Työhyvinvointi Marja-Liisa Manka ja Marjut Manka

Työhyvinvointia ja henkilöstön terveyttä on mediassa tuotu lähivuosina yhä enemmän ilmi. Työhyvinvoinnin on tutkitusti todettu vaikuttavan positiivisesti työntekijöiden tulokseen ja jaksamiseen työelämässä. Tässä esseessäni perehdyn paremmin työhyvinvoinnin muutamaan osa-alueeseen.

Mitä on työhyvinvointi?

Työhyvinvointi on todella laaja kokonaisuus, joka kattaa työntekijän terveellisen ja tuottavan työn mielekkäässä työympäristössä. Työhyvinvointi näkyy työntekijälle esimerkiksi siten, että työ tuntuu palkitsevalta ja se tukee elämänhallintaa. Työhyvinvoinnin voi karkeasti jakaa työn- ja vapaa-ajansuhteeseen, turvallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen. Useat eri organisaatiot ovat viime vuosina tehneet kyselyitä työntekijöilleen selvittääkseen työhyvinvoinnin tasoa.  Aalto-yliopistossa on julkaistu vuonna 2019 selvitys, jonka mukaan hyvä johtaminen ja työhyvinvointi ennakoivat hyvää tuottavuutta yritykselle.

Työn- ja vapaa-ajan suhde

Työ ja vapaa-aika tulisi olla helposti eroteltavissa. Tällä hetkellä ihmiset työskentelevät COVID19-viruksen takia yhä enemmän kotoaan etänä. Tämä vaikeuttaa enemmän työn ja vapaa-ajan erottamista, työvälineet ovat koko ajan nähtävillä ja työt hoidetaan kotoa. Etätyö on kuitenkin osa työhyvinvointia, jos työtä saa tehdä mahdollisuuksien mukaan etänä kotoa tai mökiltä, se lisää työhyvinvointia. Kaikki eivät halua poistua konttorilta, joten etätyön olisi hyvä olla vapaa-ehtoista. Toiset organisaatiot tarjoavat työhyvinvointia lisääviä etuja esimerkiksi liikuntapalveluihin tai antavat työntekijöiden käyttää tietyn ajan työajastaan liikunnan parissa, liikunta lisää tutkitusti ihmisen hyvinvointia. Työntekijä on myös itse vastuussa työhyvinvoinnistaan, uni vaikuttaa palautumiseen, sosiaaliset kontaktit mielialaan ja liikunta yleiseen vireystasoon. Työhyvinvoinnista ovat vastuussa siis sekä työntekijä että työnantaja.

Perhemyönteinen työnantaja

Työhyvinvointiin vaikuttaa myös työantaja, joka ottaa huomioon työntekijän muuttuvat elämäntilanteet. Ruuhkavuosia elävän työntekijän työhyvinvointiin vaikuttaa se, jos työnantaja joustaa työajoissa tai tarjoaa mahdollisuutta tehdä lyhyempää työpäivää. Työpaikan joustavuutta työajoissa pidetään perhemyönteisenä, työntekijän yksityiselämä otetaan tällöin huomioon yksilönä.  Työhyvinvointiin vaikuttavat myös kollegat, jos kollegat ovat valmiita joustamaan toisen puolesta työhyvinvointi kasvaa. Nuori työntekijä voi esimerkiksi venyttää hieman työpäiviään, jotta perheellinen pääsee hakemaan lapset tarhasta. Tässä vaiheessa perheellisen tulee lisätä myös nuoren työntekijän työhyvinvointia esimerkiksi joustamalla jonakin viikkona siten, että nuori työntekijä pääsee perjantaina aloittamaan viikonlopun aikaisemmin. Kollegat ovat lähes yhtä suuressa roolissa työhyvinvoinnissa kuin työntekijä itse tai työnantaja. Jos työntekijä kokee, että yksityiselämä ja perhe kärsivät työn vuoksi laskee työhyvinvointi, pahimmassa tilanteessa työhyvinvointi voi kääntyä vastakkaiseksi, työpahoinvoinniksi.

Työpahoinvointi

Työpahoinvointi on työnantajalle yksi pahimmista tekijöistä. On tutkittu, että työpahoinvointi on lähes kalliimpaa kuin työttömyys. Jos työntekijä kokee työpahoinvointia, hän ei usein ole tehokas tai tuottelias työntekijä. Työpahoinvointi voi pahimmassa tapauksessa johtaa työuupumukseen, joka näkyy työnantajalle sairaslomina. Sairasajalta maksetaan palkkaa, mutta työntekijän tilalle täytyy myös löytää toinen henkilö, joka aiheuttaa myös kuluja työnantajalle. Työpahoinvointiin vaikuttavat esimerkiksi huono työilmapiiri, työpaikkakiusaaminen, yrityksen huono viestintä, työntekijän huono perehdyttäminen ja liian korkeat tavoitteet. Huono työnantaja, jonka henkilöstössä ilmenee paljon työuupumasta voi saada yritykselleen maineriskin. Työntekijät puhuvat työnantajasta pahaa ja kertovat työuupumuksestaan, on siis tärkeää että työnantajalla on tahto olla hyvä työnantaja.