Tampere
18 May, Saturday
17° C

Proakatemian esseepankki

Puheenjohtajan viesti – Osuuskunnan eriyttäminen opiskelutiimistä



Kirjoittanut: Arto Ala-Seppälä - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Rakkaus johtaa ihmisiä ja yrityksiä
Jani Tikkanen
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

AIHE: Yrittäjän talousosaaminen
Luokitus: 2 esseepistettä, Yksilö essee
Kirjoittajat: Arto Ala-Seppälä (15.9.2023)

 

Johdanto

Tiimimme opinnot lähestyvät joka viikko lähemmäksi loppuaan. Olemme saapuneet nyt siihen pisteeseen, että on aika avata keskustelu osuuskuntamme jatkosta. Tullaanko osuuskunta sulkemaan tavalla tai toisella, vai jatkammeko osuuskuntatoimintaa jäseniksi jäävien kesken. Osuuskunnan puheenjohtajana sain tehtävän vetää pajakeskustelun yhteisen yrityksemme jatkosta ja erilaisista mahdollisuuksista. Tiedän, että näkemyseroja on olemassa ja aihe herättää myös erilaisia tunteita jäsenissämme. Ennen kaikkia itsessäni.

Sitoutuessani osuuskunnan varapuheenjohtajaksi ja myöhemmin puheenjohtajaksi olen sitoutunut ajamaan ensimmäisenä osuuskunnan etua. Samaan aikaan kysyn itseltäni, että ajanko aidosti osuuskunnan etua vai omaa etuani. Valmentaja ja yrittäjä Jani Tikkanen kirjoittaa kirjassaan, Rakkaus johtaa ihmisiä ja yrityksiä, että kaikissa meissä ihmisissä asuu itsekkyys sekä egokeskeinen ihminen ja ratkaisevaa on se tunnistaako ihminen egonsa toiminnan todella itsessään (2010, 87). Jani korostaakin kirjassaan itsensä tuntemisen merkitystä ja sen vaikutuksesta arjen kohtaamisissa. Hän toteaa, että ihmisen tulee ensin muodostaa yhteys todelliseen omaan olemukseen ja vasta tämän jälkeen yksilö voi saavuttaa aidon yhteyden muihin ihmisiin (2010, 29). Tätä yhteyttä olen pyrkinyt tavoittelemaan koko Proakatemia opintojen ajan.

 

Osuuskunnan eriyttäminen opiskelutiimistä

Paja-aikataulumme puolittui Proakatemian yhteisen projektorin vuoksi. Kahden tunnin paja näin tärkeästä aiheesta tuntui erittäin lyhyeltä. Tämän vuoksi asetimme pajan tavoitteeksi selvittää tiimin tahtotilan ja näkemykset liittyen osuuskuntamme jatkoon. Ajan säästämiseksi laadin kyselylomakkeen, minkä pohjalta voisimme käydä keskustelua tiimimme ja osuuskuntamme tulevaisuudesta. Omalla kohdalla ensimmäisenä kokisin osuuskunnan eduksi sen ylläpitämisen. Samaan aikaan haastan itseäni ja egopuhettani. Onko tässä kuitenkin kyse omalta osaltani luopumisen pelosta.

Tikkasen mukaan luopumisessa on kyse siitä, että ymmärtää kaiken väliaikaisuuden ja on kyky päästää irti vanhasta sekä totutusta (2010, 117). Pohdin sitä, että mitä tämä voisi tarkoittaa osuuskuntamme kohdalla. Kyselyn pohjalta jokainen meistä ymmärtää, että asiat eivät voi jatkua ennallaan ja osa on suoriltaan ilmoittanut irtisanoutuvansa yrityksestämme erinäisistä syistä. Toiset kokevat riskit liian suuriksi ja luottamus nykyistä toimintamallia kohtaan horjuu ihmisten sitoutumisen suhteen. Toisilla, kuten myös itselläni, korostuu egopuhe omien projektien eteenpäin viemisessä ja niiden mahdollistamisessa. Haluan korostaa, että nämä eivät ole negatiivisia asioita, vaikka se voisi siltä ensikuulemalta vaikuttaa.

Loppujen lopuksi asia on hyvin yksinkertainen mielestäni. Osuuskunta on jo olemassa ja kyse on siitä ketkä ovat halukkaita jatkamaan osuuskuntatoimintaa. Alleviivaan puheenjohtajana tässä nimenomaan sanan osuuskuntatoimintaa. Huomaan nyt, että osuuskuntatoiminta ja projektit ovat tavallaan kaksi erillistä asiaa, sillä projektit toimivat osuuskuntayrityksen alla. Osuuskunta on ikään kuin projektien emoyhtiö ja projektit tytäryhtiöitä. Mikäli osuuskuntaan ei löydy riittävästi jatkajia omasta tai muista tiimeistä, niin tämän jälkeen voimme puhua siitä tulisiko jonkun projektin kääntää toiminta omaksi erilliseksi yritystoiminnaksi yhtiömuotoa muuttamalla. Lopulta jäljelle jää yrityksen sulkeminen tavalla tai toisella.

Riskitöntä yritystoimintaa ei ole olemassa ja sen jokainen kyselyyn vastaaja totesikin. Uskon kuitenkin, että laadukkaalla hallitustyöskentelyllä riskit voidaan minimoida ja jäsenehtoja tarkastelemalla voimme laatia kuluturvallisen yritystoiminnan. Ymmärrän, että hyppy tuntemattomaan jännittää sekä hirvittää. Tikkanen toteaakin samaan hengen vetoon, että luopuminen vanhasta tutusta on askel mikä meidän tulisi tehdä riemuiten ja uteliaana (2010, 170).

Pajassamme ja kyselyssä nousi esille, että tiimistämme halutaan turvaverkko tulevaisuuteen. Turvaverkon tarkoituksena on sparrailla ja mentoroida keskenään yrittäjyysasioiden parissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita välttämättä osuuskunnan olemassa oloa, vaan sitoutumista yhteyden pitämiseen ja yhteisiin kohtaamisiin. Asioiden mahdollistaminen velvoittaa ja mitään ei synny tyhjästä. Sen vuoksi onkin tärkeää hahmottaa olemassa olevat mahdollisuudet ja niihin vaadittavat resurssit. Näiden asioiden tunnistaminen yhdessä on ratkaisevassa asemassa jatkon kannalta, niin tiimin kuin myös yritystoiminnan näkökulmasta.

Yhdessä käydyn keskustelun pohjalta voisin todeta, että tulevaisuuden toimintaympäristömme ovat nämä kolme: Proakatemia yhteisö, Kipinä kiihdyttämö osk ja Kipinä-tiimi. Ratkaisevaa on tietenkin se, että pääsemmekö yhteisymmärrykseen jäsensääntöjen uudistuksesta ja mahdollisista jäsenmaksuista, mitkä nousivat kyselyssä esille. Nämä kolme toimintaympäristöä kulkevat rinnakkain ja niiden välille syntyy näkemyksiemme pohjalta toimintamme rajapinnat. Lisäksi osuuskunnan hallitukseen tulee löytää vastuuntuntoiset toiminnanjohtajat, jotka sitoutuvat huolehtimaan yrityksen strategian pyörittämisestä, jäsenmäärästä sekä -maksuista. Ennen kaikkea heillä tulee olla intohimoa osuuskuntatoimintaan.

Osuuskunnan jatkamisessa nähdään etuna matala liiketoimintaideoiden testaaminen ja keikkaluonteisten töiden mahdollistaminen tutun yritysmallin kautta. Lisäksi osuuskunta mahdollistaa jäsenten välisen yhteistyön ja yhteisten projektien toteuttamisen osuuskunnan alla, mikä voisi olla muutoin mahdotonta. Osuuskunta nähdään myös positiivisena mallina palkkatyön ja työttömyyden rinnalla, mikäli jäsen määrä kumoaa yrittäjyyden statuksen.

Ainoana huolenaiheena oikeastaan korostuu taloudellisten riskien hallinta ja tasapuolisuus kustannusten suhteen. Lisäksi velanottaminen projekteihin nähdään kielteisenä yhteisen vastuunjaon osalta. Nämä osaltaan määrittävät jo itsessään millaista liiketoimintaa osuuskunnassamme voi jatkossa tehdä ja mitkä ovat projektien irtautumispisteet osuuskunnassamme. Ymmärrykseni mukaan suurin kannatus osuuskunnan kiinteiden kustannusten kustantamiseksi olisi jakaa nämä kuukausikohtaisiksi jäsenmaksuiksi ja projekteista aiheutuneet kulut osuuskunnalla kohdistetaan takaisin itse projektille kustannuspisteiden kautta.

Tikkanen muistuttaa, että kaikessa mitä teemme emme voi aina onnistua ja sen vuoksi onkin tärkeää ajatella proaktiivisesti eteenpäin mitä voisimme tehdä seuraavaksi (2010, 114). Yrittäjyyteen kuuluu testaaminen ja kokeileminen ja osuuskuntamalli toimii tässä mielestäni parhaana toiminnanalustana. Toki tämä vaatii riskien ennaltaehkäisemistä ja kulurakenteiden suunnittelua sekä sopimista. Näin ollen olen laatinut kyselyn ja keskustelumme pohjalta alustavan strategiaehdotuksen osuuskunnan jatkamiseen.

 

Pohdinta

Olen puheenjohtajan ominaisuudessa kuullut tiimiä kyselyn ja keskustelun pohjalta. Tämä oli toki vasta keskustelun avaus ja keskusteluja tulee käydä vielä uudelleen. Kuitenkin tässä kohtaa haluaisin korostaa, että minkään yksittäisen projektin edun ajaminen ei ole oikea näkökulma osuuskuntatoiminnan jatkamisen näkökulmasta. Osuuskuntatoiminnassa tulee puhua ensisijaisesti itse osuuskunnan ylläpitämisestä ja vasta sen jälkeen tarkastella osuuskunnassa jatkavia projekteja.

Näkisin kuitenkin, että kaikki nykyiset olemassa olevat projektit kuten Intovisio, Joulumysteeri, KenttäApro, Kipinä Wood, Timeless Rock Duo ja mahdollisesti tiimin ulkopuoliset projektit voisivat jatkaa osuuskuntamme alla niin pitkään, kunnes ne saavuttavat irtautumispisteen tavalla tai toisella. Olemme tehneet paljon työtä osuuskuntamme eteen ja olisi sääli ajaa se alas. Huomaan, että osuuskunta on minulle todella tärkeä, mutta toki päätöksiä ei voida yksinomaan tehdä tunteen perusteella. Loppukevennyksenä haluan muistuttaa, että kalusteet tulevaisuuden toimitilaan löytyvät jo varastostani, mikäli niille tulee tarvetta.

Peräänkuulutankin näin lopuksi osuuskuntamme arvoja missä korostuu myös periksiantamattomuus yhdessä yrittäjyyteen.

Kunnioitus – Kunnioitamme ja arvostamme toistemme erilaisuutta. Kannamme vastuun tiimiä, asiakkaita sekä yhteiskuntaa kohtaan.  Kantti – Haastamme toisiamme olemaan rohkeita ja luovia. Mahdollistamme sinnikkään yrittäjyyden yhdessä. Kiintymys – Luomme positiivisen ja turvallisen ilmapiirin, jossa korostuu myötätunto ja yhteisöllisyys.

Kommentoi