Tampere
29 May, Wednesday
11° C

Proakatemian esseepankki

Aivojen hyvinvointi muuttuvassa työympäristössä



Kirjoittanut: Emilia Joki - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Johdanto

Työelämän murroksesta teknologian kehittymisen myötä on puhuttu jo pitkään. Tällä tarkoitetaan sitä, että suorittava työ vähenee ja tietotyö lisääntyy. Mutta myös tietotyö on samalla murroksessa ja moni säilyväkin ammatti on muuttunut ja tulee muuttumaan. Teknologian avulla tiedon löytäminen on yhä helpompaa. Tulevaisuudessa työelämässä korostuvat erityisesti tehtävät, joissa ratkaisuja ei tiedetä etukäteen ja niiden löytäminen vaatii uuden tiedon luomista, jolloin työssä tarvitaan ennalta opitun sijaan jatkuvan oppimisen taitoa. Miten tämä muuttuva työelämä vaikuttaa aivojen hyvinvointiin ja mitä työpaikoilla voidaan tehdä aivojen hyvinvoinnin edistämiseksi?

 

Minna Huotilaisen ja Katri Saarikiven kirja Aivot työssä (2018) käsittelee neurotieteen näkökulmasta sitä, mitä hyvä työ vaatii aivoilta sekä miten aivojen toimintaa ja hyvinvointia ymmärtämällä voidaan luoda toimivampaa työkulttuuria, joka kestää muuttuvassa ympäristössä. Tiina Koivuniemen kirja Aivoystävällinen työpaikka käytännössä (2020) puolestaan esittelee malleja, joita työpaikoilla voidaan hyödyntää aivoystävällisyyden edistämiseksi.

 

Aivojen hyvinvointi yksilötasolla

Yksilötasolla perusedellytyksiä aivojen hyvinvoinnin kannalta ovat riittävä ravinto, liikunta ja lepo. Aivot kuluttavatkin noin 20 % ravinnosta saamastamme energiasta, joten aivojen toiminnan ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää on laadukas, monipuolinen ravinto sekä säännöllinen ruokarytmi (Koivuniemi 2020). Liikunnan yhteyttä aivojen hyvinvointiin on tutkittu paljon ja liikkumisen on todettu lisäävän syntyvien uusien aivosolujen määrää hiirillä tehdyissä kokeissa (Huotilainen & Saarikivi 2018). Ihmisillä tehdyssä tutkimuksessa havaittiin aivojen hippokampuksen eli muistialueen kasvavan noin puolen vuoden kuluttua liikuntaharrastuksen aloittamisesta.

 

Aivot eivät suinkaan vain lepää ihmisen nukkuessa, vaan tekevät jatkuvasti välttämätöntä työtä. Muistin konsolidaatio eli aktiivisessa muistissa olevien asioiden järjestely ja siirtäminen pitkäkestoiseen muistiin säilytettäväksi tapahtuu unen aikana. Riittävän pitkät yöunet, joiden aikana läpikäydään syvän unen vaiheet ovat tarpeen konsolidaation kannalta. Aivoihin ei voida tallettaa tietoa rajattomasti, joten konsolidaatiovaiheessa aivot tallettavat vain merkityksellisiltä tuntuvat asiat. Asioiden oppimisen ja muistamisen kannalta tämä tarkoittaa sitä, että opittavien asioiden täytyisi tuntua ihmisestä riittävän merkityksellisiltä, jotta ne jäisivät muistiin. (Huotilainen & Saarikivi 2018). Jos osallistut vaikkapa työpäivän aikana koulutukseen, joka tuntuu itsestäsi turhanpäiväiseltä, tuskin tulet siitä muistamaan myöhemmin juuri mitään.

 

Unen aikana aivojen tehtävä on käsitellä myös päivän aikana koettuja tunteita ja hakea niistä olennaista tietoa (Huotilainen & Saarikivi 2018). Päivän aikana ihminen voi kokea voimakkaitakin tunnereaktioita, jotka nukutun yön jälkeen eivät kuitenkaan enää tunnukaan niin suurilta, vaan asiaa pystyy käsittelemään rationaalisemmin. Voimakkaiden tunteiden vallassa ihminen voi tehdä päätöksiä, jotka myöhemmin tuntuvatkin vääriltä. Unettomuus ja väsymys voivat siis heikentää päätöksentekoa ja merkittäviä päätöksiä ei kannattaisi tehdä kiireellä, vaan ennemmin sanonnan mukaisesti nukkua yön yli ennen päätöksen tekoa.

 

Myös oppiminen itsessään on hyväksi aivoille, ja se jatkuukin läpi ihmisen elämän. Nykytiedon mukaan aivot ovat voivat muovautua oppimisen myötä eri tavoin, kuten aivokuoren ja hermoratojen paksuuntumisen, veren virtauksen lisääntymisen ja aivoalueiden välisten yhteyksien aktiivisuuden lisääntymisen myötä. Nämä muutokset ovat päinvastaisia ikääntymisen aiheuttamille aivojen muutoksille, jonka vuoksi oppiminen mahdollisesti hidastaa ikääntymisen haitallisia vaikutuksia aivotoiminnalle. Uusia aivosoluja voi syntyä oppimisen myötä myös aikuisilla, eikä vain lapsuudessa, kuten ennen on luultu. Omia aivojaan voi siis kehittää ja nykyisen aivotutkimuksen mukaan taitojen kehittymisessä korostuukin lahjakkuuden sijaan erityisesti oppimisen, harjoittelun ja innostuneisuuden merkitys. (Huotilainen & Saarikivi 2018.)

 

Levon, ravinnon ja liikunnan lisäksi aivojen hyvinvoinnin kannalta tärkeitä ovat kiireen ja stressin hallinta. Työelämä voi kuitenkin monesti olla hyvinkin kiireistä ja stressaavaa. Miten työntekijä voi sitten itse vaikuttaa työnsä kuormitustekijöihin? Osa työn kiireisyydestä on kuviteltua ja itse aiheutettua (Koivuniemi 2020). Valitettavasti ajatellaan, että näyttääkseen tehokkaalta ja hyvältä työntekijältä on oltava jatkuvasti kiireinen. Ylimääräistä kiirettä työpäivään luovat esimerkiksi tehottomat työtavat, turhat palaverit ja tehoton viestintä. Koivuniemi (2020) antaa seuraavan muistilistan sähköisen viestinnän tehostamiseksi:

 

  • Luovu tarpeesta vastata heti puheluihin ja viesteihin
  • Tarkista sähköposti korkeintaan kolmesti päivässä, poista hälytykset
  • Muista, että lähettäessäsi sähköpostia tulet saamaan sitä myös takaisin
  • Mieti jakelu tarkasti ja paranna viestien laatua
  • Siivoa saapuneiden viestien laatikko päivittäin

 

Kiirettä voidaan vähentää tehostamalla palaverityöskentelyä ja vähentämällä niihin käytettyä aikaa (Koivuniemi 2020). Mieti, onko palaveri oikeasti tarpeellinen tai kenen on tarpeen osallistua siihen. Palavereihin tulee valmistautua hyvin ja ne tulee pitää ennalta sovitussa ajassa. Oman ajankäytön suunnittelu ja toimiva tiedon hallinta vähentävät myös kiirettä. Työpäivät kannattaa aloittaa suunnittelemalla päivän työtehtävät ja työtehtäville on varattava riittävästi aikaa. Kun työssä tuotettava ja tarvittava tieto on tallennettu järjestelmällisesti ja se on helposti löydettävissä, säästetään aikaa.

 

Aivoystävällinen organisaatio

Aivoystävällisessä organisaatiossa ymmärretään aidosti se, että ihmiset ovat sen tärkein voimavara, josta tulee huolehtia. Aivoystävällisyys on samalla keino selviytyä muutosten keskellä, sillä aivoystävälliset organisaatiot ovat ketteriä, innovatiivisia ja luovuuteen kannustavia. Eettisyys, avoimuus ja selkeät pitkän ajan tavoitteet lisäävät työntekijöiden luottamusta ja sitoutumista organisaation. (Koivuniemi 2020.)

 

Olennaista aivoystävälliselle organisaatiolle on psykologinen turvallisuus (Koivuniemi 2020). Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan ympäristöä ja kulttuuria, jossa kaikki uskaltavat tuoda ajatuksensa esille ilman pelkoa epäonnistumisen seurauksista (Huotilainen & Saarikivi 2018). Psykologinen turvallisuus luo pohjan innovatiivisuudelle ja menestykselle. Työskentely tapahtuu usein tiimeissä, ja Googlen tutkiessa sitä, mitkä tekijät selittivät sen työntekijätiimien onnistumisia, tärkeimmäksi yhteiseksi tekijäksi osoittautui tiimin sisäinen psykologinen turvallisuus (Duhigg 2016).

 

Työpaikoilla on erilaisia keinoja tukea työntekijöiden yksilöllistä hyvinvointia. Esimerkiksi mahdollisuus työpaikkaruokailuun, liikunnan tukeminen ja työterveyspalvelujen tarjoaminen voivat tukea aivotoiminnan perusedellytyksiä (Koivuniemi 2020). Koska jo pienet määrät liikuntaa päivän ajalle jakautuneena ovat hyödyllisiä hyvinvoinnin kannalta, voi tätä tukea esimerkiksi järjestämällä taukojumppia ja kävelypalavereita, tarjoamalla seisontatyöpisteitä ja kannustamalla työmatkojen tekoon kävellen tai polkupyörällä (Huotilainen & Saarikivi 2018).

 

Pohdinta

Hyvinvoivan työyhteisön luomiseksi on siis syytä kiinnittää huomiota siihen millä tavoin tuetaan aivojen hyvinvointia. Työntekijöiden kannustaminen peruspilarien pitämiseen kunnossa auttaa, muttei estä työpaikan mahdollisia aivojen hyvinvointia haittaavia malleja kuormittamasta ihmisiä. Jälleen kerran voi todeta kuinka tärkeää on laadukas uni, liikunta ja ravinto, enää haasteena onkin, miten nämä palikat saadaan kuntoon ja miten johtajuudella voi auttaa muita pitämään niistä kiinni. Turvallisen työympäristön tarjoaminen ja työntekijöiden osallistaminen strategian suunnitteluun edistää avoimen ja ketterän organisaation syntymistä. Hyvinvoivat työntekijät ovat edellytys yrityksen menestykselle ja monet työnhakijat myös kiinnittävät huomiota yritysten tarjoamiin hyvinvointietuihin, jolloin ne voivat toimia etuna kilpailluilla työvoimamarkkinoilla.

 

Lähteet:

Koivuniemi, K. 2020. Aivoystävällinen työpaikka käytännössä. Seinäjoki: Triforma Oy.

Huotilainen, M., Saarikivi, K. 2018. Aivot työssä. E-kirja. Helsinki: Otava. Viitattu 16.12.2022. Vaatii käyttöoikeuden. https://www.bookbeat.fi/kirja/aivot-tyossa-68135.

Duhigg, C. 2016. What Google learned from its quest to build the perfect team. The New Your Times. https://www.nytimes.com/2016/02/28/magazine/what-google-learned-from-its-quest-to-build-the-perfect-team.html

Kommentit
  • Tutta

    Kiitos Aivojen hyvinvointi -esseestäsi! Olet tuonut esiin esseessäsi todella monia olennaisia tekijöitä, joiden kautta organisaatioiden ja työyhteisöjen aivojen hyvinvointia voi huomioida ja kehittää. Tämä on todella tärkeä näkökulma nykyajan hektisessä työkulttuurissa, jossa osittain vielä ihannoidaan kiirettä.

    8.3.2023
Kommentoi