisinpäin. Tämä on näkynyt esimerkiksi viimeaikaisessa valtion velka- ja tukikeskustelussa.

Muutaman tiimiläisen kanssa olemme viime aikoina puhuneet siitä, kuinka välillä tuntuu, että meidät määritellään edelleen sen mukaan, mitä olimme tai millaisena näyttäydyimme kolme vuotta sitten aloittaessamme opinnot Proakatemialla. En osaa esseetä kirjoittaessani sanoa, liittyykö tämä esimerkiksi ankkurointivaikutukseen vai johonkin muuhun ajatusvinoumaan, joka liittyy ensivaikutelmaan. Taustalla vaikuttaa varmasti monenlaiset asiat, joista yksi lienee Belbin tiimiroolitesti, jonka teimme ennen tiimeihin jakoa. Oma testini näyttäisi ainakin varmasti erilaiselta tänä päivänä, kun olen oppinut itsestäni ja sekä ajattelu- että työskentelytapani ovat kehittyneet huimasti Proakatemia-matkan aikana. Tämä vaikuttaa kuitenkin edelleen siihen, millaisiin rooleihin tiimissä ja projekteissa tulee valituksi.

Ajatusvinoumat ja uskomukset ovat mielenkiintoinen aihe, ja itselleni tämä on vasta pintaraapaisu aiheeseen. Aion tutustua aiheeseen tarkemmin ja lukea siitä lisää. On syytä muistaa, että meillä kaikilla on ajatusvinoumia ja ne on hyvä huomioida päätöksiä tehdessä. Ja lopuksi on muistettava vielä ”the blindspot bias” eli ”bias bias” (Practical Psychology 2016). Se tarkoittaa, että ajattelemme, että omat ajatusvinoumamme ovat lievempiä, kuin ne todellisuudessa ovat. Toisin sanoen uskomme ennakkoasenteiden ja -oletusten vaikuttavan muiden päätöksentekoon, mutta omalla kohdallamme näemme, että näin ei välttämättä ole.

Millaisia kognitiivisia vinoumia sinä olet havainnut omassa tai muiden ajattelussa?

 

 

LÄHTEET

Desjardins, J. 2021. Every Single Cognitive Bias in One Infographic. Viitattu 21.10.2023.
https://www.visualcapitalist.com/every-single-cognitive-bias/

Lobato, R. 2022. Syypää tekemiisi virheisiin voi olla kognitiivinen vinouma. Viitattu 21.10.2023.
https://mielenihmeet.fi/syypaa-tekemiisi-virheisiin-voi-olla-kognitiivinen-vinouma/

Practical Psychology. 2016. 12 Cognitive Biases Explained – How to Think Better and More Logically Removing Bias. Youtube-video. Viitattu 21.10.2023.
https://www.youtube.com/watch?v=wEwGBIr_RIw

Tola, T. 2023. Selvitätkö lasten riitoja tai puitko parisuhdekonfliktia? Silloin kannattaa ymmärtää ensimmäisen tarinan voima. YLE. Viitattu 21.10.2023.
https://yle.fi/a/74-20033516

Wredfors, E. 2022. Masennukseen liittyvät yleisimmät kognitiiviset vääristymät ja niiden hermostollinen perusta. Kandidaatin tutkielma, Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, psykologia. Viitattu 21.10.2023.
https://www.helsinki.fi/assets/drupal/2023-03/Wredfors_Emilia_tutkielma_2022.pdf

Kommentoi