Tampere
30 May, Thursday
17° C

Proakatemian esseepankki

Tunneilmasto ja sen johtaminen



Kirjoittanut: Aune Lampinen - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Johda tunneilmastoa
Jarkko Rantanen
Ira Leppänen
Heikki Kankaanpää
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Jokainen on varmasti tunnistanut omassa työympäristössään, kuinka ympärillä vallitseva ilmapiiri vaikuttaa omaan työskentelyyn. Kun työyhteisön tunneilmastoa kehitetään, työn tulokset paranevat, yksilöt kehittyvät ja viihtyvät työssään. Työympäristöissä sekä tiimeissä olisi tärkeää saada yksilöiden oma potentiaali esiin ja työyhteisöiden tunneilmasto kukoistukseen.

 

 

Tunneilmasto?

 

Mitä tämä käsite tunneilmasto oikeastaan tarkoittaa? Jokainen ihminen kokee erilaisia tunteita pitkin päivää, niin yksin kuin myös yhdessä. Nämä koetut tunteet muodostavat kunkin yrityksen tunneilmaston. Tunneilmasto on ainutlaatuinen ja sitä pystytään hyödyntämään yrityksen kilpailuetuna. Kun yrityksen tunneilmasto on hyvä, se tarttuu myös sidosryhmiin ja asiakkaisiin. Parasmahdollinen tilanne on se, kun tunneilmaston myötä tuottavuus kasvaa ja työhyvinvointi on nousussa.

 

Tunteet ovat yksi suurimmista asioista, jotka vaikuttavat ihmisten suorituskykyyn, varsinkin työpaikoilla. Keskittymällä ja opettelemalla ihmisten tunteita, saadaan parannettua työyhteisön ilmapiiriä sekä yksilöiden sitoutumistasoa, jotka ovat suoraan verrattavissa työn tulokseen. Usein työpaikan ulkopuolinen elämä vetää ihmisiltä voimia pois ja tämä heijastuu suoraan työpaikalle ja työntekoon. Tällöin henkilön tunteet vaikuttavat työpaikan tunneilmastoon negatiivisesti. Yrityksen johdon on kiinnitettävä huomiota tällaisiin tilanteisiin. Se ei tarkoita uusia tulospalkkioita, palkan korotusta tai muita ulkoisia tekijöitä. ”Ulkoisiin tekijöihin keskittymällä ei luoda aitoa innostusta, sitoutumista, hyvinvointia ja merkityksellisyyden tuntua.” (Leppänen, Kankaanpää, Rantanen 2020, s 15-16) Sen sijaan on jokaisen ymmärrettävä, että olemme ihmisiä, me kaikki tunnemme jotakin ja haluamme ilmaista itseämme. Tunteiden sivuuttaminen johtaa niiden vääristymiseen ja purkautumiseen myöhemmässä vaiheessa. Tämän takia tarvitsemme ymmärrystä toisiamme ja omia tunteitamme sekä kykyä keskustella niistä. Tärkeä osa omien tunteiden ymmärrystä, on se, miten toimimme niiden kanssa.

 

Osa työyhteisön ongelmista syntyy patoutuneista tunteista. Emme tiedä todellisia syitä muiden tarpeille. Helppo keino korjata asia, on parantaa työpaikan ilmapiiriä niin, että omista ja muiden tunteista pystytään keskustelemaan avoimesti. Miksi minusta tuntui näin, miksi en kyennyt parempaan. Tunnetaitojen harjoittelu pääsee siis keskeiseen osaan. Tunnetaidot ovat yksinkertaisia, maalaisjärjellä mietittäviä keinoja. Keskeisin teema kirjassa on, että käsittelemällä tunteita vapautamme suuren määrän potentiaalia yritykselle.

 

Omassa tiimiyrityksessämme olemme viimeisen vuoden aikana panostaneet avoimeen palautekulttuuriin ja korostaneet suoran puheen merkitystä. Suoraa puhuminen omista tunteista on vienyt tiimiämme eteenpäin niin yksilö- kuin tiimitasollakin. Lisäksi omista tuntemuksista puhuminen on parantanut yksilöiden hyvinvointia, kun muiden tuntemuksia ei tarvitse jäädä pohtimaan pidemmäksi aikaa. Suoran puheen ja omista tuntemuksista puhuminen on ollut kehitysasteella jo pidemmän aikaa ja näin hidastanut muun muassa päätöksen tekoa yhteisistä asioista.

 

 

Tunnetaidot työpaikan haastavissa tilanteissa

 

Ennen tunnetaitojen kehittämistä ja ottamista osaksi arkea, moni asia olisi varmasti jäänyt ratkomatta tai jäänyt johtajien ratkaistaviksi. Tunnetaitojen harjoittelu lisää itsensäjohtamisentaitoja, jotka ovat hyödyksi jokaisella työpaikalla. Niin työpaikan kuin arjenkin haastaviin tilanteisiin on opetettu ottamaan ratkaisukeskeinen näkökulma, logiikan ja järjen avulla. Työyhteisöissä tähän ajattelumalliin tulisi lisätä se, mitä tunteita haastava tilanne meissä herättää, mitä tekisi oikeasti mieli sanoa ja tehdä sekä miten tilannetta voi lähestyä käyttäen omia tunnetaitoja. Omien tunteiden ohittaminen haastavissa tilanteissa tarkoittaa oman sisäisen todellisuuden ohittamisesta. Haastavissa tilanteissa omia tunteita huomioiden sinulle aukeaa suurempi repertuaari työkaluja ratkaista tilanne. Tunnetaitoja.

 

Työyhteisöistä löytyy välillä esimerkiksi suorittajia, jotka hoitavat tehtävänsä juuri ja juuri rimaa hipoen. Tämä voi aiheuttaa ongelmia koko työyhteisölle. Emme kuitenkaan tiedä, mikä on todellinen syy alisuoriutumisen taustalla. Näissä tilanteissa on tärkeä osata käyttää omia tunnetaitoja ja puhua tilanteesta, jolloin päästään ongelman jäljille. Tällä tavoin luomme työyhteisöön uutta toimintakulttuuria.

 

Toisena työyhteisön haasteista esiintyy usein riittämättömyyden tunnetta. Ihmisten tekisi mieli etsiä uusi työpaikka ja luovuttaa. Tunnetaitoja hyödyntäen riittämättömyys ei olekaan niin suuri tunne, ja sitä pystyy lähestymään esimerkiksi pohdiskelemalla omia ajatusmalleja. Kiinnitätkö huomioita epäonnistumisiisi, etkä osaa arvostaa ja huomata onnistumisen tunnetta. Tärkeää olisi osata huomata omat tunteet ja keskustella niistä, mitä muut odottavat sinulta, pystymmekö hallitsemaan työmääräämme ja koemmeko työyhteisön ja tehtävät riittävän inspiroiviksi.

 

Miten siis hyödynnämme tunnetaitojamme työpaikalla esiintyvissä haastavissa tilanteissa? Opettelemme tunnistamaan työpaikalle leijailevat tunteet ja hyväksymään ne. Opettelemme miettimään mitä tunteiden takana oikeasti on, mistä ne kumpuavat. Huomioimme jokaisen tunteen hyväntahtoisesti ja vahvistamme näin positiivista ryhmähenkeä. Pohdimme mikä tunnetaito sopii mihinkin tilanteeseen.

 

Itselleni omien tunteiden hyväksyminen ja niiden takana löytyvien syiden löytäminen on ollut haastavaa. Kuitenkin itsetutkiskelun jälkeen olen oppinut tunnistamaan syitä tunteideni takana, eikä moni asia tunnukaan enää niin isolta ja ylitsepääsemättömältä.

 

Johda tunneilmastoa

 

Usein johtajien näkökulmasta ihmiset kiinnostuvat yrityksen sisäisistä asioista kertomalla ihmisille ammattimaisesti tosiasiat ja strategiat, puhumalla järkeä ja keskittymällä itse asiaan. Tosiasiassa ihmisiä kiinnostavat inhimillisemmät asiat, jotka liittyvät meihin, ihmisiin. Tarkoituksena on kuitenkin ymmärtää johtamisen käytäntöjä, jotka rakentavat ja ylläpitävät hyvää tunneilmastoa. On totta, että tarvitsemme johtajan näkökulmasta myös perinteisempiä asioita, kuten strategiaa ja tavoitteita. Kuitenkin tärkeänä kulmakivenä yrityksen tuloksen saamiseksi pidetään hyvää tunneilmastoa, joka muokkaakin johtajien näkökulmaa tarkastella perusasioita. Potentiaalin esiin kaivamiseksi on hyvä lähteä liikkeelle siitä, että johtajat ymmärtävät mitä tarkoittaa olla ihminen työpaikalla.

 

Tunnetaitojen läpi on helppoa tarkastella yrityksen keskeisiä toimintatapoja, koetaanko strategia ja johtaminen innostavaksi. Voidaanko yrityksen kehitystä ja sen vaikutuksia tarkastella paremmin, kun ihmisten tunteet huomioidaan. Johtajien on hyvä pohtia, missä tilanteissa tunnetaitoja tulisi käsitellä. Tärkeää on myöskin pohtia, että jokainen työntekijä, niin uusi kuin vanhakin, on ymmärtänyt oman merkityksensä yrityksessä ja tunneilmaston rakentamisessa. Tunnejohtaminen olisi tärkeää saada arkipäiväiselle tasolle, normalisoiduksi, muuten ne hukkuvat muuhun toimintaan. Johtajat eivät tietenkään ole psykologeja, mutta tunnetaitoja on helppo opetella. Yrityksen sisäiset toimintamallit ja kulttuuri ovat yleensä hyvin vakiintuneita, jolloin tunneilmaston kehittäminen on aluksi hankalaa. Johtajan näkökulmasta helppo keino tähän, olisi muuttaa tunnejohtaminen osaksi toimintaa, viestimällä ja mittaamalla sitä. Tunnejohtaminen vaatii rohkeutta. Johtajien tulee olla itsekin avoimia ja pystyä keskustelemaan vaikeista asioista.

 

Jotta tunneilmasto pystyttäisiin osallistamaan yrityksen perinteisempiä osa-alueita, ovat keskeisimpiä seikkoja strategia, tavoitteet, esimiestyö, prosessit sekä ihmisten kohtaamiset. Jokaisella yrityksellä on rooli yhteiskunnassamme. Yritystä ei enää pyöritetä vain tuoton takia, yrityksen merkityksellisyys on siis huomioitava. Työyhteisön on tunnettava miksi he tekevät työtä, miten se näkyy ulospäin ja mitä merkitystä sillä on ihmisten ja yhteiskunnan kannalta.

 

Tunnejohtamisen yksi keskeisimmistä periaatteista on armollisuus. Johtajien tulee luoda kulttuuria, jossa ihmisten väliset kohtaamiset ovat empaattisia ja tunteet huomioon ottavia. Hyvistä kohtaamisista jää ihmisille hyvä muistikuva ja osaamme mielissämme mahdollistaa tällaisia kohtaamisia jatkossakin. Kun osaamme aistia työyhteisössä aidot ja oikeinesitetyt tunteet, olemme avoimempia ymmärtämään toisia.

 

”Yksilö voi hyvin osana työyhteisöä.” (Leppänen, Kankaanpää, Rantanen 2020, s 15-16) Tämän tulisi olla johtajien sekä yrityksen näkökulmasta yksi kaikista tärkeimmistä asioista ja lähtökohdista. Yrityksen tavoitellessa parempia tuloksia, on huomioitava ihmiset ja työyhteisö, sekä kokonaisuutena tunteet niiden taustat mukaan lukien. Yhteisöllisyyden kasvaminen ja tunnetaitojen käyttäminen työelämässä kasvattavat ihmisten motivaatiota ja yrityksen mission sekä vision toteutumista. Kuka tahansa voi oppia tunnetaidoista ja luo näin parempaa tunneilmastoa yrityksiin.

Kommentit
  • Caroliina Sievers

    Erinomainen essee tunnetaitojen tärkeydestä johtamisessa! Kiitos. Tunteiden tiedostaminen ja niiden ääneen sanottaminen itsellekin voivat välillä olla haastavaa ja siksi on täysin ymmärrettävää, että näitä on vaikea välillä purkaa työpaikalla. Siksi tulisikin miettiä keinoja miten tunteita voi turvallisesti näyttää ja luoda toimintamalleja, joissa yksilöt ymmärtävät milloin tunteiden näyttäminen on hyväksyttävää ja milloin taas täytyy keskittyä puhtaasti asiaan.
    Kirjoitit armollisuudesta ja siihen haluaisinkin vielä lisätä haavoittuvaisuuden käsitteen. Hyvä johtaja pystyy näyttämään omaa haavoittuvaisuuttaan työssään, jolloin työntekijätkin ymmärtävät, että hekin voivat näyttää omia “heikompia” puoliaan ja se on täysin sallittua ja jopa toivottua.

    12.5.2021
Kommentoi